Egmont vähentää rajusti väkeä

[Aura]

Onkohan tätäkään oikeasti ihan kunnolla tutkittu?

Ainakin omassa kaveripiirissä on ollut aina normaalia pelata, katsella leffoja ja lukea kaikenlaista sarjakuvaa sekä kirjoja sekaisin, mutta kuinkahan yleistä tällainen sekakäyttö oikeasti on? Olen kyllä törmännyt ihmisiin jotka eivät tikullakaan koske kirjoihin, mutta kuitenkin pelaavat ja lukevat ainakin mangaa, jos eivät muuta sarjakuvaa.

Muistin Auran itsensä maininneen tuontapaista (= tietokonepelejä pelaavat piltit) joko tässä ketjussa tai sitten näissä muissa lopetettujen lehtien ketjuissa.
Pientä ystävällishenkistä vinoilua koitin harrastaa. Huom. hymiö.

Ainakin totesin että suurimman osan mielestä sarjakuvat ovat lapsille. Mutta voi olla että olen joskus tuonut myös pelit esiin, sillä olen saanut kuulla itse paljon siitä että pelaaminen on lapsellista. Tavisten mielestä kaikki on lapsellista.

[Lurker]

ja VHS tappoi lukemisen, kirjan elinkaari on jo loppunut ja sarjakuva johdattaa rikollisuuteen ja väkivaltaan.
Kelpo väitteitä kaikille joille sarjakuva on vain lapsille.

ja niillekin jotka jakavat sarjakuvat lajityypeittäin "nuo ovat vain lapsille, nämä eivät, nämä ovat Merkittäviä"

Kaipa tuo yleistäminen ja yksinkertaisuuksien toitottaminen on on sitten lopulta jo totta, kun niitä tarpeeksi monta kertaa jankutetaan joka siunaaman paikassa. Itseään toteuttavia "viisauksia".

Olen kyllä törmännyt ihmisiin jotka eivät tikullakaan koske kirjoihin, mutta kuitenkin pelaavat ja lukevat ainakin mangaa, jos eivät muuta sarjakuvaa.

Tällaisia havaintoja olen itsekin tehnyt.

[Curtvile]

Kaipa tuo yleistäminen ja yksinkertaisuuksien toitottaminen on on sitten lopulta jo totta, kun niitä tarpeeksi monta kertaa jankutetaan joka siunaaman paikassa. Itseään toteuttavia "viisauksia".

unohdin listasta : kuu on juustoa

[Aura]

Eivätkös nuo "totuudet" ole päteneet kaikkiin viihteen muotoihin kautta historian? Jopa teatteri taisi kärsiä rankasta sensuurista ja kielloista, ja yhä nykyäänkin esimerkiksi musiikki jaetaan "vakavastiotettavaan" ja siihen tyhmään jota kukaan ei kuuntele... ja lastenmusiikkiin, tietenkin.

Totta kyllä että nykyään lähinnä sarjakuva, pelit ja fantasia kärsivät tästä "se on vain lapsille"-leimasta.

Onneksi oma itsetunto ei ole kiinni siitä mitä luen. Olisi kamalaa ajatella että saa lukea vain sellaista minkä kuvittelee olevan yleisesti hyväksyttyä.

Mutta nyt kyllä harhautui kauaksi Egmontista.

[Lurker]

(...)  Olisi kamalaa ajatella että saa lukea vain sellaista minkä kuvittelee olevan yleisesti hyväksyttyä.

Mutta nyt kyllä harhautui kauaksi Egmontista.

Eipä tuo haittaa, kun sait noin viisaat sanat tähän keskusteluun kirjoitettua.

Se olisi kamalaa. Ei kai nyt kukaan lue jotain vain sen takia, että kaikki muutkin sitä lukevat, vaikkei itse siitä pitäisikään. Ihan hassuahan sellainen olisi.

[Curtvile]

Mutta nyt kyllä harhautui kauaksi Egmontista.

kyllä ja ei.
Ne jotka tekevät päätöksiä tekevät ne joko faktoilla tai mielikuvilla.
Jos mielikuva on että sarjakuva on helppoa ja halpaa lastenajanvietettä johon ei tarvita ammattitaitoista henkilökuntaa ollaan ihan asian ytimessä.

Mielikuva ja olettamus on aina helpompi kuin fakta.

[Aura]

Se olisi kamalaa. Ei kai nyt kukaan lue jotain vain sen takia, että kaikki muutkin sitä lukevat, vaikkei itse siitä pitäisikään. Ihan hassuahan sellainen olisi.

Mua on aina hämmästyttänyt miten moni oikeasti toimii tuolta pohjalta. Tai, tarkemmin sanottuna ei ehkä lue kaikkea mitä muut lukevat, mutta ei uskalla pitää vapaasti jostain siksi koska muut saattavat nauraa. Yleensä tällainen kuuluu teinielämään. Yhtä masentavaa on myös ilmiö alkaa vihata jotain vain siksi että siitä yleisesti tykätään.

[Curtvile]

Mua on aina hämmästyttänyt miten moni oikeasti toimii tuolta pohjalta. Tai, tarkemmin sanottuna ei ehkä lue kaikkea mitä muut lukevat, mutta ei uskalla pitää vapaasti jostain siksi koska muut saattavat nauraa. Yleensä tällainen kuuluu teinielämään. Yhtä masentavaa on myös ilmiö alkaa vihata jotain vain siksi että siitä yleisesti tykätään.

olet optimisti.
Liian monilla moinen säkkinäköajattelu ei missään määrin pääty teini-ikään(tai vaihtoehtoisesti heidän teini-ikänsä ei ikinä pääty)
Ikävä kyllä oma mutu-tuntuma on että valtaosa toimii juuri noin idioottimaisen typerästi, eikä vain muutama harva tapaus.

[Reima Mäkinen]

Nintendo-lehden ajoista alkaen sarjakuvat ja pelit ovat kuuluneet yhteen...

Ja egmont on ollut nimen omaan se taho joka tätä tekee Suomessa. Tuottaa markkinoille sarjiksia, jotka ovat osa pelien, leffojen tai tv-sarjojen tuoteperhettä. Mikäli olen oikein oivaltanut juuri tämä mediakonvergenssi nähdään Aasian suurissa sarjakuvamaissa sarjakuvan pelastuksena. Nykyään ei vain kertakaikkiaan riitä että jostakin tarinasta on olemassa vain sarjakuvaversio. Siis ei riitä kaupalliseen menestykseen, kannattavuuteen tai yleisön huomion saavuttamiseen. Pienen maan pienille pelureille tämä on tietenkin valtava haaste. Ja puhun nyt nimen omaan siitä miten sarjakuva saadaan kerrontamuotona säilymään suuren yleisön tietoisuudessa. Taiteilulle on aina oma tilansa ja omat harrastajansa, mutta se on tavallaan asia erikseen. Marginaalia. Ja sarjakuvan kyseessä ollessa marginaalin marginaalia.

Eniten minulla tulee ikävä Egmontin kotimaisia korkkareita. Ne ovat mielestäni parasta mitä firma on tuottanut. Voisi jopa sanoa tärkeitä teoksia. Niissä mielenkiintoiset aiheet ja tulkinnat sekä laatu yhdistyvät populaariin ja myyvään formaattiin. Temppu joka ei onnistukaan ihan keneltä tahansa.

[Aura]

Pienen maan pienille pelureille tämä on tietenkin valtava haaste. Ja puhun nyt nimen omaan siitä miten sarjakuva saadaan kerrontamuotona säilymään suuren yleisön tietoisuudessa.

Se on aika kova haaste kun ottaa huomioon ettei se sinne tietoisuuteen ole koskaan kunnolla päässytkään.

Tuo on kyllä totta että esimerkiksi Japanissa kaikista vähänkään menestyneemmistä sarjoista tulee välittömästi TV-sarja ennen kuin koko sarja on edes saatettu loppuun asti. Ja peli ja elokuva ja oheiskrääsää ja halityynyjä ja ja ja...

Jollain Suomen kokoisella maalla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta tähän vaikka täällä olisi kuinka paljon taitavia tekijöitä, joiden sarjakuvista saisi väännettyä vaikka millaisia leffoja tai videopelejä...

edit: Niin, tuskin muuten Scott Pilgrimiäkään olisi julkaistu suomeksi jos ei siitä olisi tehty leffaa.

[Lurker]

Egmont tavallaan lopettaa nyt Semicin.

Egmontin Tampereen konttuuri syntyi siitä kun Semic Egmontille Bonnierilta ostettiin. Näin olen ymmärtänyt.

Tampereen porukalla on myös ollut hyvät suhteet suomalaisiin sarjakuvantekijöihin, aikojen takaa. Siitä ne Suomi-Korkkaritkin taisivat syntyä. Sivukorvalla sarjisfestareilla kuultua: "Onneksi ehdittiin ne ajoissa tehdä".

[Janne]

Mitä se asiantunteva toimittaminen on?
Oikeiden sarjakuvanimikkeiden valitsemista, kunnollista käännöstä, ammattitaitoisen taittajan valintaa?

Tuosta unohtui innovatiivisuus. Se väheni, ellei peräti loppunut, kun toimittajia potkittiin Egmontilta ulos.

Uskallan väittää, että Tex on innovatiivisemmin toimitettu kuin Mustanaamio. Vaikka mustiksen levikistä ei ole tarkkaa tietoa, 1980-luvulla nämä olivat melko tasoissa. Nyt Mustis lopeteaan ja Tex porskuttaa vahvemmin kuin koskaan. Mitä 80-luvun alun jälkeen Texille onkaan tapahtunut: kronikat, suuralbumit, maxit, Tex-kirjasto, kovakantiset... Entäs Mustis? Mieleen tulee lähinnä mustavalkoisuudesta luopuminen.

Sama innovatiivisuus pätee korkkariin, joka kitui 90-luvun alussa. Julkaisujen määrä väheni ja pahimmillaan tuli pelkkiä uusintoja. Kohta siirryttiin paksuihin pokkareihin, huolekkaammin valikoituihin tarinoihin ja erikoisjulkaisuihin.

Joten en jaa Lurkerin positiivuutta. Tuleehan niitä erilaisia julkaisuja juu, mutta se niihin liittyvä toimitustyö on jo tehty. Viiden vuoden kuluttua alkaa näkyä vaikutukset, veikkaan.

[Nikopol]

Tuosta unohtui innovatiivisuus. Se väheni, ellei peräti loppunut, kun toimittajia potkittiin Egmontilta ulos.

Uskallan väittää, että Tex on innovatiivisemmin toimitettu kuin Mustanaamio. Vaikka mustiksen levikistä ei ole tarkkaa tietoa, 1980-luvulla nämä olivat melko tasoissa. Nyt Mustis lopeteaan ja Tex porskuttaa vahvemmin kuin koskaan. Mitä 80-luvun alun jälkeen Texille onkaan tapahtunut: kronikat, suuralbumit, maxit, Tex-kirjasto, kovakantiset... Entäs Mustis? Mieleen tulee lähinnä mustavalkoisuudesta luopuminen.

Sama innovatiivisuus pätee korkkariin, joka kitui 90-luvun alussa. Julkaisujen määrä väheni ja pahimmillaan tuli pelkkiä uusintoja. Kohta siirryttiin paksuihin pokkareihin, huolekkaammin valikoituihin tarinoihin ja erikoisjulkaisuihin.

Joten en jaa Lurkerin positiivuutta. Tuleehan niitä erilaisia julkaisuja juu, mutta se niihin liittyvä toimitustyö on jo tehty. Viiden vuoden kuluttua alkaa näkyä vaikutukset, veikkaan.

Toki toimitustyöllä on iso vaikutus levikkiin erilaisten julkaisujen myötä, mutta pääasia lienee kuitenkin, toisen porskuttaessa ja toisen rypiessä pohjamudissa, olevan tarinoiden taso. Tex Willer rypi 80-luvulla samoissa pohjamudissa tarinoiden laadun suhteen kuin Mustanaamio on tehnyt suunnilleen aina. Paremmat tarinathan minutkin saivat Texin pariin palaamaan parin vuosikymmenen jälkeen. Mustanaamiota lähdin ostamaan vain kakkossarjojen takia, joista niistäkin vain neljäsosa oli laadukasta, lukukelpoista ja nykyaikaista materiaalia. Ja joku minua viisaampi tiesi kertoa, että oli se Tex Willerinkin pää pölkyllä joskus 90-luvun alussa. Nykyisellä julkaisuohjelmallaan tuskin Fantomen-lehtikään loputtomiin jaksaa porskuttaa. Päästäkää ne Wanhat Sarjat jo haudan lepoon, please. Nostalgikot voivat sitten käydä näitä hautoja ryöstelemässä muuta kautta.

Ja jottei nyt ihan pelkäksi haukkumiseksi menisi, niin taisi tänä vuonna yksi hyväkin Mustis-tarina tulla, eli "Epäpyhä liitto". Toivotan jatkoa ainakin hyville kakkossarjoille ja Mustiksen historiallisille seikkailuille, jossakin muodossa tulevaisuudessa.

[Hannu]

Onko näin, että vain nykyään tehdään hyvää ("lukukelpoista, laadukasta ja nykyaikaista") sarjakuvaa, joka menee kaupaksi? Ja että kaikki kymmenen vuotta vanhempi on auttamattomasti vanhentunutta ja kiinnostaa vain nostalgikkoja, jolloin näiden julkaiseminen on taloudellisesti kannattamatonta? Epäilen suuresti. Tex Willer värikirjaston ensimmäinen painos myytiin loppuun vuodessa, vaikka siinä olevat tarinat on alunperin julkaistu Italiassa 1948 (ja Suomessa 1953). Ja koskas ne kaikki Tintit ja Lucky Luket ja Asterixit onkaan tehty; ja yhä menevät kaupaksi ainakin päätellen siitä että jatkuvasti niitä on kaupoista saatavilla.

[Dennis]

Jaahas taas SE suuri "saatana" eli manga on syypää voi itku näitä väitteitä. Tervetuloa vaan 2010-luvulle sieltä kumpujen yöstä!

Itse uskon että sarjakuvaLEHDET ovat nyt auttamattomasti out, jengi ostelee albumeja,  pokkareita ja sarjakuvakirjoja. Ja hyvä niin! Itse pidän nykyään kirjoista ja integraaleista, ei tartte ettiä jotain tiettyä läpyskää, kun voi ostaa kirjan johon on kerätty useita lehtiä tai kokonaisuuksia mm. Creepy.....

Sitten sarjakuvapoliittisesti epäkorrekti väite:
Ja manga on kyllä laajentanut mielestäni sarjakuvamaailmaa Suomessakin ja varmaan tuonut myös muillekin sarjisgenreille lisää lukijoita.

Lisäksi ns taidesarjakuva voi hyvin Suomessa, kuin myös kotimainen sarjakuva, itse olen sitä mieltä että suomalaiseen sarjakuvaan kaivattaisiin jo uusia näkökulmia, jopa ns. "kaupallista" näkökulmaa, tuo taidekenttä on jo hoidettu hyvin