Huonoimmat. Stripit. Koskaan.

[Matti Karjalainen]

Olisko ala-astetyylinen piirrosjälki yhdistettynä (ainakin minulle) täysin käsittämättömään läppään riittävä peruste?   Ehkä nämä kaskut aukeavat vain pohjanmaanmurretta ymmärtäville.

Sarjakuvan ei tarvitse toimiakseen olla  itenkään erityisen hienosti piirretty. Luonnollisesti kuvitus on plussaa, mutta mikäli jutussa on itsessään ideaa, niin homma toimii ns. ala-astetyylisellä piirrosjäljelläkin - esimerkkinä tästä vaikkapa Stephan Pastisin neroutta hipova "Helmiä sioille". Vastaavasti samaa ei voi sanoa sarjakuvasta, joka olisi voinut taiteensa puolesta olla Sikstuksen kappelin katossa, mutta on idealtaan köykäinen.

"Kiroileva siili" ei välttämättä kuulu minunkaan suosikkisarjakuvieni joukkoon, mutta ei sitä kyllä voi tähän kategoriaan leimata.

[PurPur]

Stephan Pastisin neroutta hipova "Helmiä sioille".

Ei ole tuon stripin nerous kyllä mulle vielä avautunut.

[JJ Naas]

Ai tulee vai? Kerrotko minulle mikä esim. näissä esimerkeissä on hyvää?

Kuten jo sanottiin, se joko kolahtaa tai sitten ei. En minä sinua saa niistä pitämään enkä yritäkään. Se, että ei itse pidä jostain vain ei automaattisesti tarkoita että se on huonoa. Muutenhan kaikki maailman sarjakuvat olisivat huonoja, koska aina löytyy jostain joku joka ei pidä sarjakuvasta x.

[echramath]

Siilin kohdalla on vähän vaikea sanoa, minkä siinä ylipäätään pitäisi olla hauskaa. Se ei mene riman ali vaan kirmaa lapsuuden riemulla B-katsomon takana yrittämättä koko hyppyä. Monien selvästi väsyneiden strippisarjojen kanssa sen sijaan voi purkaa stripin ja ymmärtää, että mikä siinä pitäisi olla hauskaa, vaikkei se lainkaan toimikaan. (sitäpaitsi en suostu ajattelemaan, että Siili voisi olla huonompi kuin Sosraj)

Huumori ei taida kestää aikaa. Se mikä nauratti vaariani, ei välttämättä naurata minua. Naispuolisko osti sarjismessuilta Banaanin julkaiseman Vihtori & Klaara -koosteen ja kyllähän sitä voi lukea sympaattisen ajankuvan takia, mutta jos samoja gageja yrittäisi nyt joku tuupata markkinoille nykyaikaisella piirrostyylillä, se olisi suoraan menoa tähän ketjuun.

Lisäksi tähän säikeeseen voi luontevasti tuoda kaikki ne sarjat, joiden taso on vuosi(kymment)en mittaan romahtanut. Niissä näkee alkupään, joka on ainakin jollain määreellä ollut toimiva, ja sitten voi todeta, että ollaan vain varjoa entisestä.

[pertti jarla]

Jyrki Vainion vinkistä:

[Matti Karjalainen]

"Family Circus" taitaa olla monille strippisarjakuvan lukijoille vähän samanlainen kirosana kuin - niinpä niin - Karvinenkin. "Helmiä sioille" -sarjakuvassahan ollaan tuota vuosien varrella ivattu oikein olan takaa, tosin Stephan Pastis nyt on antanut kyytiä monille muillekin vanhoille sotaratsuille, ja lisäksi Wikipedia tiesi kertoa että Pastis ja Bill Kane ovat keskenään hyviä ystäviä.

Näiden näytestrippien kommenttiraidassakin Pastis kiittää Bill Keanea, joka osoitti urheiluhenkeä pyytämällä ensimmäistä Family Pearls -originaalia itselleen!

[Jukka Laine]

Bil Keane, yhdellä ällällä.

[Jyrki Vainio]

Jyrki Vainion vinkistä:

Vaikka Karvinen ei henkilökohtaisesti sinua naurattaisikaan, pystyt silti varmaan aika helposti huomaamaan, millä tavalla se YRITTÄÄ olla hauska. Family Circusista en ole koskaan tainnut nähdä yhtään millään tavalla aidosti hauskaa jaksoa, joka ikinen niistä on to-del-la lame. Mutta silti, silläkin mittarilla tässä kuvassa on vielä jotain aivan erikoista. Yritettiin tuossa äsken Jarlan kanssa pitää aivoriiheä, mutta pohdinnan jälkeenkään kumpikaan meistä ei pystynyt avaamaan tätä juttua MILLÄÄN tavalla. Mikä tässä kuvassa PITÄISI edes olla hauskaa? Missä kohdassa? Mitä tällä yritetään sanoa?
En vaan saa tästä kuvasta minkäänlaista tartuntapintaa - ja se on minusta jo jotain erityistä ja tämän ketjun arvoista.

[Esa O.]

Mutta yrittääkö tuo Family Circus aina edes olla hauska, vain onko se vain sarjakuva olematta huumorisarjakuva? Tuostakin viimeisimmästä esimerkkikuvasta varmasti moni mamma hymähtäää "heh, tuollaisia ne meidän pojatkin aina on." ja ripustaa jääkaapin oveen mukamas kysesten poikien omaatuntua kolkuttelemaan.

[Matti Karjalainen]

Bil Keane, yhdellä ällällä.

Joo, ihan totta. Yhden ällän Bil Keane.

Yritettiin tuossa äsken Jarlan kanssa pitää aivoriiheä, mutta pohdinnan jälkeenkään kumpikaan meistä ei pystynyt avaamaan tätä juttua MILLÄÄN tavalla.

Yritin miettiä olisiko "rest upilla" ollut jonkinlainen amerikkalaiseen jalkapalloon liittyvä kaksoismerkitys, mutta ei sillä ole sitäkään. Nostan kädet pystyyn. Ezulin kommentti tuossa yläpuolella tuntuu olevan järkeenkäypä selitys ko. sarjan olemassaololle.

[Jukka Laine]

Family Circus on kiltti ja konservatiivinen perhesarjakuva, joita on ollut aina ja joita tulee aina lisää rapakon takana. Strippien Suomi-TV.

Tiikeri oli radikaali verrattuna tuohon.

[VesaK]

Eikös Keanen perheessä ollut ongelmia kun "pikkuiset" eli sarjakuvan hahmojen esikuvat kasvoivat ulos rooleistaan? Joskus olen lukenut (fiktiivisen) kirjan, jossa taustalla oli selvästi Family Circuksen historia: Poika perii isältään perhesarjakuvan, mutta ei halua ryhtyä työn jatkajaksi koska isä oli todellisuudessa oikea kotityranni joka ei piitannut omista lapsistaan muutoin kuin työnsä "innoittajana". Toki tuo sopii valitettavan moneen muuhunkin sarjakuvaperheeseen, kuten Ketchameihin ja jopa Schulzeihin...

"Father said I should have been 'a portion' and then he passed out..."

[Jari Lehtinen]

Tiikeri oli radikaali verrattuna tuohon.

Tiikeri oli myös hauska. Loistoesimerkki on talteen leikattuna, mutta ei sitä tähän voi laittaa, koska tämä on "huonoimmat stripit".

Tiikeristä ei ole muuten ketjuakaan. Laitan HS:n sarjakuvat -luokkaan näytteen.

[Jyrki Vainio]

Minä pohdin, että rinnastetaanko tässä aikuisten käyttäytymistä lasten käyttäytymiseen, että vanhemmat joskus ottavat torkut sohvalla mutta lapselle se ei jotenkin sopisi? Vaikeaa, yllättävän vaikeaa on saada tuosta tolkkua.

Mutta jotta en rikkoisi värisuoraani siitä, että näköjään olen tavannut kaikki laimeimmat strippisarjakuvien tekijät, niin tässä on Bil Keane toukokuussa, 87 vuoden iässä. Ja tuolle numerolle kontekstina, tässä on hänen poikansa, Disney-animaattori Glenn Keane.
Family Circusta piirtää Jeff Keane, joka nykyään on National Cartoonists Societyn puheenjohtaja.
Jotta FC:n outous vielä korostuisi, mainittakoon, että Bil Keane toimi vuosia NCS:n vuosittaisen Reuben-palkintogaalan seremoniamestarina - ja kaikki merkit viittaavat, että siinä roolissa hän oikeasti oli ihan todella hauska, piikitteli purevasti toisia piirtäjiä. Ehkä hän käytti sitten tuolla keikalla aina vuoden parhaat materiaalit?

[JJ Naas]

Minä pohdin, että rinnastetaanko tässä aikuisten käyttäytymistä lasten käyttäytymiseen, että vanhemmat joskus ottavat torkut sohvalla mutta lapselle se ei jotenkin sopisi? Vaikeaa, yllättävän vaikeaa on saada tuosta tolkkua.

Eikös tuo ole tuollainen "ei omena kauas puusta putoa" -tyylinen tilanne.

Tai sitten.. Lassi & Leevissä Lassi vältteli siivoamista ja muita vastuullisuuksia kehittämällä jonkinlaisen mielikuvitusskenaarion perustellakseen miksi huone on vieläkin sotkuinen tai miksi läksyt on vieläkin tekemättä. FC -stripin poika vain kuvittelee fantasiassaan olevansa konservatiivinen perheenisä eikä avaruusmies Spiff.