Ehkä asiaan vaikuttaa osittain myös se, miten hyvin osaa kirjoittaa strippeinä/sivuina vs. koko tarinana. Vaikka yleisö voi seurata jotain tarinaa kesken kaiken, ne yleensä dramaturgisesti päätyvät johonkin. Tässä oli hieman niin ja näin, että kiinnostiko laisinkaan, mitä oli tapahtunut ja mitä tuli tapahtumaan, kun hahmonjen kohtalot ei oikein tahtonut ostaa itseänsä puolellensa.
Kyllä lehdillä on nykyään varsin yleinen linja siinä etteivät enää julkaise jatkotarinoita. Mutta tietysti jos juttu ei toimitukseen kolahda on ihan sama onko kyseessä jatkis vai ei. Häämatkaa en ole kuitenkaan Somero-lehden ja Suomen Kuvalehden lisäksi minnekään yrittänytkään myydä, vaan lehtien linjaus on tullut tutuksi ihan muista projekteista.
Myös pidin tästä kovasti, mutta ymmärrän kyllä noissa ne hankaluudet lehtien kanssa, ja toisaalta tämä ei tuntuisi toimivan niin hyvin albumissa yhteen putkeen luettuna...kerran viikossa juonittuna koukutti kyllä hyvin 
Jesh, vaikka cliffhangeri sivun välein voi toimia juuri sivu kerrallaan luettuna, alpparissa voisi käydä vähän rasittavaksi.
Edit: Ja kiitos kaikille tähänastisesta palautteesta! Nyt alan valmistautumaan lentomatkalle puolisoni kanssa... vuorten yli...