Sarjainfo uudistuu vuonna 2010

[Jaana S.]

Mistäs sä tämän keksit, ettei muuta mahdu?

Kirjoitin suoraan toimittajille ja tarjosin piirtäjähaastatteluja Tanskan festareilta. Vastaus oli ettei teemanumeroon mahdu. Toisaalta tuoreeltaan festarihaastatteluja ja -uutisia saa toimittajien blogeistakin, elleivät ne ole suttua: seison nyt juna-asemalla täällä ulkomailla ja olen ihan ihmeissäni tästä suuren maailman meiningistä.  
Esim. Strömbergin blogissa oli hyvin kuvia ja juttua New Yorkin pienfestareilta.

Ja Tomu: ei perhana kyllä aihetta jatketa tapaamisessa. Eiköhän löydy mielenkiintoisempaakin puhuttavaa, ja muista pyytää se sarjisale hanatuotteista!

Timo: sarjakuvan historiaosuus on mulla yleensä ollut pidemmillä sarjiskursseilla jo kymmenen vuoden ajan. Luentoon on saanut lisätä koko ajan kamaa vuosien varrella.

[KalleH]

Helsingin festarit järjestetään tänä vuonna 25. kerran. Kyllä tuolle voi yhden lehden omistaa. Lisäksi festarit kokevat tänä vuonna melkoisen muodonmuutoksen ja tätä muutosta edesauttamaan valjastetaan mahdollisimman paljon voimavaroja.

Lähes kaikissa Sarjainfoissa on joku teema. Se ei välttämättä aina näy selkeästi ulospäin, mutta ohjaa juttujen valintaa ja kirjoittamista. Ehkäpä Tampere sarjakuvakaupunkina voisi olla joskus teemana, ainakin siitä riittäisi helposti juttuja. Ja kyllä seuraavassa numerossa on varmasti juttuja Kupliista, ainakin Tikkasen haastattelu. Myös New Yorkista on varmasti raportti, sitä ei tarvitse Strömbergin blogista käydä hakemassa.

[Timo Ronkainen]

Helsingin festarit järjestetään tänä vuonna 25. kerran. Kyllä tuolle voi yhden lehden omistaa.

Aa... Tosiaan, sama juttu kuin oli Kemin kanssa. Ilman muuta pitää omistaa!

Timo

EDIT:
Sarjainfon pitäis ilmestyä 6 - 12 krt vuodessa, jotta kaikki hyvä saatais mahtumaan. Kyllä sarjakuva-alalla sen verta tapahtuu.

T

[Reima Mäkinen]

Sarjainfon pitäis ilmestyä 6 - 12 krt vuodessa, jotta kaikki hyvä saatais mahtumaan. Kyllä sarjakuva-alalla sen verta tapahtuu.

Joo, puolet ohuempi lehti puolet useammin toimisi aika hyvin. Kuluja ja vaivaa han siitä tietenkin tulisi silti kuitenkin varmaan melkein puolet enemmän. 

[Tertsi]

Sarjainfon pitäis ilmestyä 6 - 12 krt vuodessa, jotta kaikki hyvä saatais mahtumaan. Kyllä sarjakuva-alalla sen verta tapahtuu.

Tai Sarjakuva-aikakauslehtiä pitäisi olla enemmän ja ne olis hiukan erikoistuneet eri aihe-alueisiin.
En olisi valmis ostamaan 12 Sarjainfoa ja jokaisessa olis vain jotain 20 prosenttia kiinnostavaa luettavaa.

[Reima Mäkinen]

En olisi valmis ostamaan 12 Sarjainfoa ja jokaisessa olis vain jotain 20 prosenttia kiinnostavaa luettavaa.

Tämäpä se on just nykypäivän ongelma. Sekä sarjakuvasta kirjoittaessa että sitä julkaistaessa. Yleisö on putkinäköistä (hienommin sanottuna pirstaloitunutta). Loppupeleissä se tarkoittaa sitä että pienellä kielialueella ei pysty tekemään juuri mitään, koska ostajia ei ole riittävästi. Vaikka jutut olisivat kuinka hyviä se ei riitä jos ne on tehty vääristä aiheista. Mielenkiintoista ja hienoa on kuitenkin se että Sarjainfo on näissä oloissa vielä säilyttänyt sen lukijakunnan mikä sillä on.

[Tertsi]

Sarjainfo on ollut tarpeeksi edullinen ja Kataiston aikana avarakatseinen/syvällinen/viihteellinen  lehti.
Pääsääntöisesti siitä on saanut riittävästi vastinetta rahoille. Tai siis ainakin mä olen.

[Timo Ronkainen]

Tai Sarjakuva-aikakauslehtiä pitäisi olla enemmän ja ne olis hiukan erikoistuneet eri aihe-alueisiin.

Ongelma siinä voisi olla, että jokaiselle semmoiselle löytyy ehkä 100-200 lukijaa per lätty. Eli kuten Reima sanoi, yleisö on putkinäköistä, vaikka jutut olisivat kuinka hyvin tehtyjä ja syväluotaavia, se ei riitä, jos ne on tehty "vääristä" aiheista. Syvällinen, kattava, kulttuurihistoriallisesti ja historiallisesti oivaltava, näkemyksellinen parinkymmenen sivun juttu supersankareista ei kiinnosta suomalaisen taidesarjakuvan ystävää ja päinvaistoin ja niin edelleen.

Timo

[Tertsi]

Ongelma siinä voisi olla, että jokaiselle semmoiselle löytyy ehkä 100-200 lukijaa per lätty.

Näinhän tämä on.

Tämä = asian laita

[Reima Mäkinen]

Sarjainfoon ja sen tekemiseen sisältyy myös jänniä ristiriitaisuuksia. Olisi kiva kuulla minkä verran Hänninen tai Kataisto ovat näitä miettineet?

Sen kanssa että lehteä tehdään harrastukseksi on hinkauksessa parikin asiaa.
Info on jäsenlehti, jonka tulisi siis palvella jäsenistöä ja se että koska kyseessä on aatteellinen sarjakuvia tukeva yhdistys, koko sarjakuva-ala pitäisi huomioida tasapuoliseseti. Tekijöillä on kuitenkin omat mielenkiinnon ja harrastuksen kohteensa joten lopputulos riippuu siitä miten laaja-alainen maku tekijöillä on tai minkä verran he viitsivät venyä vähemmän kiinnostavien aiheiden suuntaan. Nykytilanteessa on mielenkiintoista se, että pitkästä aikaa päätoimittamassa on taas sarjakuvia itsekin tekevä ihminen.

Niin ikään kaupallisuus tai sellainen suuremmallle yleisölle suunnatun lehden kaupallinen ote on tavallaan ristiriidassa fani- tai jäsenlehdelle tyypillisen lähestymistavan kanssa. Niinkuin tässäkin ketjussa on sanailtu. HC-harrastaja arvostaa pitkiä ja syvällisiä juttuja, jotka taas eivät sovi ADHD-tyyliseen nykymeininkiin.

Kaiken kukkuraksi, vaikka kaiken sarjakuvan pitäisi olla Sarjainfon heiniä, jäsenistössä on varmasti paljon niitä, jotka eivät katsoisi hyvällä sitä jos vaikkapa kolmas- tai neljäsosan lehdestä täyttäisivät mangajutut. 

[[kivi]]

Sarjainfoon ja sen tekemiseen sisältyy myös jänniä ristiriitaisuuksia. Olisi kiva kuulla minkä verran Hänninen tai Kataisto ovat näitä miettineet?

Sen kanssa että lehteä tehdään harrastukseksi on hinkauksessa parikin asiaa.
Info on jäsenlehti, jonka tulisi siis palvella jäsenistöä ja se että koska kyseessä on aatteellinen sarjakuvia tukeva yhdistys, koko sarjakuva-ala pitäisi huomioida tasapuoliseseti. Tekijöillä on kuitenkin omat mielenkiinnon ja harrastuksen kohteensa joten lopputulos riippuu siitä miten laaja-alainen maku tekijöillä on tai minkä verran he viitsivät venyä vähemmän kiinnostavien aiheiden suuntaan. Nykytilanteessa on mielenkiintoista se, että pitkästä aikaa päätoimittamassa on taas sarjakuvia itsekin tekevä ihminen.

Niin ikään kaupallisuus tai sellainen suuremmallle yleisölle suunnatun lehden kaupallinen ote on tavallaan ristiriidassa fani- tai jäsenlehdelle tyypillisen lähestymistavan kanssa. Niinkuin tässäkin ketjussa on sanailtu. HC-harrastaja arvostaa pitkiä ja syvällisiä juttuja, jotka taas eivät sovi ADHD-tyyliseen nykymeininkiin.

Kaiken kukkuraksi, vaikka kaiken sarjakuvan pitäisi olla Sarjainfon heiniä, jäsenistössä on varmasti paljon niitä, jotka eivät katsoisi hyvällä sitä jos vaikkapa kolmas- tai neljäsosan lehdestä täyttäisivät mangajutut. 

Sarjainfo on ollut monennäköinen, kuivimmasta akateemisuudesta nykyiseen kerholehteen. Kun sanot, että Infon tekemiseen sisältyy ristiriitaisuutta, osut ehkä oikeampaan kuin tiedätkään. Multa meni 7 vuotta toipuessa Infon päätoimittajuudesta, menetin monta ystävää ja sain niskoilleni sellaisia syytteitä joiden kanssa ei kenenkään pitäisi joutua elämään. Silti olen tyytyväinen että tein sen, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt kieltäytyä: Infon päätoimittajalla pitäisi olla kuukausipalkkainen päätoimi ja vapaata aikaa ilman taloudellista paniikkia, eikä liian henkilökohtaista suhdetta sarjakuvaan. Mielikuvani siitä, millainen olisi "paras Sarjainfo" on kaikkien nähtävissä, Sarjainfo #100.

Halusin tekijälähtöistä, mielenkiintoista, hauskaa ja aikuista lehteä jossa olisi jokaiselle jotakin, mutta jossa myös muistettaisiin että sarjakuva on hauskaa ja sarjakuvaharrastaja aina fähän friikki kumminkin. Halusin Comics Journalin tyylisiä "kattavia" keskusteluartikkeleja joissa on mukana myös rivien välit, ja vastustin "kiteyttävää" uutisointia joka mielestäni tappoi kaiken hauskan faktojen ympäriltä. Halusin olla vilpittömästi innoissani, sitten menikin melkein vuosikymmen niin etten pystynyt innostumaan mistään.

Harrastajalehteen tulee paljon materiaalia joka kerta kaikkiaan ei ole julkaisuvalmista, ja jonka korjaamiseen menee enemmän aikaa kuin jos olisi kirjoittanut kaiken itse. Harrastajalehdille on myös ominaista linjattomuus, tai monen ristiriitaisen linjan ajaminen, asia jota pitäisi välttää kuin ruttoa. (Siinä suhteessa Info on pärjännyt paremmin kuin monet järjestölehdet.)

Kiitos toimituiskunnalleni Hännisen Villelle ja Tolppasen Petrille sekä Christer Nuutiselle, heidän avullaan pääsimme silloin edes hetkeksi lähelle sitä mitä uskoin tarvittavan, ja lähimmäs sitä Sarjainfoa jota minäkin haluaisin lukea. Sarjainfo ei ole enää minulle tärkeä, se oli sitä vuonna 1978 kun liityin Suomen Sarjakuvaseuraan Erkki Tanttu -näyttelyssä, ja silloin kun sarjakuvia haettiin Kööpenhaminasta ja Tukholmasta, mutta enää en ole sen kohderyhmää enkä odotakaan koskaan olevani.

Aika aikaa kutakin,

Kivi

[Petteri Oja]

Viimeisten noin kuuden vuoden Sarjainfot (tarkemmin numerot 124, 126-146) ovat nyt ostettavissa myös Turun Sarjakuvakaupasta.

http://www.sarjakuvakauppa.com/kauppa/index.php?act=viewCat&catId=17

[Reima Mäkinen]

Tervetullut uudistus on myös säännöllinen ilmestymisaikataulu. Vuonna 2010 Sarjainfo ilmestyy neljä kertaa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun alussa.

Kukaan ei ole vielä kommentoinut kesäkuun alun Sarjainfoa?

[Petteri Oja]

Kukaan ei ole vielä kommentoinut kesäkuun alun Sarjainfoa?

Onko joku jo saanut sen?

[Toni]

Tänään putoili postiluukusta.

Ja nysse kösse pelitti jo huomattavasti paremmin. Kritiikistä on selvästi otettu täti ja vaari.

Tästä on hyvä jatkaa!