Sarjakuva politiikan välineenä?

[Nanna]

Erittäin kiinnostava aihe. Ketjun aiheesta suistumisen uhasta huolimatta tekisi mieleni kysyä, että mitä pelejä olet jo valinnut käsiteltäväksi?

Gradu on jo mennyt ihan kivasti esitarkastuksesta läpi. Puin siinä temaattisesti yleisiä linjoja, mutta viittauksia on muistaakseni reilusti yli sataan peliin. Listalta löytyy mm. vanhoja 80- ja 90-luvun klassikoita, lisenssipelejä, online-pelejä, party-pelejä sekä isojen pelitalojen tuotosten rinnalla myös joitain vähän himmeämpiä indie-pelejä. En tosin niinkään käsittele itse pelejä vaan niitä koskevien mediapaniikkien piirteitä. Pelintekijöiden itsesensuuria koskevaan osioon kylläkin livahti aika pitkä juttu American McGee's Alicesta.[/offtopiiiic!]

[Grezen]

Onko kukaan ehtinyt jo lukea Kiilan julkaisemaa Raivoa ja lamaannusta antologiaa? En ole löytänyt siitä hirveästi arvosteluita mistään. Aihe kiinnostaisi: "Albumin teemoja ovat muun muassa ilmaston lämpeneminen, feminismi, ydinvoima ja arjen moraalikysymykset"

Kansan Uutisissa oli iso juttu aiheesta ja Kirjavinkeistäkin löytyy arvio.

[tuukkapoika]

Kansan Uutisissa oli iso juttu aiheesta ja Kirjavinkeistäkin löytyy arvio.

Tänks! Googletustaidot taitaa olla vähän hakusessa. Varsinkin ton ekan linkin takaa löytyvä juttu oli hyvä. Rojola sanoi hyvin: "Kaikki on poliittista, halusit tai et ja tekemättömyyskin on teko." Menee ostoslistalle.

[Curtvile]

Supersankarisarjakuvien sisältämä politikointi on oikeastaan aika väsynyttä, koska se on yleensä aina fasismisatiiria tai -ironiaa tai jotain sellaista. Übersmench! Olisivat vaan ihan reilusti fantasiaa ja satua, koska ei niillä oikean maailman kanssa ole oikein mitään tekoa, edes allegorisesti. Watchmen olkoon poikkeus, siinä juttu toimi.

V niin kuin verikosto olikin sitten jo ihka selvä anarkismin tutkielma.

...

ei itse asiassa, niissä on liikuttu alunperin päivänpolttavissa aiheissa eikä aina edes allegorisesti.
Supersankarien sota akselivaltoja vastaan alkoi aiemmin kuin Helmi sataman iskun jälkeen.

1950-luku oli hyssyttelyä ECn kaaduttua kaikessa sarjakuvassa mutta moni supersankarisarjakuva on peripoliittinen.
Tämän ne meistä jotka 70-lukua ja 80-luvun alkua muistavat itse asiassa tietävät, osa vain kaunistelee muistikuviaan.

mm. sarjainfo osin ansioitui esimerkiksi Judge Dreddin mollaamisella.
Ironia ja allegoria ovat eri vaikeita.

2000AD oli vahvasti anti-thatcherilaista kuten V for Vendettakin( joka on laaja-alaisempi vain anarkismin tutkielma)
supersankarisarjakuvasta kannattaa lukea mm. Ex Machina jossa sankarin voima on itse asiassa vain edesauttanut siihen todelliseen voimaan ja valtaan:
pormestariksi.
Käsittelee monella tavoin kompromisseja, kähmintöjä ja muita demokratian hienoja piirteitä.

Yksi opus supersankarisarjakuvasta tulisi nostaa:
Emperor Doom
David Michelinien ja Bob Hallin graafinen romaani vuodelta 1987 käsittelee tuota Lurkeria siteeratakseni "fantasiaa ja satua".
tarinassa Doom ottaa koko planeetan haltuunsa supersankareihin kohdistuvan mielenhallinnan avulla.
Perushuttua.
Mutta: Doom aloittaa saharan uudelleenistutuksen, hoitaa kehitysmaiden velkaongelmaa,saa NLn vetäytymään Afganistanista, aloitta ydinaseriisunnan ja muistaakseni purki apartheidinkin.

Kostajat saavat kuitenkin kiitos Ihmemiehen(ei McGyver) horroskauden oman vapaan tahtonsa takaisin ja kukistavat Doomin koska:

"ihmisten on saatava päättää itse elämästään"

hienoa
 

[Jiksi]

Vasta nyt tajusin kirjoittaneeni aiheesta Kvaak-artikkelin. Kaikkea sitä ehtiikin...

[Sanjo]

Frank Millerin sarjakuvissa ainakin libertarismi ja Randilainen objektivismi tuntuvat kukoistavan, Dark Knight Strikes Again jätti ainakin objektivistisen viban näine massojen tyydyttämiseen alistettuine yli-ihmisineen jotka Batman käy vapauttamassa kahleistaan.
Puhtaasti kuulopuheena  Martha Washington Goes to War olisi varsinainen Randilaisuuden pläjäys mutta en ole kyseistä opusta lukenut niin vähän vaikea sanoa.

Steve Ditkon The Question taitaa olla alusta saakka objektivistinen supersankari.
On hyvin vaikea kuvitella sarjakuvan alalajia joka ei yhtä hyvin kuin trikoosarjat objektivististen ajatusten levittämiseen soveltuisi. Ei sinänsä että supersankarisarjakuvissa olisi mitään sellaisenaan, se vain soveltuu hyvin siihen, samaan tyyliin kuin esimerkiksi sotasarjakuva  soveltuu erinomaisesti vaikkapa pasifismin tai militarismin promoamiseen.

Nämä libertaarit tuntuvat olevan oma oikeistolainen alalajinsa omilla tunnuspiirteillään joita ei mielellään niputtaisi pelkästään oikeistolaisiksi samaan tapaan kun Alan Mooren V niin kuin verikosto on niin leimellisesti anarkistinen että sille ei tekisi oikeutta niputtaa sitä samaan pinoon muiden vasemmistolaisten kanssa.

[Pässi]

Neuvostovastaisuus yritettiin täällä kieltää lailla.

Tuli mieleeni vähän pois-topicina, että tietävätkö jotkut kuinka paljon Neuvostoliitossa yritettiin oikeasti puuttua suomalaiseen kulttuurituotantoon ja -julkaisuun, ja kuinka suuri osa oli itsesensuuria? Jos Kremlistä saneltiin Suomen ulkopolitiikka ja Kekkosen sanomiset, mutta otettiinko siellä oikeasti kantaa taiteeseen ja populaarikulttuuriin siinä määrin, että jotakin oikeasti kiellettiin Brežnevin käskystä?

[hdc]

2000AD oli vahvasti anti-thatcherilaista kuten V for Vendettakin( joka on laaja-alaisempi vain anarkismin tutkielma)
supersankarisarjakuvasta kannattaa lukea mm. Ex Machina jossa sankarin voima on itse asiassa vain edesauttanut siihen todelliseen voimaan ja valtaan:
pormestariksi.
Käsittelee monella tavoin kompromisseja, kähmintöjä ja muita demokratian hienoja piirteitä.

Yksi opus supersankarisarjakuvasta tulisi nostaa:
Emperor Doom
David Michelinien ja Bob Hallin graafinen romaani vuodelta 1987 käsittelee tuota Lurkeria siteeratakseni "fantasiaa ja satua".
tarinassa Doom ottaa koko planeetan haltuunsa supersankareihin kohdistuvan mielenhallinnan avulla.
Perushuttua.
Mutta: Doom aloittaa saharan uudelleenistutuksen, hoitaa kehitysmaiden velkaongelmaa,saa NLn vetäytymään Afganistanista, aloitta ydinaseriisunnan ja muistaakseni purki apartheidinkin.

Kostajat saavat kuitenkin kiitos Ihmemiehen(ei McGyver) horroskauden oman vapaan tahtonsa takaisin ja kukistavat Doomin koska:

"ihmisten on saatava päättää itse elämästään"

Doomin politiikasta on kommentoitu muissakin sarjoissa, olihan jossain Byrnen(?) Ihmenelosissa tämä syrjäytetty Latverian huipulta, ja sitten huomattiinkin että vaihtoehdot ovat huonompia...

200AD:sta ja Ex Machinasta tuli mieleen yhdistelmä, sivuhahmo Morrisonin varhaisessa supersankareilussa Zenithissä: edellisen polven supersankari joka "menetettyään voimansa" aloitti nousujohteisen uran politiikassa...no, selvisihän sittemmin että ei ne telepaattiset voimat mihinkään olleet kadonneet
Lex Luthor taisi olla myös presidenttinä joskus? (en lue juurikaan DCU-sarjiksia) Onkos noita muita superjuttuja joissa on lähdetty ihan tuolle peruspoliittiselle tasolle? Voisi olla kiinnostava nähdä enemmänkin noita, kaikkien supervoimat eivät kuitenkaan ole mitään nyrkkitappeluun liittyviä tai lasersäteitä ampuvia silmiä...

[Jari Lehtinen]

Hm.

Poliitikot puhuvat sarjakuvasta
"Sarjakuvakeskus kutsuu päättäjiä keskustelemaan sarjakuvasta, politiikasta ja sarjakuvan politiikasta. Kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluto (vihr.), Juho Eerola (PS) ja Kari Uotila (vas.) sekä kunnanvaltuutettu Osku Pajamäki (SDP) keskustelevat syksyn puhutuimmista sarjakuvauutuuksista sekä sarjakuvan kulttuuripoliittisesta asemasta tiistaina 11.10. klo 17–18."

Tiedostanette, että tällainen tilaisuus pitää sisällään ajatuksen, että poliitikkojen mielipiteillä taiteesta olisi merkitystä ja niille tulisi antaa arvoa?

[Sanjo]

Toivottavasti ovat sitten edes lukeneet nuo sarjakuvat joista keskustelevat.

[Timo Ronkainen]

Eerola on näitä nuivia. Olis hauska nähdä mitä se sanoo Näkymättömistä käsistä. pitäsköhän vääntäytyä...

Timo

[Curtvile]

Tiedostanette, että tällainen tilaisuus pitää sisällään ajatuksen, että poliitikkojen mielipiteillä taiteesta olisi merkitystä ja niille tulisi antaa arvoa?

minkä stand-up koomikon maailma on Jari Lehtisessä menettänytkään.

Poliitikot tosin kyllä vaikuttavat siihen kulttuurimäärärahojen määrään ja miten niitä jaetaan, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamattahan tässäkin ollaan käsittääkseni neuvonantajien ja asiantuntijalausuntojen varassa.

[Lurker]

Eerola on näitä nuivia. Olis hauska nähdä mitä se sanoo Näkymättömistä käsistä. pitäsköhän vääntäytyä...

Timo

Kirjoitti blogissaan näin: Itse olen sitä mieltä, että Suomen olisi panostettava voimakkaasti populaarikulttuurin vientiin.

[Jari Lehtinen]

Eerola on näitä nuivia. Olis hauska nähdä mitä se sanoo Näkymättömistä käsistä.

"Tämä on erinomainen teos, joka osoittaa käytännössä, miten ihmisarvoa alentavaa Euroopan Unionin toiminta on. Sen sijaan että ihmisiä rahdataan luvattomasti EU:n alueelle tekemään työtä surkeissa oloissa, pitäisi avustaa heitä kotimaassaan ja rohkaista siihen, että Afrikan ja muiden maanosien alikehittyneet maat pääsisivät jotenkin jaloilleen. Pitäisi pureutua näiden ilmiöiden syihin eikä ilmiöihin sinänsä. Sikäli kirja on kyllä arvokas heräte, koska se näyttää että EU ei ole taivas, vaikka joku sitä sellaiseksi kuvittelisikin."

[Mambrinon kypäri]

"Tämä on erinomainen teos, joka osoittaa käytännössä, miten ihmisarvoa alentavaa Euroopan Unionin toiminta on. Sen sijaan että ihmisiä rahdataan luvattomasti EU:n alueelle tekemään työtä surkeissa oloissa, pitäisi avustaa heitä kotimaassaan ja rohkaista siihen, että Afrikan ja muiden maanosien alikehittyneet maat pääsisivät jotenkin jaloilleen. Pitäisi pureutua näiden ilmiöiden syihin eikä ilmiöihin sinänsä. Sikäli kirja on kyllä arvokas heräte, koska se näyttää että EU ei ole taivas, vaikka joku sitä sellaiseksi kuvittelisikin."

EU...? Kaipa EU:n sisämarkkinat jotenkin liittyy siihen että espanjalaisia Näkymätön käsi -tomaatteja myydään täällä Suomessakin, mutta onhan ongelma paljon monisyisempi? Onhan?

Puhuttiinko tuolla muuten mitään mielenkiintoista?