En malta olla kysymättä: Onko tämä ironiaa, menee ainakin minulta ohi...Siis mitäs kauhistuttavaa suuntauksessa sitten oikein on, voisiko hän vähän avata, s'il vous plait ja silviisii pliis?
Onko se nyt oikeasti niin vaikea tajuta, että joillekin (toivon mukaan monille) merkittävän osan sarjakuvan lukemisesta syntyvästä nautinnosta aiheuttaa se konkreettinen painotuote, jota voi käsissään hypistellä ja sivuja selailla? Se, että näkee kuvat paperilla eikä digitaalisessa muodossa? Että kirjat ja lehdet ovat oikeasti näkyvissä ja vievät sen oman tilansa kansioissa ja kirjahyllyissä, eivätkä sarjakuvat ole olemassa vain megatavuina jossain bittiavaruudessa? Että kaikkea haluamaansa sarjakuvaa EI voi ottaa jossain digikirjanlukijahärvelissä mukaansa lomamatkalle, vaan pitää miettiä, kuinka monta Taskaria pystyykään järkevästi pakkaamaan?
En minä ole
periaatteessa tuomitsemassa digitaalista sarjakuvienjakoa, jos se on silkkaa
lisää oikeille julkaisumuodoille, eikä vähennä fyysisten painotuotteiden määrää. Mutta nyt puhutaankin suuntauksesta. Uskooko joku oikeasti, että digisarjakuvat eivät tulevaisuudessa näillä näkymin vähentäisi perinteisten sarjakuvajulkaisujen määrää ja/tai kustantajien halukkuutta lanseerata uusia "isoja" julkaisuja perinteisessä fyysisessä muodossa? Sitä minä pelkään, ja uskon Henendonkin pelkäävän juuri samaa asiaa.
Siinä vaiheessa, kun/jos Disney-sarjakuvat julkaistaan täysin tai merkittävässä määrin digitaalisesti, minä ainakin lopetan harrastukseni uusien sarjakuvien osalta siihen paikkaan. Vanhat julkaisut minulle jäävät, ja tuota aukkoa elämässä täyttämään pitää löytää joku uusi mukava harrastus. Toivon sydämeni pohjasta, että tuohon asti ei tarvitse mennä.
Kirjoittaja