Taskarien nykytaso

[Janne]

Kahteen edelliseen viestiin aika vahva eri. Mutta, huoh, Koninkauluksen perustelut ovat niin perusteellisia, että niihin on liian vaikea tarttua, koska itse liikun näiden taskareiden kanssa aika pitkälti mutu-tuntuman varassa. Alkupään taskareiden perusteellisesta lukemisesta on vuosia ja voi olla, että aika on kullannut muistot.

Tyydyn toteamaan, että minun mielestäni alamäki alkoi, kun 1980-luku yllättäen hylättiin ja siirryttiin pikapikaa 90-luvulle. Moni tuttu kuvittaja oli tässä välissä kadottanut parhaan vireensä. Ja pian tämän jälkeen alkoi tanskalaistuotanto, josta en pidä lainkaan. Mikillekin puettiin sortsit jalkaan, pyh! Sanoin Pamit, Indianat ym. sivuhenkilöistä otsikoihin -sankarit ovat minusta keinotekoisia. Ainoa piristys oli Fleming Andersen, jonka kuvitustyyli oli parhaimmillaan hulvatonta. Niin, ehkä tuosta pahimmasta alamäestä alkaakin olla jo 20 vuotta... Viitisen vuotta sitten (vai onko siitäkin jo kauemmin) aloin innostua taas taskareista, kun niihin tulivat italoklassikot. Ja myös Casty ilmestyi kuvioihin. Faraci jo vähän ennemmin. Hyvää ovat koko ajan edustaneet myös Cavazzanon ja De Vitan Mikki-tarinat. Muta silti - en vaihtaisi ikimaailmassa 50 ensimmäistä numeroa 200 viimeiseen.

Makuja on monia. Itse kuulun kastiin 'patavanhoilliset jäärät'. On silti virkistävää huomata, että olen esim. Koninkauluksen kirjoitusten ansiosta joutunut luopumaan monista luutuneista käsityksistäni. Pureskelematta se ei ole kuitenkaan tapahtunut.

[Miqz]

Ja tässä indeksoituna tuo tuleva "Kuuhullut":

http://coa.inducks.org/issue.php?c=de%2FLTB+409

Ihan kohtuuhyvää settiä, mm. Gagnorin ja Mazzarellon Mustaa Pekkaa.

[OP]

Minusta näyttää muuten todella hyvältä, tuo Mummon ja Hansun tarina vain vähän pisti miettimään, millainen liekään.
Mutta koskaan se ei ole niin hyvä kuin luulen.

Mutta eikö tuossa ole perinteistä joulutarinaa? En osaa saksaa, kuvistakaan kun ei siltä oikein vaikuta...

[Roomalainen kynttilä]

Minusta vaan näyttää siltä, että kyseessä yksi vuoden huonoimmista Taskareista. En silti epäile sitä lainkaan huonoksi.
Noh, odottelen Joulukuuhun ja kommaan sitten lisää.

[Henendo]

Mutta eikö tuossa ole perinteistä joulutarinaa?

Eivätkös joulutarinat ole viime aikoina jääneet normi-Taskareista kokonaan pois? Joulutarinat löytyvät nykyään perinteisestä Taskarin jouluisesta teemanumerosta.

Aika pahalta näyttää Kuuhullujen sisältö... Onneksi sentään Casty on pelastamassa loppuvuottani!

[OP]

Eivätkös joulutarinat ole viime aikoina jääneet normi-Taskareista kokonaan pois? Joulutarinat löytyvät nykyään perinteisestä Taskarin jouluisesta teemanumerosta.

Jos näin on, niin hyvä valinta! Perinteiset joulutarinat joulukuun taskarissa eivät aina innostaneet paljoa teemanumeron lisäksi. Ja mahtuupahan jotain muuta kivaa tilalle.

[Janne]

Oli kaupan hyllyllä taskarin uusintapainos numerosta 137. Avauksena upea Masalian Tiikeri Carpin piirtämänä 1980-luvun lopulta. Tukena kaksi pitkää Mikki-tarinaa ja Cavazzanon Aku 1970-luvulta. Eikä Scalan avaruusoopperakaan pahalta näytä. Kaikki tarinat viimeistä lukuunottamatta ovat poikkeuksellisen pitkiä.

Nyt kuin näissä uusinnoissa on saatu painojälkikin reilaan, niin tämä tällainen on minulle todellista herkkua.

Täältä tarkemmat tiedot:
http://coa.inducks.org/issue.php?c=fi/AATK137#p005

[Roomalainen kynttilä]

Ensipainoksena tuo löytyy, mutta siinä on jokin ihmeellinen painovirhe. Sivut 217-233 on korvattu sivuilla 33-48. Uusintapainoksissa on se hyvä puoli, ettei tuollaisia probleemia enää tule vastaan. Toivottavasti.

[Miqz]

Mulla oli joskus samanlainen painovirheellinen kappale numerosta 48. Vein sen divariin ja jännitin huomaako divarinpitäjä virhettä

[Janne]

Kiva. Kukahan onnellinen sen sai itselleen.

[Miqz]

Ainakaan se onnellinen ei maksanut siitä kansihintaa silloin 80-luvulla.

[Koninkaulus]

Oli kaupan hyllyllä taskarin uusintapainos numerosta 137. Avauksena upea Masalian Tiikeri Carpin piirtämänä 1980-luvun lopulta. Tukena kaksi pitkää Mikki-tarinaa ja Cavazzanon Aku 1970-luvulta. Eikä Scalan avaruusoopperakaan pahalta näytä. Kaikki tarinat viimeistä lukuunottamatta ovat poikkeuksellisen pitkiä.

Niin, uusinnoissa mennään nyt juurikin Taskareiden eräässä kultakaudessa, ehkäpä tasaisuuden vuoksi siinä kaikkein kultaisimmassa. Minun ei tosin noita uusintapainoksia tule ostettua, sillä kaikki Taskarit ovat hyllyssä eikä niissä hyllyissä oikein edes tilaa ole tuplakappaleille.  No, ykköstaskarista ostin taannoin tuon uusimmankin painoksen, mutta ei näitä kaikkia viitsi, kun merkittäviä eroja ei alkuperäisversioihin nähden ole.

Sisältöhän ei ole tietenkään mihinkään muuttunut ja se Masalian tiikerissä on täyttä timanttia. Nimitarinasta sen verran, että G. B. Carpi oli myös käsikirjoittajana aivan huikea, vaikka moni tunteekin miehen ensisijaisesti piirtäjämestarina.

[Henendo]

Omistan Masalian Tiikerin ensipainoksen ja sanon, että se on yksi parhaista (lukemistani) Taskareista! Carpin nimitarina on ehdoton klassikko. De Vitan Mu-manner -tarinassa Zapotek tekee ensiesiintymisensä. Tämäkin on oikea mestariteos! Eikös eräässä Mik de Hiir -tarinassa muuten viitattu tähän tarinaan? En yleensä perusta Guido Scalan piirroksista, mutta tässä ne oikein sopivat tarinan ilmapiiriin. Harvinaisen hyvää vanhaa italialaista scifiä! De Vitan Bermudan kolmio on myös mainio. Tarina valittiin tänä vuonna myös Taskarin parhaisiin. Cavazzanon kertoseerumijuttu ei ole sinällään klassikko tai mestariteos, mutta hauska se on! Roopen kalakeitosta aiheutuva kasvissyönti saa tarinassa erittäin koomiset piirteet.

Ensipainoksena tuo löytyy, mutta siinä on jokin ihmeellinen painovirhe. Sivut 217-233 on korvattu sivuilla 33-48. Uusintapainoksissa on se hyvä puoli, ettei tuollaisia probleemia enää tule vastaan. Toivottavasti.

Minunkin hyllystäni löytyy ensipainos, mutta mitään painovirheitä ei löydy. Kaippa virhe on vain kyseisessä kappaleessa. Painoasiantuntijat: onko se mahdollista?

[hdc]

Noita virheitä tulee vastaan aika ajoin taskareissa, että jotkut sivut ovat kahteen kertaan, joskus korvaten jotkut toiset sivut tai joskus vain ollen ylimääräisinä.
On tullut vastaan kerran pari myös muissa pokkareissa, ja ovat kai yksittäistapauksia.

Muuten on myös kompattava että uusintapainoksissa on päästy taas varsin mainioon vaiheeseen, ja Masalian Tiikeri on hyvä opus (ja Sandokania näkyi jo aiemmin yhdessä suosikkitaskarissani, Aku maailman melskeissä).
Onnko joku lukenut niitä Emilio Salgarin Sandokan-kirjoja, että kuinka lähelle nuo Aku-versiot menevät?

[Janne]

Onnko joku lukenut niitä Emilio Salgarin Sandokan-kirjoja, että kuinka lähelle nuo Aku-versiot menevät?

Onko niitä edes käännetty suomeksi?