Mangouleme

[roju]

Olin tänäkin vuonna Ranskassa, Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla. Kyseessä on maailman monipuolisin ja kansainvälisin alan tapahtuma. Mangaedustus alkaa olla varteenotettava. Paitsi että festareilla on jo vuosien ajan ollut iso aasialaisten kustantajien teltta ja ranskaksi käännetään paljon sitä harvinaisempaakin mang/hwaa, Angoulêmeen saadaan usein japanilaisia piirtäjiä, jotka eivät vaivaudu millekään muulle festivaalille Japanin ulkopuolelle. Tämän vuoden lauantaina paikalla olisi ollut itse Riyoko Ikeda (Versailles'n ruusu ym.)! Olis asiallista, jos joku JapanPopin tai Anime-lehden toimittaja alkais pikkuhiljaa noteeraamaan ton ohjelman. Paikalla olleista suomalaisista sarjakuvajournalisteista tuskin ainoakaan tarttuu tuohon. http://www.mangouleme.com/

[Curtvile]

Olis asiallista, jos joku JapanPopin tai Anime-lehden toimittaja alkais pikkuhiljaa noteeraamaan ton ohjelman. Paikalla olleista suomalaisista sarjakuvajournalisteista tuskin ainoakaan tarttuu tuohon. http://www.mangouleme.com/

tämä olisi kerrassaan tervetullutta, vaikka itse soisin että reportoinnissa kävisi ilmi ihan koko kuva sarjakuvasta.

[Tertsi]

tämä olisi kerrassaan tervetullutta, vaikka itse soisin että reportoinnissa kävisi ilmi ihan koko kuva sarjakuvasta.

Tämä olisi toki toivottavaa, mutta ei ehkä mahdollista yhden toimittajan toimesta. Angoulemen tarjonta on valtava. Yhden Sarjainfon ja tarvittaessa toisenkin saisi täyteen festarijuttua, jos vaan rahkeet riittäisivät.

Kannattaa joskus käydä piipahtamassa. Angoulemessä on mahtavaa.

[VesaK]

Ikedasta on just sen verran sanottavaa kuin mitä tänään (31.1.) Hesarissa olleessa Rompötin ja Rannan sarjakuvassa oli. Olin lehdistötilaisuudessa jonka anti oli luokkaa:

"Kiinnostuin jo nuorena Ranskan vallankumouksesta. Minua kiehtoi erityisesti Marie Antoinetten hahmo, kyseinen henkilö oli ilmeisesti aivan hömppä mutta silti jotenkin oudon kiinnostava tapaus."

Muuten suuren yleisön mangan suosio oli selvästi mennyt alaspäin Ranskassa, enää ei ollut Anggalinnassakaan kokonaista "manga-taloa/keskusta" vaan pelkkä "nurkkaus" (40 neliötä) yhdessä teltassa.

[Aura]

Muuten suuren yleisön mangan suosio oli selvästi mennyt alaspäin Ranskassa, enää ei ollut Anggalinnassakaan kokonaista "manga-taloa/keskusta" vaan pelkkä "nurkkaus" (40 neliötä) yhdessä teltassa.

Jaa, johtuisikohan siitä että sielläkin on jo luettu liikaa mangaa? Japanissa on ikävä tapa vaatia sarjoilta aina tiettyjä piirteitä ja kliseitä ja vahdata liikaa sitä mitä lukijat haluavat - varsinkin kun kyseessä on nuorille suunnattu valtavirtasarjakuva, joista käännetyt mangat suurimmalta osalta koostuvat. Mangan eri genret ovat hioutuneet äärimmilleen, samoin sen kuvakieli, ja samalla tulee ongelmia: miksi lukea sarja jonka on lukenut niin monta kertaa aiemminkin? Toki samoja ongelmia on myös länsimaisissa sarjakuvissa, mutta jotenkin vähemmän korostuneena.

"Pseudomangalla" ei ole samoja ongelmia, ja se antaisikin mahdollisuuden tehdä mangavaikutteista hieman raikkaammalla otteella. Mutta nuo feikkikorvikkeet eivät tunnu kiinnostavan yleisöä senkään vertaa ja niille ei taida olla markkinoita. Mites Ranskassa on tilanne sen osalta?

[Curtvile]

"Pseudomangalla" ei ole samoja ongelmia, ja se antaisikin mahdollisuuden tehdä mangavaikutteista hieman raikkaammalla otteella. Mutta nuo feikkikorvikkeet eivät tunnu kiinnostavan yleisöä senkään vertaa ja niille ei taida olla markkinoita. Mites Ranskassa on tilanne sen osalta?

se mitä olen itse huomannut mutuna on mangavaikutteiden sulautuminen BDhen ja sitähän on isolla kädellä liikkeellä.
Näinhän se optimina menee: otetaan toimivat piirteet kaikesta.
Sama tilanne kuin täällä tai anglopuolella mutta ranskan ja englanninkielisten markkinoiden koko on tietty ihan pikkiriikkisen isompi kuin fennougrisen.

Sinällään "mangaähky" on sama kuin minkä tahansa lajityypin kanssa, ei kaikki voi olla parasta ikinä.

[Aura]

se mitä olen itse huomannut mutuna on mangavaikutteiden sulautuminen BDhen ja sitähän on isolla kädellä liikkeellä.

Joitain ranskalaisia alppareita olen minäkin nähnyt... Sääli vain että osa mangakerronnan viehätyksestä katoaa perinteisellä A4-formaatilla, mutta se lienee pitkälti makuasia. Ja näitä hybridejä harvemmin käännetään suomeksi tai englanniksi. (Jotain TokyoPopin juttuja nyt on tullut ameriikoista, mutta suurin osa niistä on ollut kovin amatöörimäistä ja mangakliseistä kamaa.)

Mutta Suomessa ei taida olla markkinoita näille: heikosti amerikkalaiselle pseudolle, vielä heikommin ranskalaiselle formaatille ja kaikkein vähiten kotimaisille tekijöille... (Hieman offtopick: Mikä on sääli, koska mua kiinnostaisi suuresti nähdä muutamalta tekijältä pidempää sarjakuvaa. Mangasta edelleen kiinnostuneena mutta kliseisiin kyllästyneenä mulla on semmoinen tutina että niistä voisi tulla jotain mielenkiintoisempaa kuin se perus shoujo- tai shounensarja, joita hyllyt pullistelevat.)

[VesaK]

Ikeda pääsi sitten lopulta käymään Versaillesin linnassa:

http://www.bdangouleme.com/web-tv?v=56