MAINOS: Katuoja uudistuu!

[Timo Ronkainen]

kuinka toivotonta on ottaa vakavasti alkujaan lapsille mitoitetut fantasiat [snip]Lost Girls -arviossaan jossa juurikin on tehty aivan sama, ei siinä sitten olekaan mitään ongelmaa.

Millonkas pornofantasiat on ollu lapsille?

Timo

[juhaveltti]

Millonkas pornofantasiat on ollu lapsille?

Timo

Ymmärsit asian väärinpäin, tarkoitin tietysti Lost Gilsin lastensaduista lainattuja päähenkilöitä, jotka on asetettu "aikuisten maailmaan".

Siksi toisekseen kyllähän ne pornofantasiat ovat oireellisesti ihan yhtä lailla teini-ikää siinä missä voimafantasiatkin.

[Timo Ronkainen]

Ymmärsit asian väärinpäin, tarkoitin tietysti Lost Gilsin lastensaduista lainattuja päähenkilöitä, jotka on asetettu "aikuisten maailmaan".

Mielestäni pääpointtina on kuitenkin se genre, ei henkilöhahmot. Voisihan supersankareinakin käyttää vaikka lasten satuhahmoja. Genre on kuitenkin sama. Pornoa ei ihan heti miellä esiteineille tai lapsille.

Timo

[JanneT]

Mielestäni pääpointtina on kuitenkin se genre, ei henkilöhahmot. Voisihan supersankareinakin käyttää vaikka lasten satuhahmoja. Genre on kuitenkin sama. Pornoa ei ihan heti miellä esiteineille tai lapsille.

Sanos muuta! Minua ei ainakaan vähempää olisi esiteininä osannut kiinnostaa ne lähimetsästä löytyneet Jallut... tai ne jotka löytyivät broidin lukitusta laatikosta, jonka avain oli siinä lukottomassa vetolaatikossa... saati se "Vain muutaman dollarin tähden" -VHS, jossa olikin Foxy Lady 9...
Pois se minusta!

Nojoo, onhan tuossa tietysti pointtinsa. Lasten Kama Sutra, ehkä sitä olisi hankala markkinoida...

[Petteri Oja]

Nyt Otto on arvostellut Katuojassa Muumi-lehden. 

[VesaK]

Nyt Otto on arvostellut Katuojassa Muumi-lehden. 

Älkää huoliko, ensi perjantaina Tallinnassa myyn Oton Siperian suolakaivoksiin 10 vuodeksi. Vielä se siitä tokenee.

Noin muuten olen sitä mieltä että "Irti Muumeista" olisi perustettava ja heti.

[juhaveltti]

Mielestäni pääpointtina on kuitenkin se genre, ei henkilöhahmot. Voisihan supersankareinakin käyttää vaikka lasten satuhahmoja. Genre on kuitenkin sama. Pornoa ei ihan heti miellä esiteineille tai lapsille.

Timo

Porno on aivot narikkaan viihdettä, jolla on selkeän mekaaninen funktio (jonka jo varsin varhaisella iällä tajuaa) - älykäs erotiikka on tavoite, joka on ollut monilla suuruuksilla von Trieristä lähtien, mutta se ei käsittääkseni ole ikinä oikein onnistunut. Lost Girlsia kun en ole lukenut, en osaa sanoa onko hän onnistunut freudilaisittain sanottuna sublimoimaan seksuaalisuuden sen omilla eväillä.

Supersankarigenre on anomalia jo syntyessään - kukaan ei kai oikein osaa selittää mistä moinen idea syntyi ja kuinka se kasvoi siihen kulttuurimittaansa mitä se Jenkeissä sarjakuvapuolella - ja nykyjänsä elokuvissa - edustaa. Yhtäältä se voidaan dissata lasten banaaliksi viihteeksi, mutta onko silloin niinkään paha asia jos skidit nappaavat Watchmenin ja lukevat sitä Teinimutanttininjojen - tai Jallun sijaan.

Kaikki ihmiset sortuvat vähättelemään ilmiöitä, joihin eivät oikein pääse sisään, mutta loppujen lopuksi hyvin suuri osa fiktion lajeista perustuu naurettavan onttoihin lähtöasetelmiin ja kaavoihin. Ja koko kulttuuri on täynnä banaaleja sopimuksia. Jos supersankareita olisi, ei niille hirveästi naurettaisi, ei vaikka pukeutuisivat kuinka hassusti - viisi vuotta sitten oltaisiin naureskeltu jos oltaisiin sanottu teineille, millaisissa kuteissa he kulkisivat. Pukeutumismuoti on aina naurettavaa.

Lordin menestystarina myös omalla tavallaan validisoi supersankarigenren uskottavuutta - vaikka itse sitä pelkkänä kuplana pidänkin. Mutta menestys tekee naurettavasta uskottavaa. Jos hovin herrat kulkee sukkahousuissa, nauru on tukahtunut jo toisena päivänä.

Mutta toki Römpötillä on oikeus mielipiteeseensä, mutta se on relevantimpi jos hän on sen ilman ennakkoasetelmia muodostanut.

[JanneT]

Supersankarigenre on anomalia jo syntyessään... ...Yhtäältä se voidaan dissata lasten banaaliksi viihteeksi, mutta onko silloin niinkään paha asia jos skidit nappaavat Watchmenin ja lukevat sitä Teinimutanttininjojen - tai Jallun sijaan.

Kaikki ihmiset sortuvat vähättelemään ilmiöitä, joihin eivät oikein pääse sisään, mutta loppujen lopuksi hyvin suuri osa fiktion lajeista perustuu naurettavan onttoihin lähtöasetelmiin ja kaavoihin. Ja koko kulttuuri on täynnä banaaleja sopimuksia. Jos supersankareita olisi, ei niille hirveästi naurettaisi, ei vaikka pukeutuisivat kuinka hassusti - viisi vuotta sitten oltaisiin naureskeltu jos oltaisiin sanottu teineille, millaisissa kuteissa he kulkisivat. Pukeutumismuoti on aina naurettavaa.

Mutta toki Römpötillä on oikeus mielipiteeseensä, mutta se on relevantimpi jos hän on sen ilman ennakkoasetelmia muodostanut.

Itse nautin kovasti Watchmenin lukemisesta aikoinani. Teoksessa ilmenee erinomaisesti Mooren kyky rakentaa ja pitää kasassa insinöörimäisen tarkasti monimutkaisia kokonaisuuksia - ja siitä puuttuu Mooren myöhemmälle tuotannolle ominainen Clive Barker-henkinen liioiteltu seksi-irstailu, joka ei useinkaan palvele juonta millään tavalla.

Silti teokseen kohdistuva kritiikki on omasta mielestäni helposti ymmärrettävissä. "Aikuisemmasta" näkökulmastaan huolimatta juoni on melkoisen lapsellinen - mikä johtunee pitkälti juuri noista lähtökohdista, joista Veltti puhui. Itseäni tämä ei juuri Marvel -ja DC-tuotannon parissa varttuneena häirinnyt, mutta olin silti teoksen luettuani yllättynyt siitä suitsutuksesta, jonka teos oli saanut vakavasti otettavana sarjakuvana. Jos minun täytyisi vakuuttaa sarjakuvaan perehtymättömille, että sarjakuva voi olla vakavastiotettava media siinä missä elokuvat tai kaunokirjallisuuskin en usko että lähtisin todistelemaan asiaa Mooren tuotannolla. Sarjakuvatuotanto on tänä päivänä pullollaan vakavammin otettavia esimerkkejä.

[Otto Sinisalo]

Kuluneella viikolla ilmestynyttä: uutta Vertigoa, vierailu Muumilaaksoon,
kultturipolitiikkaa, täytettä, lisää hypeä, Ramin tilauslista toukokuuksi ja voi pojat! Uusi  Hämähäkkimies!

[Otto Sinisalo]

Kokeilu päivittäisen sisällön kanssa on nyt jatkunut kuukauden. Viimeisimmät päivitykset: Terveisiä Hesarin lukupiirille, machoilua, sananen Mark Millarista, linkkejä, musiikkia, vihreitä naisia ja muita satuhahmoja.

[Otto Sinisalo]

Tuttu Toimittaja (nimi muutettu)  valitti, ettei juttujani muista lukea, ellen niistä erikseen mainitse Kvaakissa. Joten hei! Jos selaimen kirjanmerkkien käyttäminen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia, tässä pari viimeisintä päivitystä:

• Tampere kuplii: montako naamaa rokattiin?
• Baarista ostetut sarjakuvat: rahan väärti?
• Musikaaliset elämykset voivat vaikuttaa monella tavalla, alkoholi usein vain yhdellä.
• Eeppinen Viisi valhetta mangasta -juttusarja on saatettu enemmän tai vähemmän kunnialliseen päätökseen.

[Lönkka]

Hyviä kirjoituksia Otto!

Kovasti viihdyttävä ja mielenkiintoinen oli tuo Viisi valhetta mangasta kuten myös Musikaaliset elämyksetkin, joskin osin kutosrivistä katsottuna ei aina ihan paikkansapitävä. No, raflaava juttu vaatii hienoisia kärjistyksiä tai liioitteluja.

Keikka tosiaan oli joka pennosensa väärtti, mutta kuinka hyvä esitys olisi oikeasti ollut jos taikajuomaa olisi nautittu selkeästi vähemmän?

Itse olen ollut eri tyytyväinen miehen uusimpaan levyyn joka tuolta keikalta ostin. Nyt kun tuotantoon on tutustunut pitänee hankkia lisää.

[Toni]

Musikaaliset elämyksetkin, joskin osin kutosrivistä katsottuna ei aina ihan paikkansapitävä. No, raflaava juttu vaatii hienoisia kärjistyksiä tai liioitteluja.

Oman lyhyen näkemyksensä kännikeikasta on nettiin kirjannut myös kirjailija/kääntäjä J. Pekka Mäkelä:

http://yrttimaa.vuodatus.net/blog/502523

Kaikkiko siellä oli?

[Jukka Laine]

Itse olen bongannut kaksikin eri kuuluisaa tamperelaista rocklaulajaa keikalta lärveissään. Toisesta olisin saanut rahat takaisin ellen olisi päässyt ilmaiseksi sisään.

[Otto Sinisalo]

Se on ohi! Täällä ei ole mitään nähtävää!

Laitan Katuojan omalta osaltani toistakseksi tauolle kolmen kuukauden päivittäisen säännöllisen sisällön putken jälkeen. Kiitoksia mielenkiinnosta ja terveisiä kaikille!