Lauzierin leffa Elokuva-arkistossa

[KH]

No jopas, suuren kasarisarjissankarini Gérard Lauzierin elokuva Isäni, sankarini näkyy nyt torstaina 12.8. ja sunnuntaina 15.8. Orionissa (www.sea.fi). Liekö kukaan nähnyt? Pääosassa itse Depardieu, mutta muutoin arkiston kuvaus "kesäisen kepeä komedia isän ja teini-ikäisen tyttären lomasta Mauritiuksen saarella" pelottaa hitusen...

Nimittäin mikäli joku ei tunne tapausta, kaiken Lauzier-tavaranhan luulisi ja toivoisi olevan hervottominta ja myrkyllisintä satiiria ihmispolon törkeydestä ja naurettavuuksista. Kaiken hekottelun lomassa meinaa puskea oikein hikeäkin, niin armottomasti Lauzier välillä revittelee.

Tuli tätä yksi albumi suomeksikin joskus 1990 (Elämän pirstaleita), mutten muista näin ulkoa, otettiinko se mukaan Sata sarjakuvaa -oppikirjaan. Ainakin olisi paikan ansainnut, jopa "Kymmenessä sarjakuvassa".

[VesaK]

Jooh, tuosta Isäni, sankarista tekivät jenkit omankin versionsa. Mutta mutta, lauzieeri taitaa olla kaikkinensa menestynein Sarjis/elokuvantekijä ranskan alueella: http://www.imdb.com/name/nm0491671/

[KH]

Herrajjumala kun säikähdin salissa tarkempaa juoniesittelyä lukiessani että apua mähän oon vissiin joskus jo nähnyt tämmöisen lässyleffan... No, onneksi se olikin ollut vain se jenkkiversio (josta en ollut edes tajunnut että siinä on Lauzier-perusta) - vaan melko hampaatonta oli jälki tässä alkuperäisessäkin, ainakin auteur-odotuksiin verrattuna. Onko kukaan nähnyt niitä Lauzierin alkupään leffoja, jotka sentään perustuivat alunperinkin teräviin sarjakuvajuoniin?

Tämä muuten pisti miettimään yleisestikin: mikä siinä on, että  kun särmikäs  tai suorastaan viiltävä sarjakuvantekijä pääsee "oikeisiin töihin" leffaa tekemään tai muuten vain kuvitushommiin (tai isommaksi rokkitähdeksi, ehe), ote pehmenee melkoisesti?  Esimerkkejä löytynee niin ulkomailta kuin koto-Suomestakin? Vaan entäpä poikkeuksia?

[VesaK]

Se on se, että kerma kaikkiaan sarjakuvan terävä fokus lössähtää kameran kautta kankaalle siirrettäessä. Vaikka Jim Jarmusch (Coffee & Cigarettes, loistava) olisi kameran takana ja näyttelijät pistelisivät sanasta sanaan Lauzierin dialogia niin tulos ei ole sama, ei.  

Toinen juttu on se, että piirtäjä on yksin tuotteensa takana, elokuvissa on 1000+1 tyyppiä vääntämässä ja rahaa palaa joka hetki vallan hirveästi. Tuottajat eivät ota riskejä liian nihilistisen tuloksen kanssa, pitää löytyä se pelastettava ja äh niin herttainen koira jostakin vaikka maailma palaa ja zombit vyöryy niskaan.

Siksi Karvinenkaan ei kankaalla ole samanlainen ****pää kuin sarjixissa.