Värityksen mestarit...

[Markku Myllymäki]

Kenen sarjakuvissa on taiteellisin / mielenkiintoisin / kiinnostavin / paras värimaailma?

En viitsi tähän vaihtoehtoja pykätä, niitä olisi niin paljon...

Itse pistän roponi likoon Alfonso Azpirin puolesta.  

Edit1:
(Linkki Azpirin kotisivuille: http://azpiri.free.fr/ )

Edit2:
Toinen ja kolmas sija varmaan olisivat minulla menneet Ryan Kinnairdille ja Liquid!:ille (jälkimmäinen herättänee pahennusta...   ).

[MarkZero]

Jahhas, yhä vaan itseäni mielyttää eniten Dave McKeanin ja Bill Sienkiewiczin pensselinjälki. Ja rohkenenpa ainakin tänään jättää Daven kakkoseksi.

Sienkiewiczin sarjakuvittama Hendrix elämäkerta "Voodoo Child" on yhä aivan yliluonnollista maalausjälkeä.

Marko

[Tertsi]

Hermannin Comanchesta olen aina tykännyt. liekö äijä värittänyt sen itse vai kuka?

No, hyvältä näyttää enivei.

[Justus]

Berkeley Breathedin Opus on kyllä hienosti väritetty. Samoin Manara on aika kätsy värittämään. Ja Ankardokin on hienoa. Samoin Ville Tietäväisen värimaailma on aika ihmeellinen.

[Tertsi]

Moebiuksella on upeita karamellimaisia värityksiä.

[VesaK]

Samoin Manara on aika kätsy värittämään.

Vastikään suomennetussa Manarassa on kyllä tyylikkäät värit, mutta niistä ei vastaa Manara itse, vaan Studio KmZero.

[Matti Veekamo]

Enki Bilal omalta kohdaltani iskee. Ei mitään väsyneitä ja elämättömän oloisia tietokonepelleilyjä vaan kunnon sykähdyttävää hartaudella tuotettua värimaailmaa.

[Lurker]

Enki Bilal omalta kohdaltani iskee. Ei mitään väsyneitä ja elämättömän oloisia tietokonepelleilyjä vaan kunnon sykähdyttävää hartaudella tuotettua värimaailmaa.

Piirtääkö se Bilal liiduilla kuvan päälle? Ja ne ihmeelliset sähköviivat, joita hänellä on vähän joka ruudussa, ne luovat jotenkin aivan oudon tunnelman. Joskus hänen maneerinsa vähän ärsyttävät, mutta kyllä hän on yksi sarjakuvan suurista.

[Lateksu]

Njaa.... Vaikea sanoa. Ehkä Moebius. Mitä siis olen hänen töitään vähän nähnyt. Mutta kyllä ne hienolta näyttää.

[roju]

Miguelanxo Prado: liidulla piirretty viiva. Pastellia varipaperille. Anu Lavonen Sarjakuvastin4:ssa.

[VesaK]

No, tämä menee hitusen ohi sarjakuvan, mutta kyllä Tove Janssonin värimaailma mm. kuvakirjoissaan Kuinkas sitten kävikään, Kuka lohduttaisi Nyytiä ja Vaarallinen matka on aivan ylimaallisen hienoa. Sisällöstä puhumattakaan.

[Hege]

Minulle on kerrottu että Bilalin originaalit ovat aika muhkuraisia, eli siellä on tussia guassia, liitua, öljyä ja mitä tarve vaatii vierkkäin, lomittain ja päällekäin.

Tuli samalla huomattua, että hyllyssäni ei ole mitään järisyttävää värityötä. Kai homma on silloin parhaiten tehty kun väritykseen ei erityisemmin kiinnitä huomiota, kuten Lynn Varley (no joo, unohdetaan se viimeisin battis), Sherilyn van Valkenburgh (mm. Enigma), Mark Chiarello (Hellboy) ja Claude Legris (Hard Boiled, ja taisi olla pari ekaa Mr. Jeania).

[Antti Vainio]

Edesmennyt Yves Chaland oli todella taitava piirtäjä mutta siinä sivussa väritti muiden sarjakuvia. Muistaakseni tämä Käsipuoli prinssi oli Chalandia, sopii oikein hyvin Jodorowskyn sienihuuruihin

edit. vilkaisin hyllyyn niin tällaiset suosikit löytyi vielä:

Jo mainittu Prado viehättää minuakin. Raymond Briggs on todella hyvä, ranskalaisista Loustal ja Max Cabanes on upeita. Tämä on vähän kerettiläinen mielipide mutta minusta Bilal oli parhaimmillaan Metsästysretkessä ja Mustissa falangeissa, uusimmista tulee jo mieleen että se pelkästään brassailee omilla taidoillaan. Grafiikka menee kaiken yli, ne tarinat alkaa olla sivuseikka

[Rami Selin]

Vaikka suuresti kannatankin mustavalkoisuutta, niin pidän silti suuresti Dupuyn & Berberianin albumien värityksestä. Tiedän kyllä, että niitä ovat useampi kuin yksi henkilö ollut värittämässä, joten mainittakoon (hataran muistin perusteella) suosikiksi "Matka Lissaboniin" -tarinan värittäjä. Nimeä en tähän hätään löytänyt.

[Jyrki Vainio]

Onhan se hienoa, kun jollain sarjakuvantekijällä on värien(kin) käyttö niin hallussa, että niistä(kin) tulee osa omaa tyyliä. Että myös kuvan väreistä heti tunnistaa, kuka sen on tehnyt. Eli siis näitä nimiä, joita on jo mainittu: Moebius, Bilal, Prado. Niin ja tietysti Herge. Bill Watterson oppi Lassin ja Leevin edetessä erinomaiseksi värien käyttäjäksi. Eipä nykyisistä sanomalehtisarjoista väritykseen panosta enää kuin Kamujen Patrick McDonnell. (Etsikää käsiinne Mutts Sundays -kirjat ja nähkää ne värit, joita Hesari ja Egmont eivät meille näytä).
Olen myös samaa mieltä, että nykyisistä tietokoneväritteisistä sarjoista Mark Chiarellon Hellboyt ovat kyllä esimerkillisen hienoja.
Vaikka tämä meneekin pikkuisen sarjakuvan ulkopuolelle, niin itse olen aina löytänyt innostusta MADin piirtäjän Jack Davisin kuvitusten väritekniikasta. (Tai pitäisi ehkä sanoa, että siitä parhaimmillaan: joskus se menee vähän karamellimaiseksi). Erinomaisen huoletonta akvarellijälkeä: siveltimen vedot ovat ronskeja ja selvästi näkyvissä - mutta juuri oikeissa paikoissa. Käsittämätöntä.
(Samaan on alkanut päästä meillä Mauri Kunnas viimeisimmissä kirjoissaan).