Kysymys lyijykynällä sarjakuvan piirtäminen..

[Etanapiirtäjä]

Moi, olen alottamassa uutta sarjista, ja en ole varma välineistä. Ajattelin tehdä vaan lyijykynällä, mut mietin koko ajan, että mitä jos tulee virhe? Jos siitä meinais tulla kunnon sarjis, pieleen mennyttä kuvaahan ei saa kumittaa? Mulla on tähän jos jonkinmoinen ratkaisu: piirrän toiselle paperille aina kuvan, ja kun siitä tulee mieleinen, piirrän varsinaiseen sarjikseen. Löytyykö muita vinkkejä miten voisin vähentää mahdollisuutta piirtää pieleen?

[Veli Loponen]

Miksi pieleen mennyttä kuvaa ei saa kumittaa?

[Reima Mäkinen]

Lyijykynällä voi kyllä piirtää. Skannatessa kuvaa voi sitten käsitellä ja korjailla (vaikka muuttaa viivaa tummemmaksi).

Sarjakuvasivun voi myös koota yksittäisistä onnistuneista kuvista (ruuduista) saksien ja liiman tai teipin avulla. Parasta on silloin laittaa kaikki ruudut ehjän paperin päälle, jotta sivu pysyy kasassa.  
Kun tästä ottaa kopion (tai tulostaa skannauksen) on lopputuloksena hyvä, saumaton, kokonainen sivu!

Edit: typo

[Etanapiirtäjä]

Kiitos, Reima. Mulla ei kyllä ole vielä skanneria, mutta aion hankkia sellaisen.. Ja Veli Loponen, luin muistaakseni siitä Mari Ahokoivun sarjakuvatekijän oppaasta, että "jos aloitat sarjakuvan lyijykynällä, unohda kumi."

[Veli Loponen]

Ja Veli Loponen, luin muistaakseni siitä Mari Ahokoivun sarjakuvatekijän oppaasta, että "jos aloitat sarjakuvan lyijykynällä, unohda kumi."

En kyseistä teosta ole lukenut, joten tuota tiennyt. Luulisin kuitenkin, että kyse on Marin omasta mieltymyksestä. Toki lyijykynätyössä kumittaminen voi saada aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä, mutta ei kumin käyttämättömyys mikään ehdoton kielto ole. Kumia voi käyttää jopa yhtenä työvälineenä kuvaa tehdessä.

Eli kannattaa kokeilla. Ja tuo Reiman neuvo on myös pätevä.

[Reima Mäkinen]

luin muistaakseni siitä Mari Ahokoivun sarjakuvatekijän oppaasta, että "jos aloitat sarjakuvan lyijykynällä, unohda kumi."

Joo, sen jälkeen kun tietokoneet tuli, ei ole enää mitään sääntöjä tai rajoitteita sille mitä voi tai saa tehdä. Kaikki jälki onnistuu aika hyvin myös painettuna.

Kumituskielto liittyy käsittääkseni taidepiirtämiseen ja luomiseen siinä mielessä, että on parempi tehdä paljon (kuvia) ja uutta (kuvaa) kuin korjailla vanhaa. Jos keskittyy kumitteluun se aika on pois piirtämisestä. Siis uusi paperi vaan alle ja uutta kuvaa suoltamaan jos vanha meni pieleen. Vanhassa kuvassa nimittäin se kumitettukin osuus näkyy ja vaikuttaa siihen piirtämiseen.

Sarjakuviin tämä lähestymistapa istuu aika huonosti, varsinkin ennen kuin tekjä oppii piirtämään rennosti sellaista kohtuullisen hyvää jälkeä (missä ei ole kovin paljon tarvetta kummaamiselle).

[Orjan May]

Minusta taas lyijykynällä sarjakuvan tekeminen sopii hyvin. Lyijykynillä saa ruutuihin elementtejä, joita ei saa musteella lähimainkaan. Tässä yksi esimerkki siitä, kuinka hienolta pelkällä lyijy-kynällä tehty sarjakuva ruutu voi näyttää ( huom.... sarjakuva strippi on vain luonnos), mutta se olisi toiminut noinkin ihan albumissa.
Tosin Reima oli oikeassa siinä, että homma pitää olla täysin hanskaassa, jos aikoo tehdä sarjakuvaa lyijy-kyniä käyttäen. Kumituksen jäljet todella näkyvät ja jos vielä käyttää huonoa suttaavaa kumia, niin työ on automaattisesti pilalla. Mutta kuten sanoin, noin MAHTAVAA jälkeä saa lyijykynällä aikaiseksi. Olen nimenomaan tuota ruutua ihastellut. Totean omalta puoleltani, että Jim Holdaway ja Romero jäävät taiteellisesti kauas tuosta Frank Hampson luonnoksesta. Tosin Jim Holdaway on miltei yhtä hyvä....onkin!

[pertti jarla]

Hankkisin laajan skaalan erikovuisia lyijäreitä ja aloittaisin mahdollisimman kovalla kynällä, kevyellä kädellä. Tässä vaiheessa voi mielestäni aivan hyvin kumittaa. Sitten valmiimpaa kuvaa pehmeämmällä kynällä mustaillessa ei kannattane gummilla tuhrinta.

Parasta on piirrellä menemään ja kehittää oma näkemys.

[judea]

Hankkisin laajan skaalan erikovuisia lyijäreitä ja aloittaisin mahdollisimman kovalla kynällä...

Minulla on näitä kyniä: 6B, 5B, 4B, 3B, 2B, B, F, H, 2H (jota tykkään käyttää mieluiten), 3H, 4H ja 5H.

..luin muistaakseni siitä Mari Ahokoivun sarjakuvatekijän oppaasta, että "jos aloitat sarjakuvan lyijykynällä, unohda kumi"...

Näin siinä lukee, tarkistin itse opuksesta. Mutta en silti kannata sitä neuvoa.

[Korro]

Hei,nuorempana hahmottelin juuri Judean mainitsemilla h/h2 kynillä.Kyllästyin sen jälkeen niihin koska halusin saada Jae Lee maista jälkeä.Siksipä suosittelen kokeilemaan (rohkeasti) vaikkapa 6b,7b yms.Yksi parhaista kokemukista on ollut ehdottomasti:Cretacolor 5b (pehmeä) Austrian tuotos. Tähän kyllästyttyäni käytän vaina 7b Derwentin jos muistan oikein.
Yhdyn samaan kuten mainitsitte että ei ole yhtä oikeaa vastausta tämän topicin kysymykseen.(Sanokoot oppaat mitä hyvänsä.)

[Mara]

Minusta taas lyijykynällä sarjakuvan tekeminen sopii hyvin. Lyijykynillä saa ruutuihin elementtejä, joita ei saa musteella lähimainkaan.

Tosiaanko? (ks. alla).

Uskoisin, että valopöytä olisi hyvä apuväline lyijykynillä työskentelyyn. Alimmalle paperille voisi tehdä luonnoksen, ja ylemmälle suht skarppia lyijykynäjälkeä.

[Pauli Alamäki]

Kyllähän lyijykynällä tehdä voi, mutta kannattaa käyttää jotain tietyn materiaalista käsinettä (ei ole pakollista).
Siis käsine siksi että lyijykynä on helppo sotkea paperille....
Itse kyllä tussaan ihan kunnon tusseilla, sekä sivellintussilla...

[Orjan May]

Simppelin yksinkertaista. Tottakai lyijykynällä tehdessä kannattaa pitää kädessä esimerkiksi puuvilla hanskoja, jotka voi aina sitten pestä, sillä lyijy kyllä saattaa sotkea ja tahrata ja sotkeekin. Mutta siihenkin on omat niksinsä olemassa.
Mutta aika harvoin kuitenkaan taiteilijat tekevät lyijykynillä sarjakuvansa alusta loppuun. Hahmottelua pikemminkin ja jotain alustavia luonnoksii jonka päälle sitten tussaus. Näin se taitaa mennä noin yleensä.  Kysymyshän oli siis siitä, että myös lyijykyniä voi käyttää niin halutessaan. Ja tuo Frank Hampsonin mahtava kuva osoittaa tämän. Että voi siis käyttää, mutta harva käyttää. Menee sanat sekaisin jo.

[Jouko Nuora]

duoda noin, mä laitoin tähän oman PELKÄLLÄ lyijykynällä tehdyn (julkaisemattoman)sarjissivuni vuodelta 1992. Noissa Maran esimerkeissä oli käytetty MYÖS tussia tai vesi/peitevärejä, niin paljon kuin esim. Jack Davistä tykkäänkin!

Onneks nykyaikan voi käyttää melkein mitä keinoa vaan , jälkihän se ratkaisee.

( ....tai ainkin pitäis ratkaista, erikoisella toteutustavalla kyllä voi päästä vaikka kansakunnan kaapin päälle,köh köh, esim. raapekartongilla...