Daniel Clowes

[Lurker]

Ghost World oli iso tapaus mutta niin on myös tämä Liken suomeksi julkaisema Wilson.

Ei ole teiniangstia tämä vaan aikuisen ja vanhenevan miehen yritystä ymmärtää elämää.

Clowesia pidetään kaiketi underground-sarjakuvan edustajana, mutta jotenkin ihan universaalia tämä on -- ei minkään alakultuurin omaa.

Wilson on ankaran epäsympaattinen hahmo, joka ei ymmärrä elämää eikä oikein itseäänkään. Yrittää silti. Yrittää ja yrittää.

[Michael Riddle]

Wilson on ankaran epäsympaattinen hahmo, joka ei ymmärrä elämää eikä oikein itseäänkään. Yrittää silti. Yrittää ja yrittää.

Ja pöh! Wílson on sympaattisin sarjakuvahahmo mitä tässä lajissa on tarjota. Hän on sympaattinen juuri siksi että hänellä on vikansa, eikä hän ole mikään kliininen tarinaa eteenpäin kuljettamaton Gary Stu hahmo. Wilson on kuin ketä tahansa meistä oikeasti on, mutta oikealla tavalla. Kun katsotte Wilsonia, katsotte peiliin, vaikka väitätte muuta.

[Lurker]

Kun katsotte Wilsonia, katsotte peiliin, vaikka väitätte muuta.

Nyt pistit sanat suuhuni. Korostin, kuinka universaalia, yleistä ja ymmärrettävää, sarjakuvaa tämä on.

Wilsonin hahmo ei silti ole totta siinä mielessä, että hän olisi tosi. Fiktio ei koskaan ole täysin totta, vaikka me innoissamme alleviivammekin siitä kaikkea sitä (tuo kohta on ihan kuin minun elämästäni!!), jonka todeksi tunnistamme.

[Petteri Oja]

Joo, Wilson on mainio albumi. Ei kovin kivaa luettavaa useinkaan, tarpeellinen suomennos kyllä.

Clowesin tuotannosta suosittelisin kaikille sarjakuvafaneille teosta "Pussey!"

[Lönkka]

Makuasioitahan nämä on mutta minusta Clowesin ykkösteos on ehdottomasti Like a Velvet Glove Cast in Iron.

Useamman vuoden irvistelin tuolle ihmetellen mistä schaibaa moinen oikein on mutta sitten päätin ihan piruuttani lukea. Osui ja upposi välittömästi joten tuolloin tuntui tavallistakin tyhmemmältä.

[Lurker]

Wilsonia arvostellaan etusivulla.

Tuosta ikkunaruutujen kuvaamisesta, ja kuvallisesti ja tunnelmallisesti muutenkin, tulee mielee elokuvaohjaaja Peter Bogdanovich. Ghost Worldissa se oli ehkä vieläkin ilmeisempää. Tiedä häntä, ovatko vain tyyliltään samanlaisia. Elokuvissa ja kahviloissa istuskellaan ja ihmetellään elämää.

[Michael Riddle]

Hieno arvostelu. Pidin erityisesti tuosta ikkuna ajatuksesta.

[Lurker]

Hieno arvostelu. Pidin erityisesti tuosta ikkuna ajatuksesta.

Ikkuna-ajatus! Kelpo sana.

Clowesilla on blogi.
http://danielclowes.blogspot.com/

Clowesin New Yorkerin kannessa surkutellaan kirjakauppojen kohtaloa. Sitä muuten ihmetteli Wilsonkin.

[Janne Kuusinen]

Hitto kun kouraisi yksineläjää. Wilson on taas yksi osoitus siitä, miten hieno sarjakuvavuosi 2011 oli.

http://jannekuusinen.blogspot.com/2012/01/varauksetonta-hehkutusta-ix-wilson.html