En nyt ainakaan nopealla silmäilyllä löytänyt aihetta, jossa käsiteltäisiin Zoomin-sarjoja kokonaisuutena, joten päätin sellaisen aloittaa. Jos aihe on niin, lykätkää tämä sen jatkoksi.
Sain juuri eilen illalla päätökseen urakan, joka käsitti kaikkien noiden Zoom-sarjisten lukemisen, poislukien keskenjääneet, ja täytyy myöntää että kokonaisuutena sarjakuva jäi reilusti plussan puolelle. Tosin viimeinen puoli vuotta oli jo aika räpiköimistä kun lehden painoasu muuttui todella paljon huonompaan, sisällysluettelot jäivät pois ja toimitus vastaili kysymyksiin kun viitsi. Pari paksumpaa erikoisnumeroakin nähtiin, joten olisiko ollut mahdotonta saattaa loppuun Riku Oksan tarinaa, Haikaralaivuetta ja Comanche-tarinaa, josta jäi puuttumaan vain kolme sivua (tosin olennaisin oli jo tullut jo sanottua tuohonkin sivumäärään). Asterix ja Umpahpahhan olivat sarjoja, joita ei kustannusoikeudellisista syistä saanutkaan julkaista tuota 2 sivua enempää / numero, joten näiden keskenjäänti annettakoon anteeksi, koska albumeina kokonaisuudessaan kuitenkin ovat ilmestyneet.
Ja nyt itse sarjoihin:
Asterix: Caesarin laakeriseppele, Asterix Legioonalaisena ja Asteix Gallialainen (jäi kesken)
Hyviä sarjakuvia edelleen, tosin löytyväthän nuo jo melkein kaikki muutenkin, kun on tullut noita pojalle ostettua.
Bernard Prince: Hankala matkustaja, Seikkailu Manhattanilla
Kelpo tarinoita, albumit ilmestynevät hyllyyn ainakin luettaviksi asti.
Bob Morane: Silmät sumussa, Olematon kaupunki
Oikein hyvä. Luin hieman aikaisemmin jonkun noista albumeista olisikohan ollut Hirmuliskojen temppeli ja se oli näiden rinnalla aivan kuraa. Albumit täytyy nyt kuitenkin hankkia tämän perusteella kaikki uudestaan.
Bruno Brazil: Pallossa on ansa, Timanttiverkosto, Kukka tähtäimessä ja Jähmettynyt kaupunki.
Lyhyet tarinat vain keskinkertaisia. Pitkä tarina Jähmettynyt kaupunki jo lähes loistava. Hankintaan menevät Bruno Brazil-albumit näiden jälkeen.
Comanche: Red Dust, He kieltäytyivät kuolemasta, Wyomingin sudet (jää niukasti kesken)
Lännensarjakuvien parhaimmistoa.
Dan Cooper: Lentävien lautasten salaisuus
Melko tyhjänpäiväinen tekele, ei herätä tuntemuksia suuntaan eikä toiseen.
Haikaralaivue: Rosvoja taivaalla, Mustat enkelit, Tehtävä Etelämerellä ja Tuholaisia Mururoassa (sarja ehti hädin tuskin edes alkaa)
Nämähän olivat aivan loistavia tarinoita, ihme jollei näitä jossakin vaiheessa aleta uudelleenjulkaisemaan, kun Korkeajännityskin Suomessa hyvin myy ja tämä lyö kaikenmaailman Kersantti Rockit 6-0 niin piirrostyylissään kuin juonissaankin.
Herra Tarkka: Sivun mittaisia sketsitarinoita yhteensä neljä kappaletta. Hauskempia kuin PomPom, mutteivat mitään huippua.
Jeremie: Kohtalon armoilla
Täysin turha sarja, ei tarjoaisi tänä päivänä enää mitään kenellekään, harvassa olivat diggarit varmasti jo 70-luvulla, kun tyyli on suoraan 40-50 -luvulta. Miksi tämä paska piti saattaa loppuun ja jättää kesken paljon paremmat sarjat.
Mic Vaillant: Öljyä radalla, Kahden pyörän rodeo, Viiden tytön ralli
Ihan kelpo sarjakuvaa. Tuskin ostaisin albumina, mutta täytesarjana tällaisessa lehdessä oikein toimiva.
Nappulavartio: Kaukametsän ihmeotus
No tämähän nyt oli tarkoitettu juuri lukemaan oppineille ja jos Zoomin tapainen lehti vielä jonakin päivänä alkaa ilmestymään voitaneen tällaiset sarjat jättää suosiolla väliin.
Navaho (Luutnantti Blueberry): Mies ja hopeätähti, Unohdettu kultakaivos ja Kultaluoteja ampuva aave
Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat nykyään niin kovissa hinnoissa albumeina, että taidanpa tyytyä näihin Zoom-versioihin siksi aikaa, kunnes jostain nuo huokealla löydän.
PomPom: Jokaisen lehden takakannessa ilmestynyt sivun mittainen sketsisarja, joka nauratti yhtä paljon kuin Pirkka Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan komediat, eli hyvin vähän jos lainkaan.
Punaparta: Karibianmeren paholainen, Seitsemän meren kuningas ja Vainottu perillinen
Merirosvosarjakuvaa parhaimmillaan ja syy siihen miksi Zoom-lehdet itselleni keräsin. Lisää Suomeksi heti, ostaa vaikka kolme albumia kutakin ja lahjoittaa kavereille syntymäpäivälahjaksi.
Riku Oksa: Ihmisryöstäjät
Sarja jäi kesken, joten jäi myös lukematta. Piirrostyyli oli ainakin ihan kivaa
Timjami: Suuri vaellus
Mielenkiintoinen ristisiitos, lapsi lukee varmasti tämän vain kivana juttuna, mutta aikuinen löytää tästä viittauksia vaikka mihin, pääosin tietysti juutalaisten kohteluun Saksassa ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Onneksi ei sentään ehditä ihan Endlösungia suorittaa.
Tintti: Tintti Kuun kamaralla, Auringon temppeli (Filmikuvitus ja ei puhekuplia aivan hirviää), Kuningas Ottokarin valtikka ja Tintti Haijärvi (taas kerran filmikuvitus ja aivan hirviää puhekuplista huolimatta)
Palautti taas mieleen kuinka hyviä nämäkin sarjakuvat joskus olivat ja ilmestynevät lähiaikoina jälleen kirjahyllyyni kovakantisina painoksina.
Umpah-Pah: Päänahametsästäjät, Latuskajalat sotapolulla, Merirosvoja näköpiirissä ja Salainen tehtävä
Yhtä huonoja kuin muistelinkin näiden olevan (edellinen lukukerta 9-vuotiaana). Pieniä hyviä oivalluksia ja Merirosvoja näköpiirissä osa jo melkein lukemiskelpoista kamaa aiheensa vuoksi. Kadotkoon historian hämäriin.
Valerian: Tuhannen planeetan valtakunta ja Karannut planeetta
Kuuluvat sarjaan parempia kuin muistinkaan. Tuskin alan ylihintaisia albumeita enää keräilemään, mutta kohtuuhinnalla otan varmasti talteen.
Walter Müller: Vihreän kentän sankarit
Ehkä joku Buster-lehden lukija tästäkin pitää, itselle lähinnä hirvittävä kokemus. Eipä ole mieshahmoja homommin kuvattu kuin Tom of Finlandin piirroksissa.
Hienot kotisivut Zoomille omistettuina:
http://www.mattimattila.fi/page/zoomJos vastaavaa aviisia vielä jonakin päivänä aletaan julkaisemaan pitäisi ilmestymisvälin olla vähintään kahden viikon välein ja sarjat jaettuina korkeintaan neljään osaan. Sivumäärä voisi olla siinä 68-100 sivun välissä ja ovh n. 5-7 euroa. En pysty käsittämään miten 70-luvun lapset ovat jaksaneet odottaa yhden tarinan päättymistä pahimmillaan lähes puoli vuotta, itse luin tarinat yksitellen läpi, jotta kokonaisuus pysyi hyvin hanskassa ja tekisin niin vastakin.
Kirjoittaja