Kirjastopoistot

[Jukka Laine]

Huutonetin hurjat myyvät kirjaston poistoja netissä.
http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Jutut/Kirjaston-poistokirjoilla-tahkotaan-rahaa-netissa

Valerianin Pahat unet ei takuulla ole vuodelta 1967.

Kirjastoista suoraan ostettuna ei näin pahoja hintoja ole, vaikka 1988 ostettu 24000 markan lähes käyttämätön saksankielinen monen osan 60-kiloinen ensyklopedia voidaankin myydä sadalla eurolla.
_{Nimim. Varastosta pakannut ja autoonkin  roudannut.}

[Timo Ronkainen]

Ihme kun jollekin kelpaa kirjaston leimaama, muovittama ja tarroittama kirja. Onhan se ko. Valerian alkuaan 1968-70, vaikka suomeksi tulikin 1991.

Timo

[Jukka Laine]

Kelpaahan se jos ei muuta löydy.

[Divine]

Näin on, ja monille se sisältö on loppujen lopuksi tärkeämpää kuin kuoret, vaikka keräilyn ollessa kyseessä saattaa asia tietysti olla juuri päinvastoin.

[Nikopol]

Jotain rajaa sentään. Jos pitäisi valita tyhjän tai kirjastopoiston välillä olisin mieluummin ilman. Kuten eräs viisas kerran tokaisi: Mieluummin ilman, kuin Hillman. Vaikken ole mikään fanaatikko kunnon suhteen, niin moinen kirjastopoisto vainoaisi itseäni hyllyssä samalla tavalla Poen Kielivä sydän. Harvemmin nuo paremmat sarjakuvat ovat kokonaan poistuneet isompien kaupunkien valikoimista, joten jos tarvetta tulee voi sen aina lainata, mutta että omistaa...

Ehkäpä jollakin pienellä paikkakunnalla tilanne on toinen.

[echramath]

Onhan minulla muutamia. Kyllä niistä sen kirjaston poistohinnan aina maksaa, mutta kieltämättä uuden albumin hinta moisesta runsaastikäytetystä alkaa mennä säädyttömäksi.

[Timo Ronkainen]

Tarkotin nimenomaan sitä, että kehnokuntoinen kelpaa isolla hinnalla, siis maksetaan kirjastopoistosta keräilyhintoja. Kyllä se semmonen toki menee, jos sen saa sillä eurolla tai parilla. Ja sisältöhän on mullekin tärkein, mulla on paljon aika huonokuntoisia kirjoja, enkä kaipaa niiden tilalle parempikuntoisia.

Timo

[Lurker]

Tuo on jotenkin suomalainen ilmiö. Hinta ei määräydy kunnon mukaan, kun innokkaat "huuto.netin hurjat" korottavat (sinänsä harvinaisten) riepulehtien hintoja huippuunsa.  Toisaalta. Ehkä markkinoilla ei vain ole tarpeeksi lehtiä keräilijöiden kokoelmia täydentämään, ja siksi melkein kaikki kelpaa.

Huuto.netissa kehutaan muutenkin erinomaisen kuntoisiksi lehtiä ja albumeja, joiden valokuvasta näkee heti ettei näin suinkaan ole laita. Joskus siitä tulee aika vitsikäskin vaikutelma...

[Tepes]

Kirjastoissa on harvoin tilaa hankkia enemmän materiaalia kuin sitä poistetaan, joten poistoja on pakko tehdä, ja niiden joukossa saattaa olla loistokuntoisia kappaleita. Poiston harkinta alkaa siitä, että teos on seissyt hyllyssä pitkään, sitten kirjastonhoitajan tulisi vielä tarkistaa, kuinka usein sitä on lainattu, jääkö saataville toista kappaletta (jos tarvetta), kelpaisiko se jonkin toisen kirjaston kokoelmaan (jos yhteistyötä tehdään muiden kanssa). Jos teos läpäisee kaikki seulat, se päätyy myyntiin, tai jos liian huonokuntoinen, kokonaan poistoon (tod.näk. energiajätteeksi).

Nykyisin yhä useampien kirjastojen henkilökunta alkaa tosin olla entistä rajallisempi kokoelman kokoon nähden, joten yksittäisten teosten kohdalla kynnykset eivät ole välttämättä kovin korkealla. Puhumattakaan kirjastomaailmaa vavisuttavasta ilmiöstä, lähikirjastojen alasajosta, jossa kokonaisia kokoelmia on pakko myydä pois (lakisääteisesti uusimpia hankintoja ei tosin poistomyyntiin saa laittaa).

Tosin tuntisin itseni kyllä aika höynäytetyksi, jos ostaisin kirjaston poistomyyntikirjan toisen käden kautta.

[tolppis]

Niin no, minähän "myin" tässä taannoin itseasiassa KVAAK:in kautta kaksi kirj. poistomyyntisarjista kokoelmistani. Ilmoitin kyllä ihan hetsillään sen ja olisin antanut ilmaiseksikin mutta sain sitten vaihdossa tavaraa, which was nice.

Jotkut ovat kyllä yllättävän hyväkuntoisia ollakseen kirjastossa jo lainattua kamaa...

[Asko AA]

Ja hyvä on lukea.
Niin kuin kirjaston kelmuttamat niteet ja liimasidoskirjat yleensäkin.
Hintapuolesta en välitä tuon taivaallistakaan suuntaan enkä toiseen.
Helvetin hyvä, että tulevat kierrätykseen.

[Lurker]

Joskus kirjastokappaleina tulee myyntiin alkujaan pehmeäkantisia albumeja sidottuina koviin kansiin. Semmoisista tykkään minäkin. Ovat usein erittäin hyvässä kunnossa.

[echramath]

Tosin tuntisin itseni kyllä aika höynäytetyksi, jos ostaisin kirjaston poistomyyntikirjan toisen käden kautta.

No jaa, jos se on Jämsänkosken kirjaston poisto, ei sitä sieltä itse koskaan löytäisi, kun ei käy koko paikkakunnalla, mutta Huutonetissä on koko Suomen tarjonta sitten. Ei kai se keltään ole pois jo joku niitä laajemmille markkinoille toimittaa ja saa vähän taskurahaa (ei tuolla kukaan miljoonaomaisuutta tee).

[Matti Karjalainen]

Ok, tämä on offtopicia, mutta kun keskustelu rönsyilee muutenkin niin menköön:

Puhumattakaan kirjastomaailmaa vavisuttavasta ilmiöstä, lähikirjastojen alasajosta, jossa kokonaisia kokoelmia on pakko myydä pois (lakisääteisesti uusimpia hankintoja ei tosin poistomyyntiin saa laittaa).

... puhumattakaan toisesta kirjastoalaa vavisuttavasta ilmiöstä nimeltä "olohuonekirjasto", jossa kirjastosta tehdään kohtaamispaikkoja ja aineiston on oltava ensisijaisesti uutta, (suuria massoja) kiinnostavaa ja hyväkuntoista, puhumattakaan sitten näistä hankkeista joissa lainattavaksi otetaan kävelysauvoja sekä muita liikuntavälineitä. Eikä sovi unohtaa tätä idioottihanketta Helsingin uuden keskuskirjaston yhteyteen tulevasta saunasta, jonka kyllä toivon olevan jonkun muun tahon kuin meikäläisten vastuulla.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jos tuohon trendiin lähdetään mukaan, niin kirjastolaitos ampuu itseään pahasti jalkaan. Ei meidän tehtävämme ole ylläpitää kokoelmaa, joka on rakennettu samaan tapaan kuin jossakin Suomalaisessa tai Akateemisessa. Lisäksi paheksun sitä ajatusta, jossa kirjasto lähtee muuttamaan kurssiaan houkutellakseen kävijöiksi niitä ihmisiä, jotka eivät meidän palvelujamme muuten käytä. Se tekee kirjastosta (Seinfeldia lainatakseni) "säälittävän ystävän", joka kosiskelee kavereikseen sellaisia ihmisiä jotka eivät hänestä oikeasti piittaa ja myy sen takia persoonallisuutensa kokonaan.

Vastaväittäjät ovat perustelleet, että minkä tahansa aineiston saa nykyään tilattua mihinkä tahansa kirjastoon muualta, joko toisesta toimipisteestä, kaukolainana toiselta paikkakunnalta tai vaikka Kuopion varastokirjastosta, mutta ihmisillä ei ole välttämättä halua tai varaa lähteä tekemään sitä. Lisäksi monelle kirjaston aineisto on juuri se oman lähikirjaston hyllystä löytyvä materiaali, puhumattakaan siitä että moni aineisto jää kokonaan löytymättä mikäli sitä ei voi silmäillä paikan päällä.

[211163]

Ok, tämä on offtopicia, mutta kun keskustelu rönsyilee muutenkin niin menköön:

... puhumattakaan toisesta kirjastoalaa vavisuttavasta ilmiöstä nimeltä "olohuonekirjasto", jossa kirjastosta tehdään kohtaamispaikkoja ja aineiston on oltava ensisijaisesti uutta, (suuria massoja) kiinnostavaa ja hyväkuntoista, puhumattakaan sitten näistä hankkeista joissa lainattavaksi otetaan kävelysauvoja sekä muita liikuntavälineitä. Eikä sovi unohtaa tätä idioottihanketta Helsingin uuden keskuskirjaston yhteyteen tulevasta saunasta, jonka kyllä toivon olevan jonkun muun tahon kuin meikäläisten vastuulla.

Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jos tuohon trendiin lähdetään mukaan, niin kirjastolaitos ampuu itseään pahasti jalkaan. Ei meidän tehtävämme ole ylläpitää kokoelmaa, joka on rakennettu samaan tapaan kuin jossakin Suomalaisessa tai Akateemisessa. Lisäksi paheksun sitä ajatusta, jossa kirjasto lähtee muuttamaan kurssiaan houkutellakseen kävijöiksi niitä ihmisiä, jotka eivät meidän palvelujamme muuten käytä. Se tekee kirjastosta (Seinfeldia lainatakseni) "säälittävän ystävän", joka kosiskelee kavereikseen sellaisia ihmisiä jotka eivät hänestä oikeasti piittaa ja myy sen takia persoonallisuutensa kokonaan.

Vastaväittäjät ovat perustelleet, että minkä tahansa aineiston saa nykyään tilattua mihinkä tahansa kirjastoon muualta, joko toisesta toimipisteestä, kaukolainana toiselta paikkakunnalta tai vaikka Kuopion varastokirjastosta, mutta ihmisillä ei ole välttämättä halua tai varaa lähteä tekemään sitä. Lisäksi monelle kirjaston aineisto on juuri se oman lähikirjaston hyllystä löytyvä materiaali, puhumattakaan siitä että moni aineisto jää kokonaan löytymättä mikäli sitä ei voi silmäillä paikan päällä.

Matti kirjoittaa kultajyviä. Kirjasto oli itsellenikin aina 90-luvulle asti äärimmäisen rakas paikka, mutta - osin jo aiemmin, vaan erityisesti tuon jälkeen - olen siitä vieraantunut. Syy: kirjaston funktio on jotain kokonaan muuta kuin olla markkinatori tai hollitupa. Sankka lainaajakunta on toki aina suotavaa.