Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Sarjakuvan vajavainen historia (24.05.2017 klo 06:00:00)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
22.10.2017, klo 02:08:05

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459830 viestiä 10206 aihetta kirjoittanut 7204 jäsentä. Uusin jäsen: LariP
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät
| | |-+  Hanneriina Moisseinen
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Hanneriina Moisseinen  (Luettu 6694 kertaa)
Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 7 999



« Vastaus #15 : 01.09.2017, klo 00:23:21 »

Perjantaina 1.9. klo 17.00 alkaen aukeaa festivaalitaiteilija Hanneriina Moisseisen näyttely Helsingissä:

Hanneriina Moisseinen - Ihminen katsoo eläintä
2.9.-30.9. Näkyvyysgalleria, Porthaninkatu 9, 00530 Helsinki

Näyttelyn avajaiset pe 1.9. klo 17-20, tervetuloa!

Festivaalitaiteilija Hanneriina Moisseisen uusin sarjakuvateos Kannas käsitteli Karjalan evakuointia jatkosodan kesänä 1944 mieleltään järkkyneen rintamakarkurin, karjakon ja lehmien kautta. Teos on herättänyt huomiota erityisesti siksi, että yleisö on kokenut kiinnostavana lehmien ottamisen osaksi miesten perinteisesti hallitsemaa sotanarratiivia. Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttely tuo yhteen sarjakuvateos Kannaksen ympärille syntyneitä, eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, joita kaikkia yhdistää kysymys ”miten ihminen katsoo eläintä?”.

Sarjakuvassa fiktiivisen eläimen kuoleman esittäminen voi nostaa pintaan tietoisuuden maailman tilasta ja siinä vallitsevasta epäoikeudenmukaisuudesta. Vaikka ihminen ei välttämättä reagoi oman kokemuspiirinsä ulkopuolella tapahtuvaan väkivaltaan kuten ympäristötuhoihin tai eläinten kuolemiin, taiteen keinoin inhimillisen kokemuspiirimme sisäpuolelle tuodun piirretyn vasikan kohtalo, mielikuva, voi silti itkettää. Toisaalta sarjakuvaa ei voi tehdä toislajisen olennon, kuten lehmän ”näkökulmasta” ilman inhimillistämistä.

Koskaan ei ole ollut näin paljon tuotantoeläimiä, tai toisaalta kuvia söpöistä eläimistä, vaikka samaan aikaan luonnonvaraisia eläinlajeja uhkaa kuudes sukupuuttoaalto. Tekijälleen näyttelyssä nähtävät teokset herättävät näin ollen myös kysymyksiä sekä taiteen että representaation etiikasta.
tallennettu

Kreegah Bundolo
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 539



« Vastaus #16 : 01.09.2017, klo 08:58:07 »

Festivaalitaiteilija Moisseinenhan näkyy ja kuuluu sarjakuvafestareilla muutenkin:

Perjantaina siis avataan näyttely.

Lauantaina Hanneriina Moisseinen esittää tangoja festareiden iltaklubilla: Tango night at Tiivistämö (20-02).

Sunnuntaina Moisseinen saapuu Tiivistämön Voima-lavalla haastateltavaksi kello 14-15, minkä jälkeen signeeraa 15-16 Kreegah Bundolon osastolla Kattilahallissa.


Perjantaina 1.9. klo 17.00 alkaen aukeaa festivaalitaiteilija Hanneriina Moisseisen näyttely Helsingissä:

Hanneriina Moisseinen - Ihminen katsoo eläintä
2.9.-30.9. Näkyvyysgalleria, Porthaninkatu 9, 00530 Helsinki

Näyttelyn avajaiset pe 1.9. klo 17-20, tervetuloa!

Festivaalitaiteilija Hanneriina Moisseisen uusin sarjakuvateos Kannas käsitteli Karjalan evakuointia jatkosodan kesänä 1944 mieleltään järkkyneen rintamakarkurin, karjakon ja lehmien kautta. Teos on herättänyt huomiota erityisesti siksi, että yleisö on kokenut kiinnostavana lehmien ottamisen osaksi miesten perinteisesti hallitsemaa sotanarratiivia. Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttely tuo yhteen sarjakuvateos Kannaksen ympärille syntyneitä, eri tekniikoilla toteutettuja teoksia, joita kaikkia yhdistää kysymys ”miten ihminen katsoo eläintä?”.

Sarjakuvassa fiktiivisen eläimen kuoleman esittäminen voi nostaa pintaan tietoisuuden maailman tilasta ja siinä vallitsevasta epäoikeudenmukaisuudesta. Vaikka ihminen ei välttämättä reagoi oman kokemuspiirinsä ulkopuolella tapahtuvaan väkivaltaan kuten ympäristötuhoihin tai eläinten kuolemiin, taiteen keinoin inhimillisen kokemuspiirimme sisäpuolelle tuodun piirretyn vasikan kohtalo, mielikuva, voi silti itkettää. Toisaalta sarjakuvaa ei voi tehdä toislajisen olennon, kuten lehmän ”näkökulmasta” ilman inhimillistämistä.

Koskaan ei ole ollut näin paljon tuotantoeläimiä, tai toisaalta kuvia söpöistä eläimistä, vaikka samaan aikaan luonnonvaraisia eläinlajeja uhkaa kuudes sukupuuttoaalto. Tekijälleen näyttelyssä nähtävät teokset herättävät näin ollen myös kysymyksiä sekä taiteen että representaation etiikasta.
tallennettu

Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: