Hou hou. Kovin on taas kulunut aikaa siitä, kun viimeksi ehdin Taskareista tänne ajatuksiani näpytellä. Käydään siis tässä loppuvuoden satoa läpi elokuusta aina vuoden loppuun asti. Pitkä viesti siis tulossa.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
AATK 392: Tuplanolla ja Olympoksen arvoitus
Kaikkien aikojen loma (P.&.C.McGreal—Fecchi) — Vaikea tapaus arvioitavaksi heti elokuun Taskarin alkuun. Tavallaan tykkäsin jollain kierolla tavalla tästä, mutta tavallaan en ollenkaan. Ota siitäkin nyt selvää sitten. Ihan peruskauraa juoneltaan eikä edes kovin kiinnostava, mutta jotenkin sujuva ja loppujen lopuksi hyväntuulinen tarina.
Toisenlainen loma (Secchi—Gula) — Alku on lupaava, mutta pelleilyksihän se ennen pitkää menee. Typerä loppuratkaisu.
Vapauden tuuli (Sarda—De Vita) — Mainio Mikki-stoori alan ammattilaisilta. Ei moitittavaa.
Merta päin! (Faccini) — Täysin absurdi tarina! Siis aivan järjetön. Ja ihan huikea. Faccinin piirroksissa on mieletön ilmaisuvoima.
Uskalias uimahyppy (Cabella) — Viime vuosina on nyt sattunut ihan liikaa näitä, että sama tarina suomennetaan vähän ajan sisään kahteen kertaan eri julkaisuihin. Tämä on heinäkuun Roope-sedässä eri käännöksellä...
Tuplanolla ja Olympoksen arvoitus (Artibani—Cavazzano,Mottura,D'Ippolito&Gervasio) — Varsin kelvollinen Tuplanolla-tarina, oikein viihdyttävää menoa. Motturan piirrokset parasta antia.
Kummituskäsi (Panaro—Gula) — Kehystarinan epätyypillisyys tuo juttuun mukavaa tuoreutta. Sen ansiosta kokonaisuus toimii.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
AATK 393: Kultaharkko
Kristallivuori (Transgaard—Fecchi) — Varsin vaisua menoa, ei mitään kiinnostavaa.
Haaksirikko syvyyksissä (Sisti—Cavazzano) — Mainion kiehtova Mikki-mysteeri, johon mahtuu toimivia yllätyksiäkin. Erinomaista!
Siniset sävelet (Petruccelli—Mottura) — Vuoden paras Taikaviitta-tarina aivan ehdottomasti. Hyvä käsis + Motturan taide = herkkua.
Verraton velkalista (Concina—Milano) — Typerää.
Maaseudun rauha (Cimino—Soldati) — Puuduttavaa riitelyä, ei jaksa innostaa.
Kultaryntäystä vastaan (Macchetto—Vian) — Aivan huikeaa kultaryntäystunnelmointia romanssilla höystettynä. Loistava tarina, hieno loppu, mahtavat piirrokset. Vuoden kohokohtia.
Jalkapartiossa (Bosco—Milano) — Zzzz...
Makea juttu (Sarda—Limido) — Hyvin keskinkertainen ATP-juoksentelu.
Ällistyttävät pariisinperunapensaat (Panaro—Molinari) — Kerrassaan hölmö juoni tässä jo idealtaankin tylsässä tarinassa.
Salaisuuksien näyttämö (Sisti—Cavazzano) — Ihan siedettävä agenttisekoilu, mutta eivät nämä lyhyemmät Tuplanollat oikein millään pääse pidempien tasolle.
Iloa ilmassa (Cornacchione—De Vita) — Pettymys. Odottelin pätevää kasaritarinaa, mutta juoni oli kerrassaan avuton.
Aku ja Touho seurapiiritoimittajina (Panaro—Held) — Hirveää luettavaa, ja piirrokset samanlaista nollatasoa. Osastoa "tylsä, mutta silti ärsyttävä".
Raketti Jupiteriin (Chendi&Bottaro) — Kovat olivat odotukset, mutta onhan tämä aika huima tapaus. Mieletöntä huumoria jälleen tältä kaksikolta. Ihan loppuun asti homma ei pysynyt sillä lailla kasassa, että tätä voisi ihan kaikkien aikojen klassikoksi tituleerata, mutta todella nautittava tarina yhtä kaikki.
Vihreä kuningatar (Sarda—De Vita) — Kuten jo aiemmin todettiin, Sarda ja De Vita taitavat Mikki-tarinat erinomaisesti. Ei huikeaa tykitystä, mutta todella hyvää kamaa kuitenkin.
Aku Ankka ja unen vangit (Michelini—Marini) — Outo ja paikoin tökkivä, mutta ilman muuta mielenkiintoinen tarina.
Paras harrastus (A.&G.Barosso—Scarpa) — Keskinkertainen käsikirjoitus, jonka parissa Scarpan loistava taide ei oikein pääse oikeuksiinsa.
Uneton jäätiköllä (Vitaliano—Soldati) — Tämä on joko todella hauska tai täysin idioottimainen tarina. Itse en nauranut.
Paluu Vaaranialle (Panaro—Scala) — Kelpo viihdettä. Scalan piirrostyylissä on oma hohtonsa.
Ilmainen lounas (Panaro—Tosolini) — Ei kovin hauska.
Tarpeetonta tavaraa (Salvagnini—Cavazzano) — Kerrassaan mainio juoni ja upeat piirrokset. 80-luvun tunnelmaa parhaimmillaan.
Riippumaton asiantuntija (Pellizzari—Del Conte) — Todellista tylsyyttä.
Aku Ankka ja aavikon aarre (Renzi—Chierchini) — Juoni ontuu melko pahasti. Ei mitään mielenkiintoista.
Viisauden kaivo (Panaro—Gula) — Pitkästyttävä sarja tämäkin.
Elävät fossiilit (Halas—Bancells) — Yök. Miten Bancells saakin aina piirrettäväkseen näitä vastenmielisiä tarinoita, jotka sopivat miehen kuvottavaan tyyliin kuin nenä päähän?
Ratkaiseva piste (Fasano—Cavazzano) — Oikein mukava pikkunäppärä seikkailu, joka ei tarjoa mitään mullistavia ideoita mutta jaksaa viihdyttää loppuun asti.
Pennonen pääsee voiton makuun (Salvagnini—Coppola) — Ei toimi, ei millään mittarilla. Väsynyt idea.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
AATK 394: Kansikuvapoika
Silkkitien aarre (Halas—Fecchi) — Tyypillisen tylsä Egmont-tarina.
Kalajuttu (Soldati) — Ei naurattanut.
Rinnakkaisryöstö (Casty—Perina) — Oikein hyvä idea ja toteutuskin toimii mainiosti. Hienoa.
Apulainen kapulana rattaissa (P.&C.McGreal—Freccero) — Todella, todella pitkästyttävää kuraa. Taikaviitta-tuubaa pahimmillaan.
Aku Ankka, Pelle Peloton & tyystin tuntematon Palle Pulppu (Mastantuono) — Oikein viihdyttävä ja hauska Palle-tarina Mastantuonolta.
Lain nimessä (Palmas—Gottardo) — Kehno juoni, tylsää.
Lainahöyhenissä (Muzzolini—Ferraris) — Jossain vaiheessa överiksi menevä sekoilu alkaa jopa viihdyttää. Ei ollenkaan epäonnistunut tekele, vaikka pannukakkuun olikin ainekset.
Majoneesimunien jäljillä (Panaro—Del Conte) — Majoneesimunat eivät edes kuulosta hyviltä. Yyh.
Jumalten kypärä (Panaro—Freccero) — Melko letkeää menoa. Sivuhahmot ovat hillittömän näköisiä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
AATK 395: Lorun loppu
Piilotetun Auringon Maa (Jensen—Andersen) — Pari hauskaa kohtaa, mutta kokonaisuutena perinteistä umpitylsää PAM-meininkiä.
Kekkerit (Palazzi) — Turhuutta.
Dracula (B.Enna—Celoni) — Mahtavaa, aivan kertakaikkisen mahtavaa sarjakuvaa! Täytyy tunnustaa, että alkuperäisteos on lukematta, sillä tämä aihepiiri ei yleisesti ottaen erityisemmin nappaa. Tarinan perusidea on toki kuitenkin tuttu, ja Bruno Ennan versio on huikea. Mielettömän hauska, hyvin kulkeva juoni, erinomaisesti vangittu sopivan vinksahtanut tunnelma. Ja nuo piirrokset! Fabio Celoni, pyydän: tee lisää Mikki-tarinoita, paljon! Aivan järkyttävän upeaa, tarinaan täydellisesti sopivaa taidetta.
Metakkamiehen paluu (Mastantuono) — Aiempi Metakkamies-tarina olisi pitänyt saada ensin Suomeen. Tosin jos se on yhtä huono kuin tämä, ei ole kovin tärkeää. Pahimpia floppeja koskaan yleensä tasaisen laadukkaalta Mastantuonolta. Pohjattomaan typeryyteensä kaatuva tarina ei hymyilyttänyt oikeastaan missään vaiheessa.
Juuso ja kilpaileva hovimestari (Panini—Gottardo) — Kroooh.......
Aku Ankka ja Kultakylän aaveet (Vitaliano—Freccero) — Todella onnistunut "kummitusjuttu", oikein viihdyttävää meininkiä alusta loppuun saakka.
Halloweenin hirviö (Panaro—Held) — Taavi on suosikkihahmojani, mutta ei hänkään ihan kaikkeen taivu. Tämä on suunnatonta typeryyttä.
Ennustus menneisyydestä (Vitaliano—Cavazzano) — En ole aivan yhtä järkyttynyt tästä sarjasta kuin jotkut kirjoittajat, vaikka loppu meni kyllä minustakin melko lailla yli. Ihan hyvin kirjoitettu ja paikoin ratkiriemukas tarina joka tapauksessa.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
AATK 396: Jäljillä
Paluu todellisuuteen (Petrucha—Fecchi) — Yllättävänkin hyvin toimiva juoni. Älykkäästi rakennettu tarina.
Salaperäinen sumujen tartaani (Martinoli—Mottura) — Käsikirjoitus on oikein hyvä, ja Mottura ottaa siitä kaiken mahdollisen irti ja vähän enemmänkin. Taas on sellaisia taideteoksia sarjakuvaruutuina että oksat pois. Mottura on tunnelmanluonnissa valovuosia edellä kaikkia muita. Visuaalisesti upeimpia tarinoita Disney-sarjakuvan historiassa.
Mahdoton tehtävä 13 (Sarda—Meloni) — Heikko esitys kaikin puolin.
Ilta oopperassa (Vitaliano—Mazzarello) — Eipä kyllä suoraan sanottuna vakuuttanut tämänkertainen Tuplanolla. Näitä väsyneitä Tupliksia alkaa tulla jo vähän liikaa. Tekijät saisivat keskittyä niihin pitkiin seikkailuihin.
Valoa pimeään (Cimino—Limido) — Mukavia Ciminolle tyypillisiä elementtejä. Kokonaisuus ok-tasoa.
Itsetunto koetuksella (Secchi—Fecchi) — Todella masentava tarina, joka ei kovin kaunista kuvaa Ankkain suvusta maalaa.
Etsivä Kaasi ja älytön neronleimaus (Bosco—Asteriti) — Paikoin onnistuu viihdyttämään, mutta vähän jankkaamiseksihan tuo menee. Idea ei kovin omaperäinen.
Fantom Ankka iskee jälleen (Gervasio) — Ideassa periaatteessa piilevä potentiaali jää hyödyntämättä, kuten arvata saattaa.
Levoton lomakylä (Camerini—Barozzi) — Todella väsynyt Roope vs. Kroisos -kyhäelmä. Juonessa ei paljon järkeä ole.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Teemataskari 30: Joulun tähdet
Joulun värinää (Venerus—Soldati) — Ei mikään tunnelmapala, mutta ihan kelpo joulutarina joka tapauksessa.
Päällystakki (Casty) — Loistava tarina Castylta! Tässä riittää tunnelmaa vaikka muille jakaa. Mukana myös sopivasti huumoria, ja Castyn piirrostyyli sopii hienosti joulufiilikseen.
Aku Ankka ja ainutlaatuinen Loisto-reki (Camerini—Mazzarello) — Hyvää viihdettä, toimii.
Kauan kaivattu paketti (Tulipano—Vian) — Erittäin hyvä fiilis tästäkin jäi. Vian on myös mahtava.
Joulun suosikkilelu (Ferrari—O.Panaro) — Ei kovin erikoinen stoori, mutta hyvällä joulufiiliksellä tämäkin menettelee.
Erehtymätön lomaratkaisin (Martignoni—Gatto) — Roskaa.
Tulisormi (C.Panaro—Casty) — Ihan mielenkiintoinen idea, ja vaikka loppu ei olekaan ihan optimaalinen, tarina on kyllä viihdyttävä.
Synkkämetsän Aku ja kavala kupru (Valentini—Di Vita) — Roskaa vol. 2.
Kovan onnen taikasauva (Macchetto—D'Ippolito) — Melko kehnoa kamaa tämäkin.
Opin tie (C.Panaro—Dalena) — Tylsyys jatkuu...
Tosi tarina Valqobardasta (Vitaliano—Sciarrone) — Niin, ensin olisi taas ollut ihan hyvä julkaista se varsinainen Cronache dal Pianeta T -tarina...Irrallisena tämä "jatko-osa" ei varmasti pääse kunnolla oikeuksiinsa. Siitä huolimatta tarina on oikein viihdyttävä ja mielenkiintoinen, ja Sciarronen piirroksia katselee mielellään.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viime vuonna listailin näihin aikoihin Taskari-vuoden parhaita tarinoita. Samanmoinen listaus lienee tulossa tälläkin kertaa ennen vuoden vaihtumista. Nyt kuitenkin kaikille kvaakkilaisille oikein HYVÄÄ JOULUA!
