Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1944 / 100 Koltan perintö (30.11.2017 klo 15:49:28)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
15.12.2017, klo 08:28:58

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
461056 viestiä 10218 aihetta kirjoittanut 7213 jäsentä. Uusin jäsen: timotonttu59
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Muut sarjakuva-aiheet
| | |-+  Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvapiratismi - alakulttuuri, historia ja nykytila  (Luettu 3524 kertaa)
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« : 19.07.2014, klo 20:31:39 »


Etusivulla asiaa ja asian vierestä aiheesta sarjakuvapiratismi.

Sarjakuvapiraattien haastatteluista avautuu näkymä alakulttuuriin (kolmen sarja, linkit kahteen muuhun lopussa), ja ne valottavat myös käytännöllisempää puolta roolijakoineen (skannerit, editorit ja jakelijat).

Lainaus käyttäjältä: piraatin suusta
The pirates are who they are. They cannot be guilt’d or moral’d out of the scene. Stealing is stealing. Everyone knows it and all of us scanners and editors knew it when we were doing it.

Entisen ohjelmistopiraatin kirjoittama teksti antaa miettimisen aihetta, koska sarjakuvapiratismi on muutoin yhtäläinen toimintamallinsa osalta ohjelmistopiratismiin nähden, mutta skannerit ovat eräänlaisia uhrautujia, lähes hyväksikäytettyjä ressukoita, jotka pakkomielteensä vallassa ostavat ja skannaavat sen mitä editorit käskevät ostamaan viikosta ja vuodesta toiseen.

Koska viikoittain käytetty summa on varsin maltillinen, voi se näin pääsääntöisesti ollakin.

Sen sijaan elokuva-, musiikki- ja pelipiraattiringit ovat aina pyrkineet rekrytoimaan teollisuuden sisältä ja aina vain lähempää tuotantoporrasta. Ensin pelikaupoista ja tukkuliikkeistä, sitten  mahdollisimman läheltä tuotantoporrasta.

Mikäli piraattijulkaisut ovat saatavilla ennen virallista julkaisua, jostain on löytynyt oikotie.

Kukaan ei oikeutetusti osaa sanoa, kuinka piratismi todellisuudessa vaikuttaa. Sarjakuvan kohdalla digikaupat porskuttavat kuluttajien yleisistä epäluuloista huolimatta hyvin, mutta asian penkomisesta jää sellainen yleistuntuma, että kärsijät ovat usein pieniä ja omakustannepuolella. Colleen Doran kertoo omia kokemuksiaan A Distant Soil -webbisarjakuvan pohjalta.

Harrastajat näyttävät lataavan pakkomielteisesti kaiken saatavilla olevan, mutta osa lukee suosikkinsa julkaisutahdissa. Sarjakuvapiratismi ehkä kuitenkin on enemmän marginaalia, fyysinen tuote on monelle edelleen tärkeä ja digikaupat ovat puutteineenkin suht vaivattomia vaihtoehtoja tavan kuluttajille.

Keskustelun suhteen tehdään nyt heti alussa selväksi, että yleiskeskustelu sarjakuvaa koskemattomasta piratismista, erityisesti kannanotot puolesta tai vastaan, piraattipolitiikka, muut kuin sarjakuviin liittyvät piratismikokemukset ja -muistelut, samoin kuin muut kuin sarjakuviin liittyvät linkit tutkimuksiin, artikkeleihin ym. kuuluvat yleiseen piratismiketjuun.

Lisäksi fyysisistä piraattijulkaisuista on oma ketjunsa. Sinne sopivat omat piratismikokemukset, kuin myös Piratismigallup-ketjuun.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #1 : 02.09.2014, klo 22:16:32 »

Mielenkiintoinen kuriositeetti täytyy nyt täälläkin raportoida, kun silmiin osui Tex Willer piraattipainoksena.

Varsin pienimuotoisesta toiminnasta on ollut kyse, sillä painos on ilmeisesti ollut alle parinkymmenen, mikäli tuo CataWikin tieto pitää paikkansa, ja miksei pitäisi.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että niin ne ovat nämäkin internetiin vuotaneet tai vuodettu.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 739


« Vastaus #2 : 12.09.2014, klo 00:14:37 »

Jotenkin oletin että täällä olisi huomioitu että Japani ainakin yrittää tehdä jotain Mangapiratismia vastaan

Tosin vaatimus että materiaali pitää poistaa viiden kuukauden sisällä ei kyllä kuulu internetin ADHDaikaan

ja linkeissä mainitut vuotuiset tulonmenetykset eli 560 miljardia ¥eniä tahi se 5,6miljardia $ vuositasolla?  se on nykykursiilla reilut 4 miljardia €uroa päivän kurssilla 11.9.2014.

verrattain vähän jos rinnastaa vaikka Suomen valtionvelkaan mutta siltä varalta jos jollakulla on vaikeuksia käsittää sanaa miljardi saati neljä:
4 046 420 000 euroa hävikkiä vuodessa.

Tällä viikolla jaossa oleva täysin käsittämätön Eurojackpotin 60 miljoonaa euroa mahtuu tuohon summaan 67, 4 kertaa.

tietenkin sarjakuvantekijöille moiset ovat Andy McCoyn heittoa pienempiä maitokaupparahoja...

Tämä osaltaan selittänee miksi Japanin nykylaissa on mahdollisuus max 10n vuoden vankeusrangaistukseen sarjakuvien piratoinnista.

Vaikka minut luonnossa tavanneet saattavatkin sekoittaa kokoomusnuoreen tai Alexander Stubbin pepsodenthymyyn kerrataan etten nyt varsinaisesti kanna huolta suuryritysten suunnattomista tappioista ja rahaoligarkien itkusta kun pätäkkää piisaakin yrityskäyntejään varten vain Porscheen eikä Ferrariin.

Suuryrityspuoli, isot kustantamot ja digitaalisen puolen pilvipalvelut ovat oman osakepuolensa turvanneet ja perusmaksunsa keräävät tai tarvittaessa sijoittavat rahat johonkin kiinni ja vaihtavat alla.
Ihan sama kuka itkee ja polkee jalkaa vääryyttä vastaan.
Ainoat varmat häviäjät ovat tekijäpuoli joiden royalti yms maksut tulevat yksinomaan todistettavan laillisen kaupan puolelta, oli kyse fyysisestä tuotteesta tai sovelluskaupasta ladatusta bittijonosta.

Japanissa manga eli sarjakuvapuoli toimii myös studiopohjaisesti ja siis myös työllistää alalle haluavia ja vaikka piraatit skannaisivat yhdestä ostetusta ja siis potentiaalisesti mainostavat tuotetta maan rajojenkin ulkopuolella tämä tarkoittaa vain yhtä ostettua materiaali/digitaalituotetta.
Jos joku ei jossain uutisissa ole kuullut termejä YT tai tuotannollisista syistä johtuva toimenpide, ei voi auttaa. Ei vaan voi.

Totta, en pysty todistamaan että yksikään nerokas länsimaista ihmistä puhutteleva manga olisi jäänyt tekemättä sarjakuvapiratismin takia, mutta muistetaan että todistustaakka menee toisinpäinkin.

Tietenkin IOn vanha juttu (internetin standardeilla kivikautinen) on myös suuryritysten kosiskelua. Eritoten osuus jossa isoin ongelma on isoilla julkaisijoilla ja katu-uskottava yhden jutun sarjistekijä voi jopa hyötyä netin optioista, piratismia myöten.

Niille raukoille jotak sinnittelivät tänne asti hypätään euro-USAakselille takaisin
Belgialaisen Jörg Tittelin ja John Aggsin Ricky Rous has a Gun sarjis taas nakkasi suoraan ja tarkoituksella 33 ensimmäistä sivuaan kustantajan riemuksi suoraan piraattisivustolle.
Joka kai sopii sarjakuvalle kiinalaishalpakopiosta jostain sarjakuvahahmosta jota en nyt ihan tunnista...

ehkä se 240 000 latausta poikii myyntiä kovakantiselle 180sivuiselle albumille. EI se mahdotonta ole

Sosiaalis-ekonominen taidekokeilu elää. Ehkä.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #3 : 23.09.2017, klo 17:53:43 »

En jaksanut tutustua 300-sivuiseen EU-komission tutkimukseen, mutta lyhyesti uutisessa sivuttiin ettei piratismilla ole vaikutusta mm. kirjojen myyntiin.

Logiikka tuossa menee, etteivät piraatit osta oli hinta mikä hyvänsä ja kuluttajat ostavat oli hinta mikä hyvänsä.

Tämän perusteella minä nostaisin hinnat pilviin.

tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 739


« Vastaus #4 : 05.11.2017, klo 12:02:49 »

En jaksanut tutustua 300-sivuiseen EU-komission tutkimukseen, mutta lyhyesti uutisessa sivuttiin ettei piratismilla ole vaikutusta mm. kirjojen myyntiin.

Logiikka tuossa menee, etteivät piraatit osta oli hinta mikä hyvänsä ja kuluttajat ostavat oli hinta mikä hyvänsä.

Tämän perusteella minä nostaisin hinnat pilviin.



öh...ei, ei ainakaan jos otetaan ihan käytännön esimerkki kirjojen puolelta

Maggie Stiefvaterin kokemus osoittaa aivan toisin

Jutun pihvi? Piratismi voi tappaa julkaisun jo kehtoonsa ja ei emme elä 2000-luvun ihan alkua enää.

Musiikin ja elokuvien puolella piratismin vaikutus on jo ilmeinen jos omaa edes kaksi yhteen hankaavaa synapsia.
Sarjakuvienkin kohdalla alkaa olla helppo törmätä samaan kuin keikoilla: jokainen tuntee biisit, levyjä edes laillisia digiversioita omistaa sadasta kaksi tyyppiä.

Piratismi tekee tekijöille saman kuin moni julkaisevakin taho "rahaa et saa mutta tiedätkö näkyvyyttä ja mainetta..."
Voi kiitos.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #5 : 05.11.2017, klo 17:42:39 »

Olisi mielenkiintoista nähdä sarjakuvapiratismia koskevaa tutkimustietoa.

Ellei bisnes kokonaisuutena kärsisi, niin yleistuntuma – jota sivusin ketjun aloitusviestissä – on, että pienimmät toimijat kärsivät.

Tuo linkkaamasi juttu, Curtvile, nostaa esiin tärkeän pointin, että monimuotoisuus karsiutuu pois. Kaikesta tulee mäkkiä ja kaliforniaa.

Minun oli tarkoitus muutamaa vuotta myöhemmin tehdä sellainen tilannekatsaus siitä, miten piratismi on ehtinyt muuttua. Jäi ideatasolle.

Sivustot, joita käytin kirjoitusaikana olivat jo kadonneet (tekijänoikeusjärjestöt olivat ne sulkeneet), uusilla sivuilla ei ollut sarjakuville omaa kategoriaa ja hakutoiminnotkaan eivät taipuneet siihen käyttöön, mikä minulla oli mielessä.

Lisäksi piratismi oli mennyt teolliseen suuntaan eli esim. kaikki koskaan julkaistut Batmanit yhdessä paketissa. Kulttuuria ei enää, sisältö pois lukien, ollut löydettävissä.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 739


« Vastaus #6 : 05.11.2017, klo 23:38:19 »

Olisi mielenkiintoista nähdä sarjakuvapiratismia koskevaa tutkimustietoa.

No kokonaisvaltaista en päivän varoitusajalla löydä mutta harrastajana Tatsuo Tanakan Keion yliopiston taloustieteen laitokselle tekemä akateeminen
tutkimus mangasta ja piratismista


linkki vie englanninkieliseen 35 sivuiseen PDFään.
Tutkimuksen johtopäätökset ovat kerrassaan vinkeitä: kaikki manga menettää tuloja, mutta jo päätökseen saatetut sarjat saavat nostetta myyntiin?

Sen sijaan tässäkin vahvistuu nopealla lukemisella yleinen teema: heterogeenisuus eli monimuotoisuuden karsiutuminen.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: