Jos sivunsommitelua ja kuvajakoa ...

[jokela]

... varten tehtäisiin oma säie!

Ei huku hyvät niksit tai ideat tonne paperinkoko-säikeeseen ...

Omat kokemukseni on suppeat joten viisaammat neuvokaa.
Mutta, se vähät mitä olen tässä leikkinyt olen todennut että jonkinlaista rytmiikkaa siinä vaaditaan. Olisiko se sitten sitä `TimoRo´n mainitsemaa dynamiikkaa. Helpolla assosioituu tää taasen musiikkiin. Määrätyt instrumentithan ei aina soi esim. koko ajan sävelissä --  niinkö myös niiden puute, hiljaisuus on myös ´musiikkia´.

Verraten sitä sarjakuvaan voisi kai sanoa että jotain kuvaelementtejä vahvistamalla (paksut ääriviivat, lähikuvat tms.) ja joitain pelkistämällä (pelkkä silhuetti, vähän yksityiskohtia, suurempi yleiskuva jne.) ja niitä välillä vaihtamalla saadan aikaan jonkinlaista dynamiikkaa. Ja täten ehkä jonkinlainen jouhevuus, helppolukuisuus tai rytmi.
Jos nyt saa melkein kirkossa kirota niin sanoisin että ´Viivi & Wagner´ on varsin EI-dynaaminen ja jokseenkin stattinen ja jäykkä.
Saataa johtua sarjan lajityypistä. Räiskintäsarjoissa tämä ero saattaa ilmetä selvemmin.

Olisi varsin mielekästä jos joku voisi esittää parin sivun esimerkin (jostain tutusta sarjakuvasta) ja samalla osaisi myös selittää -miksi- kyseenalaiset sivut on niin hyvät. Rytmillisesti, kuvakulmallisesti, dynaamisesti ...
Mieleen tulee nyt ensihätään J-C Méziéresín leikit sivulayoutilla ´Valerian´-albumeista. Mutta enpä osaa selitellä mikä niissä on aina niin mukaansatempaavaa ...

Kuka ottasi haasteen vastaan?

-- j --

[Veli Loponen]

Mulla ei ole Jokelan kaipaamaa esimerkkiä, mutta tulipa mieleen Neal Adamsin hurjat sivusommitelmat, joissa ruuduista muodostui kokonaisuuksia. Esim. yksi on sellainen, missä paperin yläpuoliskolla olevassa ruudussa on lähikuva miehestä. Miehen leuka leikkaantuu suun tietämiltä katuojaan. Mutta mies jatkuu alemmissa ruuduissa. Ei kuitenkaan samana kuvana, vaan uusina ruutuina, joissa miehen hahmo muodostuu mm. taustan yksityiskohdista yms.
Ilmeisen vaikeaselkoinen sommittelu, mutta kuitenkin hätkähdyttävän näköinen.
Samankaltainen juttu löytyy muuten Byrnen Generations III-sarjasta, jonka kansikuvista muodostuu Darkseidin naamavärkki. Byrne ottikin idean Adamsilta.

Tajusko tosta joku jotain? Jos tajus, niin vois laittaa skannia näytille, jos sattuu sellaisen omaamaan. Mulla kun ei ole, vaan olen Akateemisessa sellasta kirjaa selaillut, missä oli...

[Hazart]

Laita Welzu näytille. Eisnerillä on muuten huikea kyky sommitella sivuja ja aukeamia. Näyttää helpolta, mutta sitten kun koettaa itse... Voi äiti, ei tule mitään!

8)

[Veli Loponen]

Laittaisin, mutta kun ei oo. Täytyy kattoo jos jostain löytyis sittenkin...

[Tero Mäntylä]

Welzu: Olisiko tuo Adamsin Green Lantern sivu tuolla:

http://www.profilesinhistory.com/comicbook.html

yhtään sinne päinkään mitä tarkoitat? Muuta ei googlaamalla löytynyt tähän hätään.

[Veli Loponen]

Juu. Toi on ihan vähän sinnepäin. Tossa vaan ruudun reuna muodostaa Vihreän Lyhdyn alaosan. Siinä mitä itse tarkoitin ruudun sisältö muodostaa jatkon kuvalle.
Tämä on enemmän, mitä tarkoitan: http://www.grammascutters.com/nathan/G3-covers.html

Vaikka ei kovin selvä...