palsan sarjakuvat niinkuin koko muukin taiteellinen tuotanto on erittäin mielenkiintoista ja tämä eläkeläinen muistelee on todella siitä rajuimmasta päästä mitä ainakin on julkaistu, ja toisaalta voisiko siitä enää rajummaksi mennäkään?
joka tapauksessa kulttuuria se on sadismikin ja sille on paikkansa yhteiskunnassa, ei tosin välttämättä kirjastossa lastenhyllyssä. tällainen kirjallisuus saa lukijan todella voimaan pahoin ja epäilen mahtoiko palsa itsekkään nauttia siitä mitä piirsi, en usko. toisaalta tässä ei varmastikaan ollut tarkoituskaan tuottaa lukijoille mielihyvän ja nautinnon tunteita vaan järkyttää ja saada aikaan inho-reaktion, mennä lähemmäs ja lähemmäs todellista hulluutta josta on kaikki hauskuus kaukana.
kuten palsa itse sanoi, -'ei riitä että maalaan kukkasia, täytyy olla myös hirttosilmukoita.'
luulisin että palsa etsi rajojaan ja pyrki rikkomaan vielä nekin, siis kaikesta paistaa suuri nihilismi koko yhteiskuntaa ja ihmisyyttä kohtaan. hän kritisoi meidän kaksinaamaista moraaliamme, kuviteltua korkeaa sivistystasoamme ja sitä miten me voimme tässä valmiiksi rakennetussa maailmassa keskittyä täysin vain omien lihallisten ym. muiden himojen tyydyttämiseen. käydään muutama tunti päivässä töissä ja loppuaika vain viihdytetään itseään kuka milläkin tavalla. kyse on siitä mikä meille riittää, eikö mikään? ehkä palsa halusi osoittaa meille mihin suuntaan olemme menossa jos tämä yltäkylläinen hyvinvointi jatkuu vielä kauan, onhan kaikista rajuimmat seksuaalisen kieroutumisen muodot tunnetusti ilmenneet aina ns. paremmissa piireissä, eli siellä missä niille on aikaa ja kaikki muu on jo koettu. näin minä sen näkisin. ..tai ehkä se palsa oli vaan todella pervo kaveri.
hyvä kysymys on, olisiko tällaista hengentuotetta tarvinnut koskaan tehdä? varmaankaan ei, ehkä parempi ettei olisikaan, mutta kun on tehty jo.
...ja lopultahan kaikki on kuvottavaa.
Aihe: Kalervo Palsan sarjakuvat (mm. Tex Willer) (Luettu 17442 kertaa)