Kivi Larmolan pari- ja kissasuhdesarjakuva

[lukija]

Oliko se Kivi Larmolan sarjakuva, joka ilmestyi Suomen kuvalehdessä viime keväänä? Tykkäsin kovasti kepeästä piirrosjäljestä ja toimivasta kerronnasta. Ilo oli niitä lukea. Siinä on taitava tekijä, joka pystyisi vaikka mihin, vaikka siihen mihin Munoz ja Sampayo.

Edit. Muokattu Kiven pyynnöstä otsikkoa.

[[kivi]]

Oliko se Kivi Larmolan sarjakuva, joka ilmestyi Suomen kuvalehdessä viime keväänä?

No nyt, lopultakin, ilmestyvät myös nämä SK:n väri-saippuat albumissa. Elikkäs Tampere kuplii'n yhteydessä about 15. - 17- maaliskuuta ilmestyy Kissoja, hiiriä ja ihmisiä.

64 sivua, nelivärinen, ja enimmäkseen ihan uutta ja ennennäkemätöntä sarjakuvaa samalla vahvalla asenteella ja verrattain rennolla kädellä, Kissoja hiiriä ja ihmisiä on mun tilinpäätökseni 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä Etelä-Pohjanmaalla.

Tiedoksi,

Kivi

PS. Kiitos, Joe. Linkki korjattu nätiksi.

[puro]

No nyt, lopultakin, ilmestyvät myös nämä SK:n väri-saippuat albumissa.

Onpas mukava vuosi tulossa suomalaisen sarjakuvan ystäville...

[[kivi]]

Kiitoksia kaikille tutuille ja vieraille jotka valitsivat Tampereen kattavasta ohjelmatarjonnasta juurikin nää mun julkkarit. "Pari- ja kissasuhdesarjakuvaani" Kissoja, hiiriä ja ihmisiä   on siis nyt saatavana kauppiaalta 15 euron hintaan, joten käykää korjaamassa talteen ennen kuin loppuu. Kiitos.

[[kivi]]

Liken sivu väittää että Kissoja, hiiriä ja ihmisiä on Kiven kahdeksas sarjakuva-albumi.

Mulla on Kytkijät, Lasikuula, Parkkipaikka auringossa ja Saippuaa. Muutama puuttuu. Ainakin Pieni taivas, mutta mitkä muut?

80-luvun omakustanteitahan on enemmänkin, mutta onko joku niistä albumi?

Riippuu laskutavasta.

-Viesti Rosalle / Budskap Till Rosa
-Pieni Taivas
-Kytkijät
-Lasikuula
-Parkkipaikka Auringossa
-Saippuaa
-Arjen demokratiaa (tää on kyllä lehdenohut, mutta albumiksi sitä on jossain kutsuttu)
-Kissoja, hiiriä ja ihmisiä

Tän lisäksi julkaisua odottavat ainakin

-Short of everything
-Päällystakki (ilmestyy laajennettuna syyskuussa 2010)

Alun pienlehdistä ainakin "Itsetilitystä/lisälehti" olis hyvin voinut olla albumi 60 sivullaan. Siinähän kävi niin että ekan pienlehden viivästyttyä sillä välin valmistunut kakkososa nidottiin samoihin kansiin.
;-)

PS. Kissojen, hiirten ja ihmisten takakannessa puhutaan seitsemännestä albumista, silloin Arjen demokratiaa on jätetty pois.

Kivi

[[kivi]]

No onko näistä joitakin vielä saatavissa?

Ainakin "Viesti Rosalle" -albumia näkyy silloin tällöin divareissa, sitähän painettiin massiviset 125 000 kappaletta. Työnjako oli sellainen että Uusitalon Markun kanssa rakennettiin kässäriä, mä piirsin koko albumin (lyijykynällä) tyyliin joka näkyy keskiaukeaman vesivärikuvista, sitten Linnankiven Jyrki tussasi henkilöhahmot ja Mustanojan Juha taustat. Lopuksi Rauhalan Anssi tekstasi puhekuplat. Aika ainutlaatuinen tiimi, siis. Kiitos Posti-ja Telelaitokselle ja Kari Elkelälle koordinoinnista.

Arjen demokratiaa puolestaan oli Maippi Tapanaisen käsikirjoittama ja mun Vasemmistoliitolle piirtämä pikkuinen sarjakuva siitä, kuinka jokainen meistä voi valinnoillaan vaikuttaa yhteisen elämän onnistumiseen. Sitä voisi kutsua lähinnä vihkoseksi, albumi se tuskin on. Tätä ei varmastikaan ole enää missään, se meni toissa vaalien kampanjoinnissa päivässä loppuun koko varasto.

Voi sitten kysyä, ovatko nämä sillä taalla albumeja kuin albumilta haetaan? Mielestäni kyllä. Nää eivät kuitenkaan ole perinteisiä mainos- tai propagandasarjoja, vaan niissä kuuluu tekijöiden ihan oma individualistinen ääni. Riippumatonta vapaata taidetta ne eivät kuitenkaan ole.

[hdc]

Ja vaikkei noista mainos/opetus/tiedotus-sarjakuvista muuten viehättyisikään (vaikka itse toki tunnen perverssiä kiinnostusta sarjakuvia kohtaan joissa on ¡sanoma!) niin onhan tuossa Viestissä Rosalle sen verran kiintoisa tekijäkaarti että kyllä se kannattaa napata mukaan kun divarissa tulee vastaan (olen nähnyt niitä ihan kohtuu-usein divareissa halvalla, ei ole vielä keräilyjuttu).

Mitenkäs Pieni taivas? Fanitin sitä aikoinaan kovasti teininä, onko käynyt edes harkinnassa uusintapainos?

[[kivi]]

Mitenkäs Pieni taivas? Fanitin sitä aikoinaan kovasti teininä, onko käynyt edes harkinnassa uusintapainos?

Sori, eipä oo. Kun 2000 kappaleen painos myytiin loppuun, se oli siinä. Kuriositeetinomaista uudelleenjulkaisua voi toki toivoa Hiljainen Kulttuuriyhdistys r.y:ltä; vaikkei se toisikaan Pientä Taivasta takaisin kauppoihin, niin ainakin Jukka ilahtuu kun mielenkiintoa julkaisuihin on.

[OM]

Pidän kovasti Kivi Larmolan tuotoksista. Hänellä on kiva tapa tehdä sarjakuvaa jonka jokainen elementti toimii ja puhuttelee minua keronnallisesti. Sori. Ilmaisinko asian aika vaikeasti. Puhuttelee eli siis inspiroi monilla eri tasoilla. Hienoa, että meillä Suomessa osataan tehdä laadukasta sarjakuvaa jota pitäisi enemmän markkinoida ulkomaille.
Potentiaalia löytyy ihan kvaak fooruminkin puitteissa. Täällä on paljon osaavaa porukkaa. Ehkä me joskus saadaan tehtyä se yhteinen kvaakin oma SARJAKUVA albumi. Sitä olen toivonut jo kauan!

[kaltsu]

Perkeleen hyvä oli Kiven uus alppu. Tästä tulee tätä menoa yhtä hyvä sarjakuvavuosi kuin vuodesta 2008.

Hännisen Ville kirjoitteli uudessa Sarjainfossa jotain höpsöä suomalaisten vääristyneestä itsetunnosta mitä tulee sarjakuvatuotantoomme verrattuna esim rakkaisiin länsinaapureihimme. Pitää varmaan tarkistaa kun pääsee kotiin mutta mikäli Rockyt ja Billerit on parasta mitä Ruotsilla on tarjota ja meillä on Kiven ja Jarno Latva-Nikkolan kaltaisia virtuooseja niin sanoisin että ylpeyteen on aihettakin. Meh.

Sori eksyminen sivupoluille, en jaksa perustaa erikseen mitään Suomi vs Ruotsi-ketjua enkä kauheasti edes osaa perustella miksi Kiven albumi on niin hyvä. Äijä on vain niin taitava piirtäjä, loistava tunnelmoitsija ja hallitsee sarjakuvakerronnan lainalaisuudet niin hyvin että kateeksi käy. Arkisesta tulee Kiven käsittelyssä ihmeellistä. <3

[[kivi]]

mutta mikäli Rockyt ja Billerit on parasta mitä Ruotsilla on tarjota ja meillä on

Kiitos kovin kauniista sanoista, Kaltsu, mutta onhan nyt noilla naapureillakin esmes Jocke Pirisen sarjat ja Arne Anka. Ja Anders Westerberg, vai mikä sen Hjärteblodin piirtäjän nimi nyt olikaan.

Mikä kannattaa muistaa aina kun Galagon tekotaiteellisuus alkaa narskua hampaankolossa.

Muuten, mitä tussausvälineisiin tulee, niin Rotring on vetänyt pääasiallisen työvälineeni, BB-Artpenin, pois tuotannosta. Joutunee siis vanha koira joskus tulevaisuudessa oppimaan uusia temppuja, kunhan nuo muutama (4) mitkä onnistuin saamaan ajoissa varastoon on käytetty loppuun nekin...

Kivi

[kaltsu]

Hännisen Ville kirjoitteli uudessa Sarjainfossa jotain höpsöä suomalaisten vääristyneestä itsetunnosta mitä tulee sarjakuvatuotantoomme verrattuna esim rakkaisiin länsinaapureihimme. Pitää varmaan tarkistaa kun pääsee kotiin.

No juu. Eipä siinä jutussa sit mainittu ruotsalaiset kuin sivulauseessa mutta pikkuhauskaa ja melkein-syvällistä tuntuu suomalainen sarjakuva joka tapauksessa olevan ja meikäläisille piirtäjille tekisi terää käydä vaikkapa kerran elämässään Angoulêmessa. Sinne Kivi vaan seuraavaksi avartamaan maailmankuvaa.

[[kivi]]

No juu. Eipä siinä jutussa sit mainittu ruotsalaiset kuin sivulauseessa mutta pikkuhauskaa ja melkein-syvällistä tuntuu suomalainen sarjakuva joka tapauksessa olevan ja meikäläisille piirtäjille tekisi terää käydä vaikkapa kerran elämässään Angoulêmessa. Sinne Kivi vaan seuraavaksi avartamaan maailmankuvaa.

Ainakin neljä kertaa on tullut Angoulemessä käytyä. Toki sinne kannattaa mennä aina kuin mahdollista. Mä nyt muutenkin resuan Ranskassa aina kuin vaan voi, surkeaa ravintolaranskaani solkaten saan aina uusia ystäviä.
:-D

K

[[kivi]]

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sarjakuvapiirt%C3%A4j%C3%A4+muuttaa+maalle/HS20100602SI1KU038km

Hyvä, Harri! Erinomaisen kaunis arvostelu.

Kivi

[Jarkko Sikiö]

Kissoja, hiiriä ja ihmisiä -julkaisun Kvaak-arviossa esitetty vertaus Manu Larcenetin Maallemuuttajat-sarjaan on tietyllä tavoin osuva, mutta Maallemuuttajat on melko lailla yhdentekevää luettavaa. Larmolan tuotos on samansuuntaista tyylilajia, mutta suomalainen lähestymistapa asioihin iskee yksinkertaisesti paremmin.

Päällystakki sen sijaan on upea sovitus Gogolin työstä. Toteutustekniikka, ilmaisu ja kokonaisuuden hallinta ovat kaikki Larmolan käpälissä.