Taskarien nykytaso

[Fauntleroy]

Häiritsikö muuten ketään muuta sivulta 156 alkanut Carlo Gentinan Taivaallinen haaksirikko-tarina? Minulle ainakin tuli piirroksista Rosan ensimmäiset Aku-tarinat mieleen, koska sama läpipiirretty Barks-tyyli paistoi läpi sieltäkin...

Minua häiritsi, sillä tyyli muistutti tismalleen Barksia. Ensin katoin, että "Barksia taskarissa?" mutta sitten piirtäjä olikin minulle täysin tuntematon Carlo Gentina. Tosiaan, läpipiirtäminen paistoi läpi...

Miehen tyyliä voi ihastella tästä
ja tästä

[Lurker]

En muista Daan Jippesiä moititun tästä samasta asiasta, päinvastoin, miestä on kehuttu neroksi.

[Timo Ronkainen]

En muista Daan Jippesiä moititun tästä samasta asiasta, päinvastoin, miestä on kehuttu neroksi.

Eihän Jippes omissa sarjoissaan sorru moiseen asentojen ja ilmeiden kömpelön näköiseen kopiointiin. Barksin kuvakäsiksiin perustuviin sarjoihin tehdessä niitä pitääkin seurata. Taitavuus näkyy aina jäljestä kuitenkin.

Timo

[Kreach]

Tosiaankin, viime taskari (Läpimurto) oli yllättävän hyvä taskukirja. Jo heti ensimmäinen tarina, Pennius Poloniuksesta ja Barbaareista oli hyvä ja tykästyin varsinkin Scalan piirtämään Arvoitukselliseen perintöön, ja Scalan piirrosjälki, josta en yleensä pidä sopi tähän tarinaan. Lisäksi todella loistava (verrattunu nyky-Taikaviitta tarinoihin) Yön tähti, joka on Taikaviittaa parhaimmillaan.

Karhula joissain kohdin tässä aiheessa sanoi, että Miguelin tyyli on huono. Itse pidän hänen tyylistä paljonkin, esimerkiksi Munaajan Paluussa julkaistu "Kauhujen kartano" oli piirroksiltaan juuri sellainen karmaiseva. Meiklen tarinoita voitaisiin julkaista taskareissa nykyään useamminkin, yleensä ne ovat hyviä.
 
Tietenkin Migueliakin parempia piirtäjiä löytyy, Cavazzano nyt aivan ehdoton ja sitten muutama uudenpikin italialaisen piirtäjän jälki on hyvää. Andrea Freccero (sukunimi oikein?) on yksi heistä, hyvin piirretty tuo Barbaarien hyökkäys -tarina. Taikaviitta -saagan piirtäjät olivat kaikki hyviä, mutta Stefano Intini on myöskin noussut hyvin piirtäjä "listassa."

Mutta - piirtäjä malli on oikein hyvää, mutta hyviä käsikirjoittajia ei tunnu löytyvän. Uusimmissa taskareissa yleensä ensimmäinen ja viimeinen tarina ovat edes jotenkin hyviä ja sitten se kuukauden klassikko Scarpa. Miksei muuten Äkkilähdössä (340) ollut klassikkoa?

[icedz]

Pakko sanoa: en käsitä miten viimeiset 30 vuotta on jaksettu manata sitä miten nyky-ankka on aivan P_seestä. Sukupolvi toisensa jälkeen tätä on manannut. Ja jokaisen mielestä parasta oli se mitä lapsena luki. Paitsi jos niitä pääsee aikuisen järjellä uudelleen lukemaan.

Timo

Niinhän se on. Toisaalta paikoitellen taso on ehkä huonontunutkin. Eikös nykyisin Aku Ankan piirtäjät tee myös AA:n taskukirjoja? Kun ovat nämä Mcgrealit mukana kuvioissa (ja kai muitakin piirtäjiä) jotka ovat teneet tarinoita myös AA:n lehtiin?

Osittain tarinat ovat voineet huonontua ja osittain taas se johtuu juuri tuosta, että lapsena lukiessa tarinat tuntuivat paremmilta. Onhan siellä aika "lapsellisia" virityksiä tehty jo aikaisemminkin, mutta ehkä ne nykyisin tuntuvat niin nostalgisilta, että niiden ei ajattele olevan lapsellisia.

Toisaalta en kyllä ihmettele, vaikka kerrontataito olisikin huonontunut. Nykyisinhän painotetaan myös kohderyhmää enemmän, joten tarinoitakin tehdään enemmän lapsille, ei kaikille.

AA:n sarjisextra on kuitenkin hyvä lisä. Siihen on koottu ihan hyviä tarinoita.

[Janne]

Minä olen rehellisesti sitä mieltä, että ennen (1970-80-luvuilla...) oli oikeasti parempi taso. Voi tässä jotain nostalgiaa olla piirrostaiteen osalta. Minua viehättää vähän vanhempi tyyli. Moni suosikkitaiteilijani oli vielä 80-luvulla hyvässä vedossa. Uusimmassa taskarissa (341) oli sekä Gattolta että Chierchiniltä tuoreempaa tavaraa mukana, ja taso oli heilläkin vajonnut melko alas. Uusien taitelijoiden tyyli on tyystin erilaista kuin vanhemmilla mestareilla. Minua se ei viehätä, nuorempia lukijoita varmasti viehättää. Tässä näkyy se sukupolvien ero.

Silmiinpistävin ero on kuitenkin kirjoitusten tasossa. Mielestäni vanhemmat tarinat oli kirjoitettu sekä aikuisille että lapsille, nyt vain lapsille. (Asterixissahan on sama havaittavissa...) Vanhoja tarinoita luen edeleen mielelläni jopa ilman nostalgialaseja, uusia paljon harvemmin.

Myönnän, että tässä pitää hiukan kärjistää, jotta pointti tulee esille. Kyllähän nykyäänkin hyviä tarinoita valmistuu. Ennen hyviä tarinoita oli mielestäni suunnilleen seitsemän kymmenestä, nykyään kehnoja juttuja julkaistaan samassa suhteessa.

[icedz]

Tällä hetkellä mulla on projektina ostaa vanhemmat taskarit (kun en ole niitä koskaan nähnyt, saati sitten lukenut) ja lukea ne.. Tai siis en ole kaikkia lukenut... Saa sitten nähdä olivatko ne hyviä vai eivät... Parhaimmat muistot taskareista ovat kuitenkin 100-150 numeroista...

Ikuinen Kakkonen, Sulaa kultaa, Yli kivien ja kantojen, Joron jäljillä, Roopen päätä ei palele jne.

[Barks92]

Otaa todella kateeksi kun itse on lukenut vanhat siinä tule oleman sinulle mahtava kokemus, ja no en ole ihan kaikkia lukenut en tiedä mutta uusia ei oikein te mieli nyt ostaa ehkä myöhemmin kirpikseltä

[icedz]

Otaa todella kateeksi kun itse on lukenut vanhat siinä tule oleman sinulle mahtava kokemus, ja no en ole ihan kaikkia lukenut en tiedä mutta uusia ei oikein te mieli nyt ostaa ehkä myöhemmin kirpikseltä

Hehe. No ei se kokemus enää ehkä niin suuri ole... mitä se olisi voinut joskus olla. Tosin koska olen hieman keräilijäluonne niin on hienoa jo pelkästään se jos on joku vanha kirja tai sarjakuva hallussa...

Uudemmat eivät itseäni niin hirveästi jaksa kiinnostaa.. Ostelen niitäkin jonkun verran mutta vanhempia taskukirjoja ym. akuja luen ihan mielelläni.

Noita taskareitahan on melkein jokaisessa taloudessa enemmän tai vähemmän, mutta harvoilla on kaikki numerot... Sempä tähden itsekin olen lukenut alkupään numeroista niitä sun näitä, mutta ei ole tullut koskaan vastaan kaikkia... tai sitten ovat olleet hajalla..

[Nikopol]

Itse kuulun myös vanhaan koulukuntaan taskarimieltymyksissäni ja suosikit löytyvät numeroista 75 alaspäin. Pojalle ostamieni taskarien myötä on tosin välillä tullut luettua uudempiakin ja positiivisimpana tarinana aikoihin törmäsin numerossa 326: Vanha Uskollinen, olleeseen tarinaan Haaksirikko, jonka oli piirtänyt ja käsikirjoittanut Rune Meikle. Povekkaat ankkatytöt ja hyvä tarina olivat sellainen yhdistelmä, johon en olisi uskonut Disney-maailmassa enää törmääväni. Löytyyköhän samalta tekijältä muita suomennettuja tarinoita, jotka hän olisi myös piirtänyt?

Vanhoista piirtäjistä suosikikseni nousee Pier Lorenzo De Vita, vaikka toiset hänen jälkeään eivät arvostakaan. Kaitpa tuossa itsellänikin on nostalgialla jotain asian kanssa tekemistä. Osaisiko joku neuvoa tämän mestarin muita julkaistuja Ankka-tarinoita Suomessa, poislukien taskukirjoissa ja Aku Ankka-Klassikko-sarjassa julkaistut? Myös hyviä Guido Martinan käsikirjoittamia tarinoita voisi listata.

Vanhat taskarit on jälleen kerran kerätty ensimmäistä numeroa lukuunottamatta sataan asti, ensimmäisinä painoksina, ja kai tuo ensimmäinenkin joskus vielä kohtuuhinnalla tulee vastaan, kun ei oikein 350 euroa tuosta viitsisi maksaa: http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=75230137
2.painos irtoaisi 20 eurolla, mutta vielä en ole tuohon langennut. Kiitos taskaritietokannan, tulee varmaan vielä numerot 100-140 hommattua, juuri noiden Guido Martinan tarinoden takia.

[PurPur]

Vanhoista piirtäjistä suosikikseni nousee Pier Lorenzo De Vita, vaikka toiset hänen jälkeään eivät arvostakaan. Kaitpa tuossa itsellänikin on nostalgialla jotain asian kanssa tekemistä. Osaisiko joku neuvoa tämän mestarin muita julkaistuja Ankka-tarinoita Suomessa, poislukien taskukirjoissa ja Aku Ankka-Klassikko-sarjassa julkaistut? Myös hyviä Guido Martinan käsikirjoittamia tarinoita voisi listata.

Minäkin olen aina tykännyt P.L. De Vitasta, ja hänen omanlaisesta tyylistään. 
Ei kai niitä hänen tarinoitaan pahemmin ole taskareiden ja klassikoiden ulkopuolella nähty. Muistaakseni v. 1972 Ankassa oli kuitenkin juttu, jossa Iines ja Roope etsivät Akua pitkin ja poikin kaupunkia, kunnes lopulta löytävät tämän toimistolta paiskimasta hommia.

[Timo Ronkainen]

positiivisimpana tarinana aikoihin törmäsin numerossa 326: Vanha Uskollinen, olleeseen tarinaan Haaksirikko, jonka oli piirtänyt ja käsikirjoittanut Rune Meikle. Povekkaat ankkatytöt ja hyvä tarina olivat sellainen yhdistelmä, johon en olisi uskonut Disney-maailmassa enää törmääväni. Löytyyköhän samalta tekijältä muita suomennettuja tarinoita, jotka hän olisi myös piirtänyt?

Joo, jee. Etsin tämän käsiini siksikin, että seuraava Pamaus käsittelee erotiikkaa ja seksiä Ankkalinnassa. Johan oli kova juttu noin disneyläisittäin, joskin yllätysmomentti teki oman asiansa varmasti.
"hienovaraista" visuaalista vihjailua. Ja se ankka-luuranko. Cool. Tässä oli vanhojen 1940-50 -luvun italialaisten sarjojen henkeä ja tunnelmaa sekä vähän Barksiltakin, Vanhan linnan kummitusta ja Koralliluolaa ja silleen. Ei pelkästään lapsille tämä.
Oheiset skannaukset kertovat jotain.
Tämmöisiä löytyy suomalaisista julkaisuista, kaikkia ei itse piirtänyt, mutta kirjoittanut kyllä (Inducks on hyvä apu, kuvaukset sieltä - ja osa vaikuttaa suht villeiltä):

Roope-setä 2002-10 (2002) Sohvaprofeetta Ennustaja - Sorsadamus puhuu Akun kautta ja ennustaa suurta tuhoa.

Aku Ankan Taskukirja 220 s. 216 (1998) Astraaliankka - Uncle Scrooge sends his soul on trips


Aku Ankan Taskukirja 226 s. 100 (1999) Peto sisälläni

Loput tämän linkin takaa.

Eka skanni:

[Timo Ronkainen]

Toka skanni, kas kun ei juna mene tunneliin... heh heh...

[Nikopol]

Joo, jee. Etsin tämän käsiini siksikin, että seuraava Pamaus käsittelee erotiikkaa ja seksiä Ankkalinnassa. Johan oli kova juttu noin disneyläisittäin, joskin yllätysmomentti teki oman asiansa varmasti.
"hienovaraista" visuaalista vihjailua. Ja se ankka-luuranko. Cool. Tässä oli vanhojen 1940-50 -luvun italialaisten sarjojen henkeä ja tunnelmaa sekä vähän Barksiltakin, Vanhan linnan kummitusta ja Koralliluolaa ja silleen. Ei pelkästään lapsille tämä.
Oheiset skannaukset kertovat jotain.
Tämmöisiä löytyy suomalaisista julkaisuista, kaikkia ei itse piirtänyt, mutta kirjoittanut kyllä (Inducks on hyvä apu, kuvaukset sieltä - ja osa vaikuttaa suht villeiltä):

Roope-setä 2002-10 (2002) Sohvaprofeetta Ennustaja - Sorsadamus puhuu Akun kautta ja ennustaa suurta tuhoa.

Aku Ankan Taskukirja 220 s. 216 (1998) Astraaliankka - Uncle Scrooge sends his soul on trips


Aku Ankan Taskukirja 226 s. 100 (1999) Peto sisälläni

Loput tämän linkin takaa.

Eka skanni:

Jep, kiitoksia informaatiosta. Täytyypä noihin tutustua ensi tilassa.

[Janne]

No, jopas jysähti. Taskarissa 345 kaksi Scarpan 60-luvun tarinaa, kaksi Castyn tarinaa (joista vain toisen oli piirtänyt) ja yksi tuoreehko Cavazzano. Muu onkin sitten enemmän tai vähemmän peruskauraa... Muta kyllä tuo jo alkaa olla hintansa väärtti.