Tuomas Myllylä: Rhenus

[Mikael Mäkinen]

Musta Ritari Kustannuksen ensimmäinen julkaisu, sekä Tuomas Myllylän esikoisalbumi.

Maailmanvallan rajaseuduilla väijyy kuolema!

Germania, Rooman provinssi, keväällä 355 jKr. Sisällissota vyöryy jälleen provinssien yli, kun vallantavoittelija Silvanus tyhjentää rajavaruskuntia. Lucius Terentius, roomalainen upseeri, on huolissaan ahnaina väijyvien barbaarirosvojen takia. Uhka muuttuu kuitenkin kouriintuntuvammaksi, kun paikallisen heimopäällikön sisar löytyy silvottuna joesta…

Tuomas Myllylä on pitkäaikainen historian ja sarjakuvien harrastaja Pohjois-Pohjanmaalta. Albumin työstöön ajoi halu lukea sarjakuvia itseä kiinnostavista aiheista.

Kustantaja: Musta Ritari Kustannus
Liimasidottu, 64 sivua, mustavalko, B5
ISBN 978-952-92-9569-2
Julkaistu syyskuussa 2011
Hinta 10 euroa

[Curtvile]

Tämä tuli jo luettua ja oli odotetun hyvä.
Ladonnassa on jäänyt kiroitusvihreitä pari, mutta kielenhuoltonatsit eivät nyt yleisesti ottaen ymmärräkään tarinoista sisällöllisesti mitään koska kieliopin ymmärryksestä poiketen se voi vaatia ihan aivotkin.

Itse nautin Rhesuksen historiallisesta kerronnasta ja maanläheisestä otteesta.Albumi maistuu kuvainnollisesti suolalta, sitähän veri, hiki ja kyyneleet pitkälti ovat.
Matkamiehenä kvaakissa liikkuvan Myllylän karhea piirrosjälki soljuu vaivatta sopien kertomukseen niin että siihen uppoaa kuin gladius barbaariin(teoksessa on kyllä spathoja enemmän).
Lopetus on hieno.

[Hamilkar]

Tätä en bongannut Sarjisfestareilla, harmi, olisi varmasti lähtenyt mukaan.

Edit:

Ladonnassa on jäänyt kiroitusvihreitä pari, mutta kielenhuoltonatsit eivät nyt yleisesti ottaen ymmärräkään tarinoista sisällöllisesti mitään koska kieliopin ymmärryksestä poiketen se voi vaatia ihan aivotkin.

Kielioppi ja kielenhuolto on kaksi eri asiaa...toisen voi oppia 'ilman aivoja', mutta toista ei...

[Curtvile]

Tätä en bongannut Sarjisfestareilla, harmi, olisi varmasti lähtenyt mukaan.

Edit:Kielioppi ja kielenhuolto on kaksi eri asiaa...toisen voi oppia 'ilman aivoja', mutta toista ei...

Oli pienlehtiteltassa lavan päässä, oli mennyt mm. Petri Hiltuselta ohi myös.

Omakohtaiset huomiot eivät tue teesiäsi mutta sovitaan näin. ennemmin tarina josta tajuaa että "kävin osatmassa tilliä ja laastia" ei ole resepti vaan kirjoitusvirhe, kuin ne loputtomat oikeakieliset maidonhappanemistarinat joiden painamista varten kuolee pätkä metsää jossain.

rhesuksessa oli muistaakseni yksi uupuva tavu +vokaali, mutta sen sijaan oli tarina joka tuntui aidolta mikä on minusta kaiken kerronnan lähtökohta.

Itseä viehätti juuri se kuinka lukijalle ei ihan joka asiaa purekseltu valmiiksi ja sivuhahmoja myöten henkilöillä oli selvästi taustat ennen ja osalla jopa jälkeen tapahtumien, elämä.

[CryingBlueRain]

Tämä tuli jo luettua ja oli odotetun hyvä.
Ladonnassa on jäänyt kiroitusvihreitä pari, mutta kielenhuoltonatsit eivät nyt yleisesti ottaen ymmärräkään tarinoista sisällöllisesti mitään koska kieliopin ymmärryksestä poiketen se voi vaatia ihan aivotkin.

Kielenhuollolla ja kieliopilla ei oikeastaan kyllä ole mitään tekemistä ladontavirheiden kanssa. Näppäilyvirheitä ja muita lipsahduksia tulee aina, vaikka kirjoittaja osaisi kieliopin moitteettomasti.

Itse nautin Rhesuksen historiallisesta kerronnasta ja maanläheisestä otteesta.Albumi maistuu kuvainnollisesti suolalta, sitähän veri, hiki ja kyyneleet pitkälti ovat.

Kvaakissa olevien näytteiden perusteella uskoisin itsekin pitäväni tarinasta.

[Divine]

Todellakin odotetun hyvä. Pienlehtitaivaassa piti käydä pariinkin kertaan, ennen kuin löytyi. Erikseen tosiaan kävin albumin käsiini etsimässä.

Mitä 'ladontavirheisiin' ja muihin tekstimokiin tulee, kyllähän ne häiritsivät lukukokemusta jonkin verran. Tarinan hyvyyttä ne eivät tietenkään vähentäneet, mutta olisihan tuonkin homman voinut tehdä loppuun asti hyvin, ihan meitä aivottomiakin ajatellen.

Myllylän piirrosjälkeä leimaa ajoittain jonkinlainen luonnosmaisuus. Se on selkeästi valittu rouhean maanläheinen tyylikeino, ja se toimii loistavasti niin Kvaakissakin nähdyissä lyhyemmissä tarinoissa, Aikakuvissa ja tässä albumissa. Joskus voisi kuitenkin odottaa tulevaksi toisenkinlaista, kehittyneempää, viimeistellympää tai ihan uudenlaista jälkeä. (Vähän niin kuin Jeskasen Perkeleessäkin oli useampia piirrostyylejä.) Tarinaniskijänä Myllylä on huippuluokkaa, tästä miehestä epäilemättä kuullaan vielä.

Edit: typo (näin se käy)

[matkamies]

Kiitoksia kommenteista!

Noista kirjoitusvirheistä täytyy minun hieman tilittää, sillä ne ovat julkaisuun päätyneet kiireessä tehdyn inhimillisen virheen takia.

Tarkemmat lukijat myös huomaavat, että alun ja lopun väliin mahtuu muutama epäloogisuus. Alunperin sijoitin tarinan vuoteen 353, mutta aloituksen jälkeen tietoni asioiden kulusta parani, ja sijoitinkin sen vuoteen 355, tästä syystä sivulla kolme mainittu Magnentius vaihtuukin lopussa Silvanukseksi (kertoo jotain siitä kuinka tiheään sisällissotia käytiin 300-luvulla!) Tämä ja muutamat kielioppivirheet olivat tiedossani ja vietin pitkän ja hartaan ajan etsien ja korjaten kaikki löytämäni virheet sekä tuon edellä mainitun mokan. Kuitenkin, kiire kun alkoi jo todellakin painaa päälle, lähetin Mäkiselle vahingossa sen korjaamattoman version ja sille ei nyt juuri mitään voi. Onneksi nämä virheet näkyvät vain tarinan kehyksessä ja pienet näppäinlipsahdukset tuskin itse tarinaa tuhoavat. Toivon siis että Rhenuksesta voi nauttiakin lukukokemuksena.

Mitä tuohon piirustusjälkeen tulee, niin sehän jotain mikä on alati muutosprosessissa ja kehittyy itse kullakin ajan kansssa. Veikkaan että seuraava albumi näyttää jossain määrin jo erilaiselta ja toivottavasti hiotummalta. Aika näyttää.

Joka tapauksessa kiitos kaikille jotka kyseisen läpyskän ostitte ja luitte, olen iloinen jos piditte. Meillä oli Lucius Terentiuksen kanssa pitkä tie ja nyt on aika erota. Katsotaanpa mitä seuraavaksi.

[Lönkka]

Meni festareilla ohi -pentele!
Noh, pitää napata muualta mukaan...

[CryingBlueRain]

Vaikka antiikkisarjakuvaa on paljon, myöhäisantiikki lienee vielä melko neitseellinen aihepiiri. Alix on maannut haudassa lähes 400 vuotta tämän tarinan tapahtuma-aikaan.

Täytyy tutustua heti tilaisuuden tullen.

[hdc]

...ja minulle tämä taas hyppäsi silmään kun ensimmäisen kerran kävelin vauhdilla Pienlehtitaivaan läpi...en ole vielä lukenut mutta työt täällä ovat olleet tarpeeksi kiinnostavia ja aihepiiri kiinnostaa (viime aikoina muutenkin ollut kasvava kiinnostus myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan suuntaan...)

[matkamies]

Juuri tuo myöhäisantiikkiin sijoittuvan sarjakuvan puute oli niitä syitä miksi tartuin koko projektiin.

[Jarmo]

Himputti! Näkemättä ja löytämättä jäi.
Älkääpä laittako myymättömiä makkeliin, noukin toisella kertaa.

[Reima Mäkinen]

Tarinan hyvyyttä ne eivät tietenkään vähentäneet, mutta olisihan tuonkin homman voinut tehdä loppuun asti hyvin, ihan meitä aivottomiakin ajatellen.

Edit: typo (näin se käy)

Sitä ei semmonen ymmärrä, joka ei itse ole tehnyt painotuotteita, että miten helppoa erilaisia virheitä on saada mukaan  - ja vaikea saada pois.  Kyse ei siis aina ole laiskuudesta tai huolimattomuudesta.

Sattuneesta syystä tämä jäi toistaiseksi hankkimatta, vaikka painettuna jälki näyttikin paremmalta kuin netissä.

[Divine]

Sitä ei semmonen ymmärrä, joka ei itse ole tehnyt painotuotteita, että miten helppoa erilaisia virheitä on saada mukaan  - ja vaikea saada pois.  Kyse ei siis aina ole laiskuudesta tai huolimattomuudesta.

Eiköhän tuo ole ihan normaalilla elämänkokemuksella ymmärrettävissä. Virheitä kun sattuu kaikille, ja tässä tapauksessa tekijällä oli vielä kertoa taustoja niille. Pointti ei suinkaan ollut syytellä laiskuudesta tahi huolimattomuudesta, vaan ilmaista näkökulma sille, että virheet todella pistivät silmään. Toisia meistä ne häiritsevät enemmän kuin toisia, ja kyllähän vähempivirheinen painotuote on onnistuneempi l. 'parempi' kuin enempivirheinen. Eniten mokat varmaan harmittavat itse tekijää, joka oli niistä aivan tietoinen, mutta surkean sattumuksen kautta ne päätyivät sivuille. Kuten sanoin, tarina oli todella hyvä joka tapauksessa.

Tuota typoneditoimista ei toivoakseni kukaan ottanut siten, että olisin oikeasti ollut opastamassa painotuotteiden tekijöitä virheiden välttämiseen. Oli vain ironista, että typoja kritisoineessa tekstissäni oli siinäkin typo. Vaikken epäilemättä olekaan true scotsman, niin olen kyllä itse 'tehnyt painotuotteita' siinä mielessä, että olen tuottanut sellaisiin jotain sisältöä - virheineen päivineen.

[prantasa]

Minäpä satuin tämän bongaamaan pienlehtitaivaassa ja ostin pois, tosin pienen tuumaamisen jälkeen kun kuvitus ei ensiselailulla oikein vaikuttanut. Pääsyy oli aihe, Rooman loppuaikoihin sijoittuvat sarjikset ovat todellakin harvinaisia eikä romaanipuolellakaan kovin paljoa ole tarjolla...

Lukemisen jälkeen tuomio - kannatti ostaa ja suosittelen muillekin. Kuvitus on välillä hiukan karua minun silmääni, mutta toimii yleensä ok ja välillä oikein hyvinkin. Varsinkin ulkokuvat ovat onnistuneita, uskottavan näköiset rakennukset, maisemat ja sää (kylmyys todellakin näkyy kuvissa). Tarina puolestaan on täyttä rautaa, todentuntuva ja mielenkiintoinen. Lisäksi historiapuoli on kirjoittajalla hallussa, sekä varusteiden (spathat, pyöreät kilvet) että muun elämänmenon osalta. Mazda vieköön!

Ostan kyllä seuraavankin jos aihepiiri on edelleen yhtä lähellä sydäntä.