Arktinen Banaani-kustantamon menestyksen formaatti?

[Lurker]

Näyttää ainakin Stadin Akateemisen keskelle alakertaa rakentaman "sarjakuvavuoren" perusteella siltä, että Arktisen Banaanin imussa samalle myyntipöydälle on päässyt muitakin kustantajia.

[tomu]

Kikin mainostaminen katukuvassa nostaa sarjakuvan imagoa yleisellä tasolla, hyödyttäen toki samalla myös niitä sarjakuvakustantamoja, jotka ovat liian nössöjä rahoittaakseen vastaavanlaisia mainoskampanjoja. Saisivat olla kiitollisia.

Kyllähän Banaani on sarjakuvakustantamona IHAN eri tasolla numeroissa, kuin pienet yrittäjät. Huuda Huudan koko vuosi ei yllä lähellekään edes yhden kohtalaisesti menestyvän Banaani-kirjan pyöritystä.

Eli vähän eri tasolta lähdetään tuohon markkinointiin. Jos hommassa pyörii rahaa, niin silloinhan sitä on helppo käyttää ja PITÄÄ käyttää. Meillä rahat menevät siihen, että saadaan kirjat ulos ja päästään jotenkin nollille. Tekijöille ja avustajille maksetaan, mutta sekin tapahtuu ainakin vielä aina vähän myöhässä. Tapahtuu kuitenkin.

Markkinointiin ei jää rahaa, eikä pankistakaan saa näillä numeroilla meidän näköiset tyypit lainaa. Koitetaan siis käyttää kaikki ilmaiset markkinointikeinot hyväksi niin hyvin kuin mahdollista.

Ja sitten on vielä tämä levitysongelma: eihän meidän edes kannata markkinoida kirjojamme ennen kuin niitä löytyy kaupoista edes kohtalaisesti. Harva ihminen oikeasti kävelee tiskille ja tilaa kirjansa kauppaan. Pitää siis hoitaa asiat kuntoon järjestyksessä. Hyvä jakelu on varmasti Banaanin toiminnallekin elinehto.

Kikiä ja Pascinia on arvioitu useamman kerran samassa yhteydessä. Loogistahan se onkin, kun molemmat teokset kuvaavat samaa aikaa ja osin myös ihmisiä. Pascinin myyntiin se ei kuitenkaan ole vaikuttanut; saman määrän se tuntuu myyvän kuin meidän muutkin kirjat.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten Kiki on oikeasti myynyt.

Entä tuliko Banaanilta viime vuonna enemmän kirjoja kuin aiemmin? Jos tuli, kyllähän se myynti siinä kasvaa pakostakin. Meidän huima vuoden 2008 neljän nimikkeen määrä kasvoi viime vuonna yhdeksään. Samalla myynti kasvoi 300%. Ei tämä silti menestystä tarkoita muuta kuin siinä mielessä, että emme ole konkurssissa, vaan toiminta jatkuu.

Yritysten uutisoinnissa osaava tiedottaja saa kaiken kuulostamaan hyvältä, vaikka lama-aikaan. Normaalistihan juuri huonoon aikaan pyritään optimistisella tiedottamisella vakuuttelemaan, että "hyvin pyyhkii". Pelkkä myynnin kasvu ei välttämättä tarkoita menestystä. Vierellä pitäisi olla vähän muitakin lukuja.

Toivon muuten kovasti, että Kiki ei ollut Banaanille mikään sarjakuvallinen koe, vaan että jatkossa vastaavia teoksia tulisi vuosittain. Kuten Hans kirjoitti, Banaanin valikoimassa on siellä täällä hyviä kirjoja, mutta niitä on vähemmistö. Riippuu tietty, mistä tykkää.

[Kreegah Bundolo]

Älkäämme unohtako Zum Teufelia. Siinä menee banaanin rahoilla ja banaanin väyliä nyt ja jatkossakin mielenkiintoista tavaraa markettien hyllyihin. Voipi olla että avaa jotain uusia markkinoita pienemmillekin toimijoille jos ne sieltä marketista myös menevät kaupaksi.

EDIT: koska makuasioista ei voi kiistellä, lisään että tarkoitan tässä yhteydessä "mielenkiintoisella tavaralla" kirjoja joiden julkaisusta on päättänyt ihminen eikä taskulaskin.

[Lurker]

Jos ajattelee Bantskun kaupallisimpia menestyksiä, niin kyllä siinä taskulaskimen ohella on selvästi ollut mukana myös sarjakuvalle sykkivä sydän - ja kotimaisuus on ollut sekin hyvin korkeassa kurssissa.

Täytyy myöntää, että brändin rakentaminen on ollut vertaansa vailla. En nyt heti muista, että sarjakuva-albumia olisi julkaistu otsikolla, joka on kustantamon nimi.

Arktinen Banaani 1 ilmestyy keväällä.
http://www.sarjakuva.com/kevat2010.htm

[tomu]

On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.

Olisko tässä jotain eskapistista?

Toisaalta, ainakin minusta tuntuu, että kirja-ala on ajanut itsensä aika pitkälle samanlaiseen tilanteeseen kuin äänilevybisnes. Tavallaan viety pohja omalta toiminnalta julkaisemalla entistä enemmän kertakäyttöistä sesonkiviihdettä, mihin ei lukijalla/musiikin ystävällä muodostu mitään henkilökohtaista sidettä.

Jännää nähdä, miten Zum Teufelin kirjat lähtevät liikkeelle Banaanin välityksellä. ZT:n kevään julkaisumäärä hengästyttää. Mukavaa, että mukana on paljon uudehkoja kotimaisia tekijöitä.

Jos Teufelin kirjat löytävät lukijansa, auttaa se varmasti myös muita pienempiä kustantajia. Banaanin katalogissa on taas niin vahvoja brändejä, etteivät ne juuri muita mukanaan vedä. Fingerporin ostaja haluaa tasan tarkkaan sen oman Fingerporinsa. Niinhän se menee.

[JanneT]

On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.

Olisko tässä jotain eskapistista?

Eivätkös kirjakustantamoiden suurimmat ongelmat johdu heikentyneestä tieto- ja oppikirjojen kysynnästä eli Googlesta, Wikipediasta sekä oppilaitosten säästötoimenpiteistä?

[JJ Naas]

Kyllähän Banaani on sarjakuvakustantamona IHAN eri tasolla numeroissa, kuin pienet yrittäjät. Huuda Huudan koko vuosi ei yllä lähellekään edes yhden kohtalaisesti menestyvän Banaani-kirjan pyöritystä.

Jeps, olisi pitänyt kirjoittaa että vertasin Banaanin mainoskampanjoita suurempien kustantamoiden mainoskampanjoihin. Ne kyllä kehtaavat mainostaa vaikka Paulo Coelhon roskakirjoja näkyvästi, mutta sarjakuvia eivät juuri ollenkaan, eivät edes varmoja ja tunnettuja nimikkeitä.

[tomu]

Eivätkös kirjakustantamoiden suurimmat ongelmat johdu heikentyneestä tieto- ja oppikirjojen kysynnästä eli Googlesta, Wikipediasta sekä oppilaitosten säästötoimenpiteistä?

Varmaan siitäkin. Mun käsittääkseni siellä on kuitenkin tapahtunut just' sama juttu kuin musapuolella: nimikkeiden määrä on lisääntynyt kovasti, mutta suurten ketjujen valikoima ei kasva samalla vauhdilla. Myynneistä yhä isompi osa tulee vähemmästä nimikemäärästä jne. Ja kirjan elinkaarihan on tietty nykyään kovin lyhyt.

Aika pitkä matka on kuljettu siitä, kun kirja tarkoitti sivistystä ja oli pelkästään esineenä arvokas.

Tässä voisi sitten alkaa miettiä kustannusmaailman ekologisuutta ja sitä kautta sen tulevaisuutta. Tähän mennessä ei ilmaston tilaan liittyen ole juurikaan puhuttu kuluttamisen rajoittamisesta. Jotenkin eletään vielä siinä ikuisen kasvun illuusiossa, mikä ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna on täysi mahdottomuus. Lue: kertakäyttökirjallisuus on huono juttu.

Sori. Lipsun aiheesta.

[puro]

On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.

Olisko tässä jotain eskapistista?

Tai sitten tässä on kyse mitä meillä kutsutaan ns. huulipuna-indeksiksi eli ihmiset haluavat hemmotella "huonoina aikoina" itseään jollain sopivan kokoisella, muttei liian kalliilla ostoksella. Lama-aikana kuulemma hieman paremmat huulipunat myyvät suhteessa paljon paremmin kuin mitä muulla markkinataloudella menee. Onko 20 eur sarjis kuitenkin sitä samaa osastoa?

[Ossi Hiekkala]

Yksi ajatus voisi olla se, että sarjakuvat eivät enää näytä painatuksellisesti niin halvoilta amatöörimäisiltä läpysköiltä kuin vielä joku aika sitten.

[Lurker]

Vapiskaa, vanhat kustantajat. Hienoja uutisia. Onnea laajentumiselle!

Kauppalehti kertoo: Uusi kustantamo kaunokirjallisuuteen - luvassa yllättäviä kirjailijakaappauksia

Muun muassa Viivi ja Wagner, Fingerpori ja B. Virtanen -sarjakuvien myyntimenestysten taustalta löytyvä Arktinen Banaani laajentaa kustannustoimintansa kaunokirjallisuuteen.

Keväällä avataan tietä dekkareilla, mutta syksyllä luvassa on kotimaista kaunokirjallisuuttakin. Kirjailijanimiin on tulossa yllättäviäkin kaappauksia muilta, keskeisiltä kustantajilta. Kaunokirjallisuuden vuotuista tittelimäärää Arktinen Banaani ei nosta liian isoksi, vajaaseen viiteentoista.
(...)
- Sarjakuvamyyntimme kasvoi vielä viime vuonna 23 prosenttia. Viime vuonna 20 myydyimmästä kotimaisesta sarjakuvasta 15 oli meidän julkaisujamme, mutta kuvaavaa on, että kun edellisenä vuonna listan viimeinen myi 1 500 kappaletta, nyt yli 3 000. Liikevaihtoamme kasvatti myös yhä jatkunut siirtyminen kovakantisiin albumeihin, Pasonen kertoo.

[Curtvile]

On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.

Olisko tässä jotain eskapistista?

Toisaalta, ainakin minusta tuntuu, että kirja-ala on ajanut itsensä aika pitkälle samanlaiseen tilanteeseen kuin äänilevybisnes. Tavallaan viety pohja omalta toiminnalta julkaisemalla entistä enemmän kertakäyttöistä sesonkiviihdettä, mihin ei lukijalla/musiikin ystävällä muodostu mitään henkilökohtaista sidettä.

tai sama syy miksi useimmat tuntevat populaarimusiikkia, sitä jota vihaavat ja sitä josta pitävät, enemmän kuin uusinta avantgardea.
Tässä äänilevybisnes on "uusien" levityskanavien (=piratismi) armoilla entistäkin enemmän ja artistille jää entistä vähemmän käteen.

sarjakuvan leimaaminen eskapismiksi ja siten salonkikelpoisen sivistyneesti dissaten ja halveksuen esittäen on yksi syy.

Arktisella on ollut onnea ja rutkasti hutejakin mutta se on onnistuneen laaja-alainen sarjakuvakustantamo ja banaanipokkarien linja on ollut genressään tasokas.

huulipunaindeksistä ei ole kyse.

enin osa julkaistusta kirjallisuudestakin on silkkaa roskaa ja vaikka iotsellä kuluu kevyesti 100€ viikossa kirjoihin ja sarjakuviin kaikilla näin ei ole.
silloin tehdään valintoja.
Arktisella on valittavaa laajalta mitalta.

Ihan omalla nimelläni (Hans Nissen) vihaan Arktista banaania. ......
 Muutamia myös yllättävän laadukkaita kokeiluja. Harmi vaan että ovat jääneet kertaluontoisiksi vain, koska niitä on ostettu niin vähän. Arktisen banaanin julkaisuohjelma voisi olla tänä päivänä hyvinkin erilainen jos Suomen sarjakuvaa lukevalla kansanosalla ei olisi niin huono maku. (Heitäkin minä vihaan).

EDIT: Pelottavaa oli tajuta tuota kirjoittaessa että vaikkei se millään tavalla vaikuta omiin julkaisupäätöksiini (koska halu julkaista on ykkönen ja rahavirrat vasta kakkonen tässä omassa operaatioissani) että kuinka paljon tulee itsekin mietittyä nykyään samoja asioita kuin päiväkävelyillä 20 vuotta sitten. Että kuinka nämä markkinatalouden mekanismit oikein toimii. Arktisen banaanin pitäisi julkaista joku manuaali: Näin saat kirjasi kirjakaupan hyllyyn.

arvaa mitä? se manuaali ei auta.
kirjakauppa toki ottaa kirjasi hyllyyn. Jos se kiinnostaa ketään siinä määrin että se myy.
edes kerran.
Halu julkaista on kiva asia, mutta lopputuote ratkaisee.

[Jukka Laine]

Arktinen Banaani -lehden näin ensi kerran vasta tänään kaupassa (Prisma). Hinta oli 2,95. Katsoin kustantajan sivuilta että ovh on 7 euroa.

Ostakee Prismasta poijes halavalla hyvä lehti.

[Mara]

Pitääpä ostaa kyseinen lehdykkä mikäli löydän sen jostakin. Suomalaista sarjakuvaa lehtipisteissä on hieno asia. Toivon mukaan tälle ei käy niin kuin Tempolle tai muille vastaaville. Tuo Fingerpori-nimi kannessa kyllä varmaan auttaa myyntiä aika paljonkin.

[Petteri Oja]

Ei se oo Lehtipistejakelussa. Mutta kannattaa hankkia kyllä, varsin erinomainen lehti/minialbumi mun mielestäni.