Minna ja miehet (Minna Canth -sarjakuva-antologia)

[Jukka Laine]

Antologia Minna Canthin teoksista sarjakuvina ilmestyi syyskuussa, mutta painos myytiin samantien loppuun. Nyt on saatu toinen painos ja toivottavasti huomenna arvostelu.

"Miehet" ovat siis kuusi pohjoissavolaista sarjakuvantekijää. No Reijo Kärkkäinen ei ole varsinainen sarjakuvantekijä. Muut ovat Jyrki Heikkinen, Jyrki Nissinen, Petteri Tikkanen, Jope ja Pentti Otsamo.

[Jukka Laine]

No kyllä vaikka Tikkanen osaa kertoa Hemmon ihan sarjakuvan keinoin, hyvin vähillä repliikeillä. Ei näistä ole ollut Kuvitettuja klassikoita tarkoitusta tehdä. Kaikkiin on saatu jotain uutta, ja aika paljonkin.

[Grezen]

Hemmohan on jo alkuperäisversiona melko mitätön, vaikea siitä on sen kummempaa juonta irti repäistä: http://fi.wikisource.org/wiki/Hemmo

Myös Jyrki Heikkisen sarjakuvan ymmärtämistä helpottaa alkuperäistekstin lukaiseminen.

Aloite tälle antologialle tuli kai käsittääkseni Pohjois-Savon taidetoimikunnan ja Kanttilan kulttuuriyhdistyksen (tjsp.) taholta?

[Jukka Laine]

Kolme osaa.

Onnellinen elämä
Sota
Hautajaiset

Ja kaikki käsitelty lyhyesti.

Kaikki alkuperäistekstit löytyvät Gutenberg-projektista.

[Jukka Laine]

Arvostelu:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1503

[Jukka Laine]

Hesarinkin arvostelu on nyt tullut.

[Jouko Nuora]

yritin lukea, kehnouden laajuus jätti öklön maun. Näin ei ainakaan houkutella "paremman"kirjallisuuden pariin, mitä ikinä se muka merkitseekään, ahdasmielisissä kriitikoiden päissä. Minna Canth oli tosi kova juttu joskus 100 vuotta sitten!

Tulee mieleen Johnny Winterin tokaisu muutama vuosi sitten pukuhuoneeseensa ängenneelle Robert Plantille "ai se laulo Led Zeppelinissä, ai joo sehän oli kova juttu,
 joskus 40 vuotta sitten"!
 ruhahahaa!

[welho]

näytekuvien perusteella tyyypillistä suomalaista "taidesarjakuvaa", omat muksutkin(päiväkoti-ikäiset) piirtävät paremmin kuin nämä töhertäjät ja tämmöistä pas... tuetaa apurahoilla!!! rikollista toimintaa

[Petteri Oja]

näytekuvien perusteella tyyypillistä suomalaista "taidesarjakuvaa", omat muksutkin(päiväkoti-ikäiset) piirtävät paremmin kuin nämä töhertäjät ja tämmöistä pas... tuetaa apurahoilla!!! rikollista toimintaa

 

[Jukka Laine]

Poistin aiheeseen liittymätöntä jaarittelua ja eräs negatiivisesti itse ketjun aiheeseen suhtautuva poisti omat kommenttinsa joten ketju meni aika plörinäksi.

Koetetaan saada asiallista keskustelua aikaan eikä Robert Plantista tässä ketjussa enää sanaakaan.

[tmielone]

Viime vuoden viimeinen numero oli oikein mukavaa luettavaa. Bonuspisteitä arvosteluiden runsaudesta.

Yhtä asiaa pitää kuitenkin kritisoida, eli Reetta Laitisen Minna & Miehet -arviota. Siinä tämä kipakka leidi runoilee näin

"Suomen yhteiskunnallisesti vaikuttavin kirjailija ei tänäkään päivänä saa kotikaupungissaan Kuopiossa ansaitsemaansa arvostusta. Hänen mukaansa on toki nimetty yksi katu ja yksi koulu, mutta Canthin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kotitalon Kanttilan kohtalo on surullisempi. Kuopion kaupunki kieltäytyi ostamasta rapistumaan päästettyä taloa. Mutta koskapa Kuopiossa olisi kulttuuria arvostettu."

Itse näkisin, että siinä vaiheessa, kun kirjoittaja lähtee tylyttämään tuollaista tekstiä olisi varmaan hyvä tarkistaa onko faktat kohdillaan. Toisin kuin Laitinen väittää, Canthin mukaan on nimetty yhden kadun ja yhden koulun lisäksi yksi puisto ja yksi yliopiston rakennus. Noiden lisäksi hänelle on myös pystytetty patsas, mikä kävi myös ilmi arvostellusta sarjakuvasta. Korttelimuseoon on myös sisustettu Minna Canthin huone. Ei pidä myöskään unohtaa vuosittan järjestettyä Kirjakantti-kirjallisuustapahtumaa, jonka nimessä on selvästi kunnioitettu Minna Canthia.

Myös väite ettei Kuopiossa arvosteta kulttuuria on mielenkiintoinen, sillä Kuopiosta kuitekin löytyy musiikkikeskus, teatteri, kesäteatteri, tanssiteatteri, kaupungin oma elokuvateatteri ja monta muuta paikkaa, jossa voi nauttia kulttuurista. Lisäksi joka vuosi järjestetään erilaisia kulttuuritapahtua kuten Kuopio tanssii ja soi sekä Kipinätapahtumat, joka pitää sisällään teatteri-, elokuva-, taide- ja kirjatapahtuman. Ehkä tarjonta on vaatimatonta Helsingin mittapuulla, mutta on kuitenkin kohtuullisen harkitsematonta väittää ettei Kuopiossa kulttuuria arvostettaisi.

Halusin vain nostaa tämän seikan esiin, jotta Sarjainfo olisi jatkossakin asiajulkaisu eikä se sortuisi poliittiseksi pamfletiksi, jossa kirjoittajien mielipiteet syrjäyttävät tosiasiat.

[Kreegah Bundolo]

Se että Kuopiossa järjestetään muutamia (jonkun mielestä) korkeatasoisia kulttuuritapahtumia pari kertaa vuodessa ei vielä poista sitä kulttuurivihamielisyyttä joka ilmenee mm. keskustan kaikkien vanhojen puurakennusten lanaamisena ja yrityksenä saada jopa Kuopion kauppahalli purettua. Laitisen kommentti on mielestäni ihan perusteltu. Samanlaisen kommentin voisi kyllä esittää mistä tahansa samankokoisesta kaupungista.

[Grezen]

Se, että 85 000 (tai kuntaliitosten myötä useamman) asukkaan kaupungista löytyy kaupunginteatteri, ei vielä kauheasti kerro mitään kulttuurin arvostamisesta Teatteritoiminta kaupungissa toki on ihan kohtuullista, etenkin tanssiteatteri Minimi ja monet harrastajateatterit. Kuvataiteet ja kirjallisuus tulevat sitten arvoasteikon häntäpäässä, vaikka ansioituneita savolaisia on kummaltakin alalta löytynyt jo 1800-luvulta lähtien. Saastamoisen taidekokoelman livahtaminen Espooseen oli kaupungilta kaikkien aikojen kulttuurimoka. Tosin ovathan teokset nyt paremmassa kodissa ja oikeasti esillä, eivätkä kasarmialueen parakeissa pakattuina ja pinottuina.

Kirjalijattaren arvostamisesta kertoo jotain se, että Minna Canthin yläasteen läpikäyneenä (tämä huomautus jäi Sarjainfon arvostelussa editoijan käsiin) en muista, että koulussa esimerkiksi olisi nimen rakennukselle antanutta rouvaa muistettu kolmen vuoden aikana mitenkään. Lukiossa sentään luettiin Työmiehen vaimo pakollisena, mutta silloin olinkin jo toisessa koulussa.

Kuvaavaa, että kuopiolaiset antavat ilomielin rouvan kotitalon rapistua purkukuntoon, kunhan vain yliopistolta löytyy Canthia-niminen rakennus... Vaikka humanistisia tieteitähän kaupungissa ei voi muutenkaan opiskella.

[tmielone]

Se että Kuopiossa järjestetään muutamia (jonkun mielestä) korkeatasoisia kulttuuritapahtumia pari kertaa vuodessa ei vielä poista sitä kulttuurivihamielisyyttä joka ilmenee mm. keskustan kaikkien vanhojen puurakennusten lanaamisena ja yrityksenä saada jopa Kuopion kauppahalli purettua. Laitisen kommentti on mielestäni ihan perusteltu. Samanlaisen kommentin voisi kyllä esittää mistä tahansa samankokoisesta kaupungista.

Kulttuuritapahtumien korkeatasoisuudesta en osaa sanoa, sillä en kuulu kohderyhmään, mutta pitää kuitenkin oikaista tuota kauppahalliasiaa. Minun käsitykseni mukaan kukaan ei ole missään vaiheessa esittänyt kauppahallin purkua, keskustelua on vain käyty kalahallin kohtalosta. Kalahallihan rakennettiin kauppahallin kupeeseen jälkeen päin, joten sen purkaminenhan olisi vain palauttanut kauppahallin alkuperäiseen loistoonsa. Siitä kuitenkin luovuttiin ja kalahalli saa säilyttää ulkokuorensa.

Mitä tulee sitten keskustan puutalojen lanaamiseen, niin olen samoilla linjoilla, että olisihan niistä voinut isomman osan säilyttää. Etenkin Anttilan talon paikalle kuvittelisi mielellään tyylikkään puutalon. Mutta tässäkin syytä muistaa, että keskustan kaikkia puutaloja ei kuitenkaan ole purettu, niitä on jokunen jäljellä ja osa jopa museoituna. Purkaminen myös tapahtui kymmeniä vuosia sitten, joten siitä oli päättämässä aivan eri tahot kuin ne, jotka sotkevat asioita tänä päivänä. Näin ainakin uskoisin ilman sen parempaa tietoa.

Se, että 85 000 (tai kuntaliitosten myötä useamman) asukkaan kaupungista löytyy kaupunginteatteri, ei vielä kauheasti kerro mitään kulttuurin arvostamisesta

Näinhän se on, mutta näkisin, että on täällä tarjolla vähän jotain muutakin. Pitää myös muistaa, että alle 100 000 asukkaan kaupungeissa ei ole samalla tavalla kulttuurin kuluttajia kuin esimerkiksi puolen miljoonan hengen "metropolissa". Eihän ne kulttuurintekijätkään leivättä elä, joten heidän tuotteilleen pitää olla riittävää kysyntää, ennen kuin toiminta on mielekästä.

Kuvaavaa, että kuopiolaiset antavat ilomielin rouvan kotitalon rapistua purkukuntoon, kunhan vain yliopistolta löytyy Canthia-niminen rakennus... Vaikka humanistisia tieteitähän kaupungissa ei voi muutenkaan opiskella.

Tähän väliin pitää sen verran selvittää, että päädyin Kuopioon vasta muutama vuosi sitten, joten en laskisi itseäni vielä kuopiolaiseksi. Mielipiteitäni ei siis kannata yleistää koskemaan kaikkia kuopiolaisia. Onhan se surullista, että historiallisten rakennusten annetaan rapistua, mutta mielestäni rakennusten "arvo" riippuu enemmänkin niiden käytöstä kuin siitä kuka siellä on aikoinaan asunut. Aiemman viestini esimerkeillä halusin vain tuoda julki, ettei Minnaa ole täysin unohdettu täällä, vaikka arvostelussasi niin annoit ymmärtää.

Tieto siitä, että olet täällä nuorena asunut selvitti huomattavasti kantaasi. Olin jo sitä epäillytkin. Selvästikin sinulla on suuremmat tunnesiteet tähän ympäristöön kuin minulla.

En kuitenkaan vielä ole vakuuttunut, että Kuopion kultturielämän mitätöinti on oikeutettua pelkästään sen takia, että yhden talon kunnospitoon ei ole löytynyt rahaa eikä halua. En sano, että täällä asiat olisivat kiitettävällä tolalla, mutta olen asunut kunnissa, joiden tarjonta saa Kuopion tuntumaan runsauden sarvelta. Niinhän se menee, että asioiden hyvyys riippuu siitä mihin niitä vertaa.

[Grezen]

Purkaminen myös tapahtui kymmeniä vuosia sitten, joten siitä oli päättämässä aivan eri tahot kuin ne, jotka sotkevat asioita tänä päivänä. Näin ainakin uskoisin ilman sen parempaa tietoa.

Valitettavasti purkaminen jatkui vielä 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa (ja jatkuu edelleen, mutta keskustasta taitaa olla kaikki purkamisen "arvoinen" jo purettu) Ihan keskustassa oli vielä vuosituhannen vaihteessa useita vanhoja puutaloja, joissa oli levydivareita, vanhojen mummojen pitämiä hattukauppoja ja muita pikkuliikkeitä. Muutama paloi "mystisesti", loput purettiin muuten vaan. Viimeisen purkukohde taisi olla Haapaniemen vanha linja-autovarikko, joka oli arkkitehtoonisestikin arvokas rakennus (seinässä upea vanha maalaus), mutta joka päästettiin perinteiseen tyyliin rupsahtamaan niin huonoon kuntoon, että koko höskä purettiin, eikä paikalle ole edes rakennettu toistaiseksi mitään. Haapaniemen vanhoja työläisasuntokortteleita on myös uhkailtu purkamisella niin kauan kuin minä muistan...

Kulttuurin kuluttajien puutteeseen vaikuttaa kovasti jo aiemmin mainitsemani humanistis-taiteellisen opiskelijaväestön vähyys (mikä näkyy myös kehnona baaritarjontana). Lääkärit ja tekniikan alan ihmiset eivät ole kuitenkaan ihan kaikkein kultturelleinta väkeä... Kolmekymppisillä paluumuuttajilla taas on työt ja lapset ja asuntolainat, ei ole aikaa kulttuuririentoihin. Eli jäljelle jäävät joka kaupungin kulttuurielämän koossapitäjät: kulttuuritädit. Ja tarjontahan on sitten sen mukaista.

Harmi, että taidan olla nykyään kuopiolaisten silmissä niin helsinkiläinen, ettei minulla ole oikeutta arvostella kaupunkia. Rakkaudellahan minä toki, haluaisin kovasti, että Kuopio olisi parempi paikka.