Kehnoimmat Tex Willer -vuosikerrat & seikkailut.

[AlkoTanko]

Piti ihan tarkistaa nuo numerot kun en muistanut mitään tarinasta, ei sillä että mitään mielenpainuvaa olisikaan tarjolla. Sama ilmiö tuntuu olevan Nizzilläkin käynnissä kun vertaa tarinoiden tasoa 90-luvun alusta muutamaan viime vuoteen. Ei tunnu mukavalta todeta tarinoita huonoksi kun tietää hieman taustoja (Nizzin burnout, Sergio Bonellin innokkuus sensurointiin ja editointiin yms), mutta totta se silti on.

[Victorio]

Itellä on ollut jo reilut kymmenen vuotta tapana "muiden oheistuotteiden" ja "analysointien" ohella antaa arvosana luetulle sarjalle asteikolla 4,00 - 10,00.

Mieleen tulee vuoden 2009 tarina Glorietan sola, jolle olen antanut käsittämättömän kehnon 5,87. Perustelut tulee ehkä joskus, nyt en muista tarinasta mitään.

Arviointiin vaikuttaa kokonaisuus. Tarina ja kuvitus, niin että tarinalla on suurempi painoarvo. Ilman hyvää kuvitusta kymppiin on tosin mahdoton päästä ja toisinpäin vielä mahdottomampi. Arvioinnin desimaali tarkkuudesta on turha kysellä. Se vain on näin Ehkä helpottamassa tarinoiden paremmuus järjestykseen pistämistä, mene ja tiedä. Luonnollisesti erot kymmenensissä desimaaleissa on mahdoton tulkita ja todistaa, mutta ajatuksena on, että aikanaan kun aloitan toisen lukukierroksen, arvioin samalla tekniikalla tarinan uudelleen ja muodostan näistä keskiarvon. Tyyli ei ole aukoton, mutta näyttää suunnan.

Tärkeintä kuitenkin on skaala millä arvosteluja tulkitsee. Yhtään täyttä kymppiä ei ole, mutta toisaalta taas yhtään nelosella alkavaa ei ole. Tämä lienee johtuu siitä, että tuskin koskaan olisin willeriä lukemaan alkanutkaan, jos mahdollisuus neloseen olisi todennäköistä. Toivottavasti nelosella alkavaa ei koskaan tarvisisikaan kirjoittaa.

[Cheyenne]

Victorion kanssa olen tismalleen samaa mieltä Glorietan solasta. Siinä on varmasti 2000-luvulla ilmestyneistä tarinoista ala-arvoisin. Toiseksi kehnoimmaksi yltää uunituore Joen toisella puolen ja ronssille Maxi-Tex Viikatemiehen tiellä, jota en vain voinut sietää löperönhöperön juonensa vuoksi.

Vähän vanhemmista tulee mieleen Bonellin viimeisin tarina, Espanjalainen solki vuodelta 1992. Sen juonessa ei ollut päätä eikä häntää, vaan juurikin pelkkää päämäärätöntä ammuskelua ja ratsastelua ja patsastelua preerialla. Huuto myrskyssä oli myös karmaiseva tarina, jossa Galep veti kuvituksellaan pohjat eikä Nizzin aihiossakaan ole isosti kehumista.

Ehkä jonkun Muzzin tarinan voisi vielä iskeä pöytään, vaikka Comanchit ja kiväärit vuodelta 1971.

Eiköhän siinä ollut tarpeeksi sapen roiskutusta tältä erää.

[Satanah]

Eipä tarvitse kaukaa hakee, periaatteessa kaikki Alfonso Fontin piirtämät tekeleet on huonoja, johtuen huonosta piirustus tekniikasta .Lähi tienoilta voisi mainita Deadwood 2010/13, Tätä voisi vaikka verrata  Patakuningatar julkaisuun joka on todella hyva, mutta ensi ilmestys vuodet onkin 60 -70 luvulta kultaista kautta.

[Rogeri]

 Tex Willer tarina Yön henget 1991, pilaa todella hyvän vuosikerran, mikä on todella harmillista. Minun mielestäni Yön henget on aivan liian pitkä, se on huonosti piirretty, surkea loppu.

On myös tarinoita jotka muuttuvat hyvästä kehnoksi tai toisinpäin. Itseäni ainakin ärsyttää, kun Red Hillin Verilöylyn alun piirsi kohtalaisen hyvä Giolitti ja lopun erinomainen Ticci. Olisin halunnut, että Ticci olisi piirtänyt tuon tarinan alusta loppuun, niin tarinastahan olisi tullut ihan huikean hyvä, sillä eihän Red Hillin Verilöylyn juonessa mitään vikaa ole ainoastaan Giolittin piirrokset eivät miellytä minua.

Toinen tarina mikä tulee mieleen on Mies Denveristä, alku on tosi hyvä, mutta lopussa taso laskee. Itseäni ei ainakaan ilahduta se jos Texissä sytytytetään preeria palaamaan, armeija tulee tukalassa tilanteessa apuun tai joku muu liian tavanomainen tapahtuma. Hyvät Tex Willer tarinat muistetaan siitä, että niissä on jotain poikkeavaa, kuten El Muertossa unohtumaton kaksintaistelu.

[Herman.]

Tex Willer tarina Yön henget 1991, pilaa todella hyvän vuosikerran, mikä on todella harmillista. Minun mielestäni Yön henget on aivan liian pitkä, se on huonosti piirretty

Pitkähän tuo on, mutta mielestäni Civitellin nimenomaan hieno piirrostyyli on kuitenkin vain plussaa tarinalle.

Täytyy kyllä todella miettiä niitä kehnoimpia. Aluksi tulee mieleen joku Mies Atlantasta vuodelta 2000, missä melkoisen huono piirrostyyli ja niin yhdentekevä ja unohtamisen arvoinen tarina.

[mkivimaki]

Muistaako joku, mikä oli se tarina, missä Texin ja kaverusten päätkin olivat laatikon mallisia? Piirrosjälki siis täysin hanurista.. Mielestäni tästä tarinasta oli maininta myös Jannen Hornan kekäleet-kirjassa.. Tuon voisi mielestäni laittaa ainakin piirroksen puolesta tähän osioon... Itse tarinasta ei ole muistikuvia...

[Janne]

Se oli sitten kai jotain Letterin myöhäiskauden töitä.

Minä luulen, että kehnoimpia tarinoita ovat ne, joita ei muista lainkaan. En minäkään muistanut mainitsemaani Karjahuijareita lainkaan ennen kuin tulin vahingossa lukeneeksi sen uudestaan. Ja taas olen kaikki armeliaasti unohtanut. Onneksi kirjoitin silloin itselleni ylös, että kehno oli tarina.

[AlkoTanko]

Pitkähän tuo on, mutta mielestäni Civitellin nimenomaan hieno piirrostyyli on kuitenkin vain plussaa tarinalle.

Täytyy kyllä todella miettiä niitä kehnoimpia. Aluksi tulee mieleen joku Mies Atlantasta vuodelta 2000, missä melkoisen huono piirrostyyli ja niin yhdentekevä ja unohtamisen arvoinen tarina.

En sanoisi Jordi Bernetin kuvitusta huonoksi, mutta istuu huonosti Tex Willerin henkeen. Bernet kyllä paransi lännenkuvitustaan huomattavasti kun ryhtyi piirtämään uutta Jonah Hexiä. Tarina oli kyllä todella väsynyt.

[Cheyenne]

Koska Tex-ketjuja on kuin hiekanjyviä Saharassa, risteytin muutaman niistä keskenään. Esimerkiksi tässä ketjussa voidaan nähdäkseni mainiosti puhua samaan aikaan huonoimmista vuosikerroista kuin myös huonoimmista seikkailuista.

Myös ketju "Tex Willer ruotsin kielellä" on yhdistetty ketjuun Texin eri julkaisumuodot.

Toivottavasti länkkäriosio on nyt taas pikkaisen selkeämpi. Ja uusien (varsinkin Tex-) ketjujen avaamisessa pidetään jatkossa tiukempaa linjaa.