Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1919 / 100 - Kerberos (13.10.2017 klo 23:58:01)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
19.10.2017, klo 06:47:11

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459708 viestiä 10227 aihetta kirjoittanut 7204 jäsentä. Uusin jäsen: LariP
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen
| | |-+  Subjektiivinen näkökulma kerronnassa?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Subjektiivinen näkökulma kerronnassa?  (Luettu 5121 kertaa)
Sini L
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 32


« : 11.10.2014, klo 15:20:49 »

Hei kaikki,

Ajattelin kääntyä puoleenne ongelmani kanssa. Olen yrittänyt etsiä sarjiksia, joissa olisi käytetty subjektiivista näkökulmaa tyylilajina eli lukija kokee tapahtumat hahmon silmin. Kyseinen tyylilaji on harvinainen kerronnassa..Joten ilolla ottaisin vinkkejä vastaan missä sarjakuvissa on kyseistä tyyliä käytetty?? Smiley

Ei haittaa vaikka olisi vain yhden ruudun verran käytetty, sillä kiinnostaisi tietää kuinka tekijä on istuttanut tyylin kuvaan Smiley

-s-
tallennettu
Sampsa Kuukasjärvi
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 3 311


« Vastaus #1 : 11.10.2014, klo 16:06:35 »

Onhan tuo silloin tällöin aika yleinen tehokeino esim. jännittävissä kohtauksissa tai muutoinkin, esim. miehisen katseen merkkinä.

Mieleeni tulee heti tarina Mikki Hiiri ja irokeesikaulanauha (Aku Ankan taskukirja 27:ssä), jossa on hyvin jännittävää kerrontaa Mikki-vauvan silmien kautta. Löydät siitä näytteen Kvaakin jutusta.

Miten tarkkaan vaadit näkymää silmien kautta? Steve Canyonin ensimmäisessä sunnuntaisivussa kamera kulkee alussa hänen tuntumassaan luoden odotusta.

Uudessa Saga-sarjakuvassa, jota on juuri suomennettukin, on toisinaan lapsen näkökulma ainakin tekstilaatikoissa. Mutta ilmeisesti pelkkä minämuoto tekstissä ei riitä sinulle.
tallennettu
JanneT
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 2 073



« Vastaus #2 : 11.10.2014, klo 17:29:56 »

Zombiesarjakuva Daybreakissa näkökulma on kokonaan päähenkilön silmistä.
tallennettu

Kuvitukset       Sarjakuvat         Animaatiot       Käsikirjoitukset                 http://www.jannetoriseva.fi
Secos-Bill
Galleriataiteilija
****
Poissa

Viestejä: 644


« Vastaus #3 : 11.10.2014, klo 17:54:20 »

Subjektiivista näkökulmaa on oikeastaan käytetty jokaisessa kohtauksessa, jossa joku pelkää hyökkäystä jostain piilosta. Katse kiertää kuvan tai parin verran mahdollisia hyökkääjiä etsien. Ja tietysti aina, kun joku käyttää kiikareita.

On myös tehty elokuva, jossa kamera on puhtaasti päähenkilön silminä ja yleisö näkee hänet alkukohtauksen jälkeen vain peilin välityksellä. http://www.imdb.com/title/tt0039545/?ref_=nm_flmg_dr_5 . Elokuvissa tämä toimiikin ihan hyvin, esim kohtaukset, joissa joku puhuu tulevan murhaajansa kanssa ovat usein murhaajan näkökulmasta, kun tämän kasvoja ei haluta paljastaa yleisölle.

Itse suunnittelin joskus tuontapaista sarjakuvaa, mutta hylkäsin ajatuksen pian. Päähenkilön reaktioita on melko mahdoton saada esille. Pitäisi käyttää paljon puhekuplia, joissa on pelkkiä huutomerkkejä ja kysymysmerkkejä tai sitten tekstilaatikoita ja ajatuskuplia sekä itsekseen puhelemista. Päähenkilön pitänee tosiaan olla zombie tai vastaava.
tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 974


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #4 : 11.10.2014, klo 20:45:06 »

Will Eisnerin Spirit-sarjakuvan jaksossa Tappaja on tämmöinen pätkä. Tämä löytyy Egmontin Spirit-kirjasta s. 51-59. Siihen liittyen kannattaa lukea myös tämä viestini.

Timo
tallennettu

Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 410


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #5 : 12.10.2014, klo 11:24:13 »

Kokeiltu on.  Smiley


* onnettomuus.jpg (241.87 kilotavua, 668x952 - tarkasteltu 202 kertaa.)
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
JanneT
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 2 073



« Vastaus #6 : 12.10.2014, klo 17:44:48 »

mutta hylkäsin ajatuksen pian. Päähenkilön reaktioita on melko mahdoton saada esille. Pitäisi käyttää paljon puhekuplia, joissa on pelkkiä huutomerkkejä ja kysymysmerkkejä tai sitten tekstilaatikoita ja ajatuskuplia sekä itsekseen puhelemista. Päähenkilön pitänee tosiaan olla zombie tai vastaava.
Päähenkilö on Daybreakissa elävä, mutta ilman repliikkejä. Tunteet ja ajatukset käsitellään toisten hahmojen kautta. Toki päähenkilön omiakin tunteita voisi hyvin tuoda esiin esim. toisten replikoinnilla ("Lopeta virnuilu! Tässä ei ole mitään hauskaa!" / "Noh, mikäs sinulle tuli?" jne.)
tallennettu

Kuvitukset       Sarjakuvat         Animaatiot       Käsikirjoitukset                 http://www.jannetoriseva.fi
Sini L
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 32


« Vastaus #7 : 12.10.2014, klo 18:01:29 »

Hei,

Kiitos vinkeistä! Laitettu mainitut sarjikset tilaukseen!:)

Elokuvassahan kyseistä tyyliä on suht helppo käyttää, sillä äänisuunnittelu, efektit ja kuvakulmat antavat paljon tilaa leikkiä. Ja kuten Sampsa tuossa kysyikin niin itseäni kiinnostaisi tietää kuinka pitkälle kyseisen tyylin voisi viedä ilman, että lukukokemus kärsisi tai tyyli ärsyttäisi lukijaa? Olen miettinyt tässä miten kuvata ihmisen silmää, kuten on tekijä tuossa Spritit sarjakuvassa tehnyt. Jännä ja rohkea valinta häneltä! Vai kannattaisiko siirtyä suoraan minä-kertojaan, sillä sehän toimii tosi hyvin myös..vai sulattaisiko näistä kaikista elementeistä uudenlaisen näkökulman.

Onkos kukaan saanut minkäänlaisia kommentteja lukijoilta kyseisen tyylin käytöstä?

Mutta hyviä pointteja tullut! En edes ajatellut tuota hyökkäys näkökulmaakaan saati päähahmon tunteiden käsittelyä muiden hahmojen kautta!:)
tallennettu
JJalonen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 764



« Vastaus #8 : 12.10.2014, klo 21:25:23 »

Frank Millerin Batman: The Dark Knight Returns on yksi sarjakuvakerronnan kiistattomista merkkiteoksista. Siinä Miller käyttää hienosti subjektiivista päänsisäistä kommentointiääntä. Ajatuskuplien sijaan teksti sijoittuu tekstilaatikoihin.

Tapahtumia ei kylläkään suoranaisesti esitetä päähenkilön silmin nähtyinä. Yksi sivu kuitenkin löytyy näkökulmaotoksella. Siinä tekstilaatikkojen kommentointiääni yhdistyy päähenkilön (lepakkomiehen) katseeseen.


* mutantleader.jpg (267.84 kilotavua, 999x1532 - tarkasteltu 176 kertaa.)
tallennettu
JJalonen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 764



« Vastaus #9 : 12.10.2014, klo 21:39:56 »

Tässä vielä edeltävän sivun kuva tilanteesta. Grin


* mutantleader0.jpg (248.07 kilotavua, 1000x769 - tarkasteltu 161 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 12.10.2014, klo 21:41:45 kirjoittanut JJalonen » tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Paikalla

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 651


« Vastaus #10 : 12.10.2014, klo 21:42:27 »

Onhan siinä muistaakseni se kuulusteluosuuskin, Batmanin hankkiessa tietoja näemme roiston näkökulmasta.

Ja Watchmenissa jossa lukija jakaa mm. Molochin ja Rorshachin näkökulmat sellaisenaan.
tallennettu
Sampsa Kuukasjärvi
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 3 311


« Vastaus #11 : 12.10.2014, klo 22:00:58 »

Meille taisi olla vähän epäselvää millaista subjektiivista näkökulmaa, Sini, tarkoitit. Yksittäiset ruudut jonkun silmien kautta ovat ehkä yllättävän yleisiä (siis paljon yleisempiä kuin mitä ehkä ajattelit) juuri ympäristön tarkkailussa, joka mainittiin. Joskus sellaista keinoa käytetään myös henkilöiden välisessä keskustelussa etenkin jos kumppanilla on jokin dramaattinen ilme. Taistelun aikana esim. henkilö voi kiinnittää huomionsa johonkin yksityiskohtaan vastustajassa, taikka sitten hyökkäys näytetään vyöryväksi suoraan päälle. Ja aika usein kamera kohdistetaan hahmon silmien kautta hänen käsiinsä, jos hänellä on käsissään jotakin kiinnostavaa.

Lisäksi muistan supersankarisarjoista ainakin pari kohtausta, joissa jossakin ruudussa tapahtuu jotakin yllättävää, esim. huudahdus, ja päähenkilö kääntää silloin lähikuvassa päätään äänen suuntaan ihmetellen että "Kuka…?", ja sitten seuraavassa ruudussa tulee näkymä, yleiskuva hänen silmiensä kautta ja paljastuu kuka tuli paikalle.

Tuosta Mikin lapsuusvaiheista tuli mieleeni Teräsmiehen ja Batmanin yhteisseikkailussa oleva samanlainen vauvojen (Kal-El ja Bruce Wayne) silmien näkökulma. Tuo hauska Public Enemies on suomennettukin DC-spesiaaliin vajaa kymmenen vuotta sitten.
tallennettu
Secos-Bill
Galleriataiteilija
****
Poissa

Viestejä: 644


« Vastaus #12 : 12.10.2014, klo 22:07:35 »

Subjektiiviselta vaikuttava kuvakulma on yleinen ja tehokas tapa luoda uhkaa. Esim kun henkilö kulkee pimeässä metsässä ja etualan reunoille laitetaan pari lähikuvaa oksista aivan kuin joku tarkkailisi pensaista, vaikka todellisuudessa siellä ei olekaan ketään.
Elokuvissa taas kamera liikkuu hahmoon nähden ja väliin jää puita, huonekaluja tms

Se, että onko tämä sitten subjektiivinen kuvakulma onkin eri asia...

Eräästä omasta jutustani löytyi tällainen. Ei ihan puhdas toteutus, mutta tunnelmalliseksi tätä kuvaa kehuttiin Wink



* 1.JPG (71.96 kilotavua, 415x423 - tarkasteltu 161 kertaa.)
tallennettu
Sampsa Kuukasjärvi
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 3 311


« Vastaus #13 : 12.10.2014, klo 22:18:05 »

Se, että onko tämä sitten subjektiivinen kuvakulma onkin eri asia...

Sinänsä tuo on vain ns. kaikkitietävä kertoja, joka pääsee kaikkialle, mutta joo, tuossa annetaan mielikuva subjektista silloin jos tarkkailija/kamera on ihmisen silmien korkeudella ja väistelee esteitä kuin ihminen väistäisi. Tosiaan hyvin tehokas uhan luoja.
tallennettu
JJalonen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 764



« Vastaus #14 : 12.10.2014, klo 22:56:51 »

Meille taisi olla vähän epäselvää millaista subjektiivista näkökulmaa, Sini, tarkoitit.
Ei tuossa pitäisi mitään epäselvää olla.

Sini puhui "first-person point-of-view" kerronnasta.

POV eli näkökulmaotos on montaasiteorian peruselementti. Eli mies tulee huoneeseen; lähikuvasta miehen kasvoista leikataan lähikuvaan maljakosta. Tästä katsoja ymmärtää miehen katsovan maljakkoa. Yasujiro Ozun mukaan katseen suuntaakaan ei tarvitse hollywood-tyyliin orjallisesti seurata kuvakulmissa. Katsoja ymmärtää otoksen näkökulman.

First-person POV on varmaan tutuin peliteollisuuden ammuntapeleistä.

Yksittäisiä POV-ruutuja sarjakuvista löytyy luonnollisesti lukuisia. Suoraan päähenkilön näkokulmaa noudattavaa kerrontaa löytyykin vähemmän.

tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: