Egmont vähentää rajusti väkeä

[Rami Rautkorpi]

Onko kukaan muu tähän ketjuun kirjoittanut saanut ylläpidolta varoitusta? Itse sain sen tästä mailauksesta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12716.msg305265.html#msg305265), jota kirjoittaessani varoitusta ideologisesta paskanjauhamisesta ei vielä ollut annettu.

Aika erikoinen väite, ottaen huomioon että kyseinen varoitus on tuon viestin yläpuolella, ja se on kirjoitettu kolme minuuttia aikaisemmin. Foorumisofta huomauttaa kyllä, jos yrittää lähettää viestin, ja ketjuun on tullut uusia viestejä sillä aikaa kun on ollut kirjoittamassa.

Yllpidolle sattui moka. Eivät näköjään katsoneet kelloa.

Lähdekritiikkiä kannattaa harrastaa.

Kuten todettu, palautteelle on oma osionsa, mutta se on vain ystävällismielinen muistutus.

Mutta ideologisen paskanjauhannan jatkamisesta ei saa synninpäästöä vain sen takia, että joku toinen sen aloitti. Te ette ole pikkulapsia. Minä en ole teidän äitinne. Olette vastuussa omasta käytöksestänne.

[ksakke]

Aika erikoinen väite, ottaen huomioon että kyseinen varoitus on tuon viestin yläpuolella, ja se on kirjoitettu kolme minuuttia aikaisemmin. Foorumisofta huomauttaa kyllä, jos yrittää lähettää viestin, ja ketjuun on tullut uusia viestejä sillä aikaa kun on ollut kirjoittamassa.

Huomauttaa kyllä, mutta mikään ei pakota niitä uudempia viestejä lukemaan ennen oman viestin postausta. Ja sen sun viestisi luin vasta postattuani omani.

[EetuT]

Se onkin se hassu juttu, että manga ei Suomessa niin kauheasti myy. Mitä Suomi Lukee -listat ovat etäinen haave vain.

Näkyykö noilla MSL-listoilla mangan lehtipiste myynnit? Taskarithan niissä kyllä näkyy, mutta ilmoittaako Sangatsu ja Egmont nuo lehtipiste myyntinsä?

Tuohon 2.painosten vähyyteen voi osittain juuri vaikuttaa se, että mangat myy paremmin lehtipisteissä? Eikä lehtipisteet kovin herkästi ota uutta kierrosta myyntiin, hyllyt on muutenkin täynnä uutta mangaa. Eikö lehtipiste myynnissä ja kirjakauppa myynnissä olevista tuotteista pidä ottaa erilliset painokset? Pelkkää kirjakauppa myynnissä olevaa painosta mangasta ei ole järkeä yksinään ottaa.

[Jukka Laine]

Mitä Suomi lukee -lista koostuu vain kirjakauppamyynnistä. Eikä edes kaikkien kirjakauppojen (kuten sarjakuvaerikoisliikkeiden) myynnistä, ja marketeista mukana on vain osa.

[Dennis]

Kyllähän manga myy, mutta ei tietty kaikki.

Sitten tuohon siirtoon.....

Muutama täällä jo mainisti sen faktan, että nykyaikana kun on verkot ja digit sun muut, niin tuo siirto on turha ellei sitten haluta sitä että kontrolli toimii paremmin kun joku kyylää selän takana (se suomalainen johtamismalli nääs).

Toivotaan että tuo Heppa-hullun toimitus jää Tampereelle, kuten täällä joku sitä toivoi.

[VesaK]

Mitä Suomi lukee -lista koostuu vain kirjakauppamyynnistä.

Siis huom!  Myynnistä, ei ostamisesta. Siinä on ero. Kun uusi Ilkkaremes ilmestyy, sitä tilataan kauppoihin myytäväksi 1000000000000000 kappaletta joten se paukkaa oitis seuraavan kuun MSL-listan ykköseksi. Yhdenkään kuluttajan ei ole tarvinnut vielä ostaa ainuttakaan remestystä sen sijoituksen takia.
  
Erikseen on sitten asennoituminen tilastointiin, mikä opus katsotaan laskemisen ja listaamisen arvoiseksi. Välillä esim. Akateeminen kirjakauppa nyppäsi sarjakuvat pois Kymmenen myydyintä -listaltaan ilmeisesti bättre kirjallisuusväen nurinan takia, kun Kiroileva siili oli näkyvästi öyhännyt Hirvisaarien ja Paasilinnojen arvokkaassa seurassa liian kauan.  

[echramath]

Huvittavaa taas on huomata, että muutama kvaakilainen nosti kepin päähän taas "suuren saatanan" eli mangan, joka tietty perkeleestä Ilman noita Egmontin mangoja olisi varmasti nuija heilahtanut jo aiemmin ja manga on tuonut myös uusia sarjakuvan ystäviä, mutta eihän niitä kaivata, varsinkaan kun ne on tyttöjä, hyi fan!

Kulttuurillinen vaikutus on tietysti aina positiivinen, jos uusi sukupolvi saadaan ottamaan sarjakuva formaattina omakseen ja ymmärtämään, ettei se pelkästään Aku Ankkaa sentään ole. Joka tapauksessa mangan lukijat eivät ole pelkästään nuoria tyttöjä, mutta Egmontin kohderyhmäajattelusta näin kyllä voisi päätellä. Minulla on hyllyssä jonkun verran mangaa ja aika paljon Egmonttia, mutta näiden leikkaus on edelleen tyhjä joukko. Alan Mooren, Spiritin, Jonah Hexin ja Ken Parkerin lukijoita kiinnostavaa mangaa on olemassa, mutta sitä on suomennettu todella vähän.

[Curtvile]

Myynnistä, ei ostamisesta. Siinä on ero. Kun uusi Ilkkaremes ilmestyy, sitä tilataan kauppoihin myytäväksi 1000000000000000 kappaletta joten se paukkaa oitis seuraavan kuun MSL-listan ykköseksi.
..... Välillä esim. Akateeminen kirjakauppa nyppäsi sarjakuvat pois Kymmenen myydyintä -listaltaan ilmeisesti bättre kirjallisuusväen nurinan takia, kun Kiroileva siili oli näkyvästi öyhännyt Hirvisaarien ja Paasilinnojen arvokkaassa seurassa liian kauan.  

näillä kahdellahan on korrolaatiosuhde. Remes myy ja Kiroileva siili myy, mutta monelle tälläkin foorumilla ne ovat kirosanoja.

MSL on tilasto ja tilasto kertoo osatotuuden, samoin kuin tulosnumerot.

[VesaK]

Kaikki tämmöiset rajut liikkeet ovat seurausta pitkien ketjujen kiskaisuista. Tosin ketjut ovat jatkuvasti lyhentyneet ja niitä on paljon enemmän: siis painetun teoksen elinkaari ja nimikkeiden määrä markkinoilla, jotka eivät kasva samaa tahtia.

Paasimäen uusinta tilataan normaalit 1000n000 kpl -> Kauppa saa myytyä oletusajassa (6 kk) vain 500n000 kpl -> Paasimäet menevät alekoppaan -> Jatkossa kauppa tilaa kustantajalta kaikkia teoksia vain osan siitä mitä aiemmin -> kustantaja vähentää väkeä. 

[Antti Vainio]

näillä kahdellahan on korrolaatiosuhde. Remes myy ja Kiroileva siili myy, mutta monelle tälläkin foorumilla ne ovat kirosanoja.

Remes on aika bore mutta Milla ei. Kiinnostaisi tietää miten Death Note kävi kaupaksi, se on minusta oikeasti laadukas.

Ja joo, sain minäkin Ramilta keltaisen kortin mutta no hard feelings, niin pitkään oli hauska rähinöidä kun sitä kesti.

[EetuT]

Kiinnostaisi tietää miten Death Note kävi kaupaksi, se on minusta oikeasti laadukas.

Luullakseni myi parhaiten Egmontin mangoista.

Ja joo, sain minäkin Ramilta keltaisen kortin mutta no hard feelings, niin pitkään oli hauska rähinöidä kun sitä kesti.

Minä myös + samat sanat.

[Reima Mäkinen]

ilmoittaako Sangatsu ja Egmont nuo lehtipiste myyntinsä?

Ei ne mitään numeroita kerro.

Pelkkää kirjakauppa myynnissä olevaa painosta mangasta ei ole järkeä yksinään ottaa.

Joo, tässä Jari oli hieman väärässä, kun kaikista otetaan toinen painos heti kättelyssä kirjakauppoja varten.  Mutta DB:n ohella Sangatsu on uudelleen kiepauttanut kioskeilla myös One Pieceä. Koskeeko tuo vain OP:n alkupään numeroita, sitä en ole tullut huomioineeksi...

Jonah Hexin ja Ken Parkerin lukijoita kiinnostavaa mangaa on olemassa, mutta sitä on suomennettu todella vähän.

...Ja Egmontin Hellsing taitaa olla tässä genressä juurikin parhaasta päästä!

Ja riskiähän Egmontin kalkulaattoriväki karttaa kuin ruttoa. Ongelma on se, ettei uskalleta tarttua nouseviin trendeihin etunenässä, vaan räävitään rippeitä kun parhaat on jo viety päältä. Etsitään kultaa, muttei mennä yksin erämaahan, vaan kuljetaan muiden perässä.

Mutta manga oli toisaalta ainoa asia jossa mollaamani sotakirstustrategia Egmontilla näkyi. Se että manganimikkeiden myyntiluvut ovat mitä ovat, johtuu uskoakseni myös siitä että markkinoilla on ollut ylitarjontaa. KOhderyhmän rahat eivät ole riittäneet, vaikka intoa ostamiseen olisi voinut ollakin. Varsinkin Sangatsu ja Egmont ovat kisanneet siitä kummalla on syvemmät taskut. Egmont näyttää hävinneen tämän skaban. Pauna taas on kustannustehokkaasti tuonut pirusti nimikkeitä hyödyntämällä kevyemmän koneiston ja piirun verran heikomman laadun tuomia kulujen säästömahdollisuuksia. Tässä mielessä markkinatalous toimi muutaman vuoden kuluttajien eduksi, mutta sitten kun tilanne ns. normalisoituu, se tuntuukin pudotukselta.

[RdGast]

Testiksi voisi ottaa, kuinka monesta mangasta on otettu toinen painos. Dragon Ballista on. Sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään.

Ei kannata unohtaa loistavaa Tokio Myy Myytä, joka myy edelleen kuin leipä.

Eikö Puniksen Azumanga tai Yotsuba noussut tuolle Mitä Suomi Lukee-listalle.
Vantti paljasti Toimituksen blogissa mikä myy: http://www.sangatsumanga.fi/blogi/lue/45

[Curtvile]

Paasimäen uusinta tilataan normaalit 1000n000 kpl -> Kauppa saa myytyä oletusajassa (6 kk) vain 500n000 kpl -> Paasimäet menevät alekoppaan -> Jatkossa kauppa tilaa kustantajalta kaikkia teoksia vain osan siitä mitä aiemmin -> kustantaja vähentää väkeä. 

ja tässä juurikin se katkerin kamelinkarva piilee.
Ainahan voi ajatella varman päälle eli vain ruokaa tai hautaustoimintaa mutta tämä välittömän hyödyn ajattelu ei ota huomioon että joillain on ihan oikea elämä ja sitä paasilinnaa/sarjakuvaa ei haetakaan siinä 6kk määräajassa koska on jotain tähdellisempää niin laadullisuus ei ole ainoa määre.

Remes on aika bore mutta Milla ei. Kiinnostaisi tietää miten Death Note kävi kaupaksi, se on minusta oikeasti laadukas.

Remestä en ihmisenä tunne, Milla ei ole bore, mutta minulle Siili on, molemmat tarjoavat omille yleisöilleen omassa viitekehyksessään laadukasta tarjontaa.
Tuo laatumääre on hyvä lisä keskusteluun.

Joku mustanaamio ei ole muuttunut viimoiseen 50 vuoteen piiruakaan mutta sinnittelee "kakkos"sarjojensa ja jonkun mystisen nostalgian/itsepäisyyden voimin(pohjoismaisesta yhteispainatuksesta ja erilaisesta sarjakuvakulttuurista myös johtuen) mutta sitäkin tarvitaan.
Me kuluttajat emme ole homogeeninen massa jolla on korkea kulttuurintuntemus ja arvostamme vain tietyt speksit omaavia korkeakulttuurisia tuotteita joiden anti on laajentaa ja syventää ihmisyyden ymmärtämystämme.

Minä en halua lukea Myrkkyjä, ko. lehti on roskaa, mutta sarjakuvakenttä tarvitsee sitä. Ja mangaa ja BDtä ja artsua ja supersankareita ja pohjoiskorealaista sotasarjakuvaa.
Ja siihen tarvitaan myös paikallista tuotantokoneistoa ja ammattiväkeä, ei pelkästään yritysjohtoa.

On mahdollista että puhuttu väen vähentäminen jotenkin epärealistisesti parantaa sarjakuvatarjontaa ja ammattitaitoista kustannustoimittamista mutta aiempien kokemusten valossa pidän sitä hyvin epätodennäköisenä.

[J.Salo]

Enpä usko että tuo sotakirstuajattelu on nykyajan liikemaailmassa enää kovin realistista. Tästähän koko kirja-alakin puhkuu.

Juu, ei pitäisi yksinkertaistaa. Olen vain ollut havaitsevinani, että kun yrityksen nimen perässä on "Oy" tai jos onnistuu mielikuvana brändäytymään instituutioksi (kuten Egmont) niin se on heti automaattisesti "paha", vaikka samat ihmiset olisivat johtaneet firmaa viimeiset kaksikymmentä vuotta hyvinkin loogisesti. Itellan paskuus ei liity omistajaan (joka on aina ollut valtio) vaan toimitusjohtajan pallilla istuvaan ihmiseen (joka myös päätti nimenmuutoksesta).

Asiat voi tehdä paskasti tai hyvin, työstä ylpeyttä tuntien tai sitten rahankiilto silmissä. Mutta se ei liity yhtiömuotoon, kenties kyllä zeitgeistiin. Mikä on tietysti valitettavaa.

""Ja Death Note ja Nanako eivät sitten myy.."

Death Note katosi lehtipisteistä helmikuussa 2009, yli 14 kuukautta sitten. Sen tilalle ei ole tullut uutta palkintolehmää. Nanaa julkaistaan kahden kuukauden välein, mikä ainakin supersankarisarjakuvan puolella on yleisesti tarkoittanut ettei myynti ole ollut kovin ripeää. Tietenkin tämä voi heijastaa jonkinlaista ymmärrystä olla lahtaamatta kultamunia munivaa hanhea, varsinkin kun alkuperäisteoksia ei ole enää kovin montaa julkaisematta (ja osaisivatko fanit sitten tarkistaa lehtipisteen puolen vuoden välein)?

Ai niin, onhan sitten Oh! My Goddess! Olin jo ihan kokonaan unohtanut että se ilmestyy.

Toimitusjohtajan vaihtamisesta vielä; Marjaana Tulosmaa 61-vuotias ja ollut tehtävässä Semiciltä lähtien, neljännesvuosisadan. Jos Egmont haluaa lähteä yrittämään jotain uutta, niin saattaa olla hyvä idea vaihtaa ihmistä johdossa. Mistä sitä tietää vaikka uudella tj:llä, entisellä markkinointijohtajalla olisi yksi Suomen suurimmista sarjakuvakokoelmista? Kuten aiemmin tästä ketjusta on ilmennyt, on Tulosmaa tiputtanut pallon viime vuosina suhteellisen monta kertaa. Vrt. se Sherlock Holmes-kokoelma, jonka olisi pitänyt olla pelinavaus mutta taisi vetävästä brändistä, kovasta kuvittajasta ja Mooren nimestä ja hyvistä Jenkki-arvosteluista huolimatta jäädä monelta hyllyyn ala-arvoisen painojäljen vuoksi.

Nopealla kelauksella kaikki vastaavat tapaukset ovat Carl Barksia lukuunottamatta liittyneet juuri Egmontin tuotteisiin. Ja sitten oli se Josh Whedonin Eisner-palkintoja voittaneen tarinan keskenjättö (johon liittyivät tapahtumat muissa pohjoismaissa, mutta kuitenkin yhteispainatus oli Tulosmaan päätös)...