Esa Niskanen & Anssi Rauhala: Paluu rajan takaa

[Antti Vainio]

Vähän jäävi sanomaan mitään kun Anssi on aika hyvä kaveri. Mutta vähän sama olo on että tarina ei ole yhtä hyvä kuin kuvat. Ihan helvetin dramaattisista jutuista on tehty vähän lattea tarina. En muistanut kysyä että onko tämä one-shot vai tarinan alku, jotenkin kesken päättyi.

[VesaK]

En muistanut kysyä että onko tämä one-shot vai tarinan alku, jotenkin kesken päättyi.

Jatkoa on tulossa mutta ei kannata henkeä pidätellen odottaa. Noin vuonna 2016, ehkä.

[CryingBlueRain]

Ihan helvetin dramaattisista jutuista on tehty vähän lattea tarina.

Nimen, kovien kansien, takakansitekstien ja hehkutusten perusteella odotin katarttista sotadraamaa, jossa olisi merkitystasoja vaikka muille jakaa. Ei ehkä pitäisi odottaa mahdottomia 60-sivuiselta pokkarilta. Mutta kun odotukset oli mitä oli, ei yksinkertainen pikku sotatarina sitten tuntunut juuri miltään...

[Curtvile]

Nimen, kovien kansien, takakansitekstien ja hehkutusten perusteella odotin katarttista sotadraamaa, jossa olisi merkitystasoja vaikka muille jakaa. Ei ehkä pitäisi odottaa mahdottomia 60-sivuiselta pokkarilta.

Nimet ja hehkutukset siihen antavatkin syytä muiden kohdalla kyse onkin kustannuspoliittisista normeista, ainahan takakansiteksti kehuu ja kaikessa on kovat kannet.

Tarinan keskiväli , täälläkin usein mainittu metsäkohtaus, on kadehdittavan hieno ja yksin jo hinnan väärti ja lentokonepornona aivan eliittiä, itse nostaisin (muutenkin kuin että on ilo tuntea Anssi Rauhala) ohi vaikkapa Huuhkajoitten tosin lentotarinoissa häviää täpärästi vaikkapa Night witchesille.

Jatkoa on tulossa mutta ei kannata henkeä pidätellen odottaa. Noin vuonna 2016, ehkä.

2016? todellinen harmi mutta odotetaan toivoen parasta.

[Antti Vainio]

Minustakin tämä oli parempi kuin Huuhkajat, Niskanen ja Rauhala on humanisteja.

[Anssi Rauhala]

Minä vaan piirrän.

[Curtvile]

Minä vaan piirrän.

Ja Lemmy on vaan basisti. Oikeasti nyt, hyvä mies.

[Anssi Rauhala]

Esa Niskanen ei ole rekisteröitynyt Kvaakkiin, koska rekisteröityminen joka paikkaan tuntuu ylimääräiseltä työltä ja tervanjuonnilta, mutta hän kirjoitti minun välitettäväkseni suuntaanne seuraavanlaisen tiedotteen:

Anssin myötämielisellä avustuksella sain näin ovelasti riistettyä puheenvuoron.

Ensinnäkin paljon kiitoksia kiitoksista. Pakko sanoa, että uskomatonta on vieläkin se, että tuo tarina, jota jouluaattona joskus vuonna miekka ja kypärä kirjoitin veljenpojalleni Tommille Kainuussa kinkunsyönnin lomassa, on kovissa kansissa sarjakuvana.

Kiitos Anssi, kiitos kustantaja yms……. Tuskaisakin 20 vuoden prokkis tuotti hedelmää jo toisen piirtäjän taidoilla. Onneksi Anssi ! löytyi, muutoin tuo draaman kaariltaan ”agraari” tarina happanisi pöytälaatikossa täiden mähöstelemänä.  Koittakaa muuten muutkin piirtäjä ja kirjoittaja -yhtälöä, meillä se toimii hyvin ja ruutuja nähdään yhdessä keskusteluissa ja pohdinnoissa.  Tulee vaan aika paljon puhelinkuluja.

Suomalaisessa tämäntyyppisessä sarjiksessa minun mielestäni kiroillaan suomeksi, saunotaan ja juodaan viinaa ja sankaria ottaa välillä kuuppaan. Proosallinen?!? teksti ja kuvat on helposti luettavissa kahden kuvaruudun tekniikalla kerrottuna, Draaman kaaret ovat hulppeat 1 alku, 2 keskikohta ja 3 loppusauna tikkuviinan kyydittämänä. Ei sitä suomalainen korpisotilas muusta mitään älyä….  Sakkiruutusotataktiikka on liian monimutkaista.

Nooh, yhteenvetona sanottakoon, on ollut mukavaa kokea asioita tässä prokkiksessa, toivottavasti ei tartte odottaa vuotta 16 jatkoa ajatellen, mutta senhän sanelee kysyntä. Seuraavan sarjakuvajatkumon tarina on jo Anssilla, tää eka oli palavaa sydänverta ja peruskoulun ainekirjoituksen tuskaisa huipentuma sekä henkilökohtainen spektaakkeli. Uutta pitäisin omalla tavallani mustan huumorin siivittämänä, nyt mennään taasen maalla, vesistöissä, ilmassa ja ammutaan pyssyillä, uutena höysteenä romantiikkaa, juu ja trilogia on mielessä, toivottavasti kustantajalla riittää huumoria.  Tähtien sodan hengessä olis tarkoitus mennä, nyt tulee loppu ja sitte mennään alkuun 

Hyvää kevättä kaikille, täältä lumen ja jään keskeltä. Holapan kohtalo on muuten vieläkin mysteeri, kone meni vissiin syvään suohon, sellaista on muuten tapahtunut. Niin ja ei millään pahalla, ihan hyvässä hengessä kaikkien näkemyksiä huomioiden ja parempaan pyrkien, sanoisinko henkilökohtaisia pieniä harppauksia hyödyntäen ja tehden.

Esa Niskanen
paperin tuhertaja