Cul de Sac / Pellonreuna

[VesaK]

On Richard Thompsonin luoma mielenkiintoinen lähiösarjakuva, joka tuo mieleen niin Tenavat kuin Lassin & Leevinkin - Bill Watterson saatiin jopa kirjoittamaan esipuhe ensimmäiseen Cul de Sac -kokoelmaan! On siinä myös hiven Non Sequiturin henkeä, mutta kaikki edellämainittu positiivisessa hengessä.
Jutut ovat mukavan absurdeja, lasten logiikkaa käytetään hyväksi mutta ei ryöstöviljellä ja piirros on kiitettävän rosoista ja viimeistelemätöntä, l. epäsöpöä.
http://richardspooralmanac.blogspot.com/

Sitten se päivän jos toisenkin kysymys, muutama jakso Cul de Saccia eli Pellonreunaa on nähty Ilta-Sanomien viikonvaihteen sarjakuvaosioissa - mutta kuka muistaa hahmojen suomenkielisiä nimiä, kertokoon... ei tietenkään ole nyt yhtään vanhaa lehteä tässä... 

[Asko AA]

On Richard Thompsonin luoma mielenkiintoinen lähiösarjakuva,  positiivisessa hengessä.  Jutut ovat mukavan absurdeja, lasten logiikkaa käytetään hyväksi mutta ei ryöstöviljellä ja piirros on kiitettävän rosoista ja viimeistelemätöntä, l. epäsöpöä.
http://richardspooralmanac.blogspot.com/
Sitten se päivän jos toisenkin kysymys, muutama jakso Cul de Saccia eli Pellonreunaa on nähty Ilta-Sanomien viikonvaihteen sarjakuvaosioissa - mutta kuka muistaa hahmojen suomenkielisiä nimiä... 

Mainiolla tavalla pikkuvanha, piilohauska ja strippien sisällä eri tasoja ja oheishuomiota viljelevä sarjakuva. Mehukasta luettavaa.

Alpparisuomentajalle riittäisivät aluksi (lomailevan Iltiksen piirissä luodut) nimitykset:
seutukunnalle Blisshaven
perheelle Otterloop
lapsille Petey ja Alice
opelle Miss Bliss
ja marsulle Mr. Danders

[Jiksi]

Etelä-Saimaa on julkaissut sunnuntaisin sarjakuvasivullaan Cul de Sac -sarjaa.

Nasevaa tekstiä ja rosoista kuvitusta, jossa ei ole tietoakaan vastaavien sarjojen, kuten Baby Bluesin, keskiluokkaisesta keskinkertaisuudesta. Lienee ainoa perheaiheisista nykysarjoista, jossa on vetoa.

Lassi ja Leevi assosioitui minullakin sarjaan, todennäköisesti enemmän kuvituksensa ansiosta, mutta ajoittain lasten sarkastissa sanailussa on samaa henkeä kuin Wattersonin luomuksessakin.

[Asko AA]

Painoon meni.

Seuraavin suomennoksin:
Cul-De-Sac -lähiölle siis Pellonreuna
seutukunnalle Blisshaven = Hurmala
perheelle Otterloop = Takataival
lapsille Petey ja Alice = Pete ja Aliisa
kavereilleen Beni, Dill & Nara = Tino, Miro & Leyla
opelle Miss Bliss = Neiti Hurmos
ja marsulle Mr. Danders = Hra Taneli

Blisshaven on Iltiksessä samaa "Pellonreunaa", ja opella ei ole nimeä. Niissä otin omat kehitelmät käyttöön
Satunnaisemmissa, yksittäisissä nimissä onkin sitten omaa mielikuvitusta käytetty vapaasti.

Hauska homma, kerta kaikkiaan!

[Lurker]

Tämäkin näyttää tulevan ulos Sarjisfestivaaleilla.
http://egmont.wordpress.com/2009/08/25/suunta-kohti-sarjisfestareita/

Egmontilla syys saa, ja niin saavat lukijatkin - hyvää luettavaa.

[puro]

Vinoutuneen sarkastinen ja erittäin nautittava paketti. Yllättävän synkkää oli huumori amerikkalaiseksi päivälehtijulkaisuksi. Ehdottomasti tätä lisää, tosin Jenkeissäkin vissiin vasta pari kokoelmaa pukannut ulos.

Hörähdin jopa pari kertaa bussissa ääneen nauramaan. Suomennoksissa oli selkeesti päästy irrottelemaan ja heitettiin jopa sisäpiirin läppää...
 

[Timo Ronkainen]

Piirrosjäljestä ja otteesta muutenkin tulee mieleen monet nykyranskalaiset albumiveikot ja toisaalta taas kovin moni 1800-1900 -luvun vaihteen sanomalehtisarjispiirtäjä Feiningeristä Herrimaniin ja ketä niitä oli. Ensimmäiset 50 sivua etenkin olivat erittäin hienoa vesivärityksineen. Ne olikin aikakauslehdistä. Mutta kaikin puolin hyvä paketti! Jip! Fonttikin oli sopiva.

Timo

[Lurker]

Festareilta tuli tämäkin hankkittua, ja olin sitä jo oikein odottanutkin.

Nyt täytyy kyllä kehua alkuperäisen taiteen lisäksi suomennosta. Tälle voisi jo Runeberg-palkinnon antaa. Sen verran sävykästä, kekseliästä ja älyttömän hauskuuttavaa on tämä käännös. Silti se ei mitenkään diivaile (paitsi silloin kun pitää). Tekstin taso on myös jyvitetty niin, että sekä aikuiset että lapset saavat omansa. Näin se pitää tehdä.

[Jukka Laine]

En tiedä, onko tällä mitään yhteistä, mutta brittielokuva Cul-de-sac vuodelta 1966 tulee Teemalta 4.10. aamupäivällä. Suomeksi nimi on Umpikuja.

[Curtvile]

En tiedä, onko tällä mitään yhteistä, mutta brittielokuva Cul-de-sac vuodelta 1966 tulee Teemalta 4.10. aamupäivällä. Suomeksi nimi on Umpikuja.

tämä oliis "oikea" käännös mutta ei sävyyn sopiva.

[Asko AA]

En tiedä, onko tällä mitään yhteistä, mutta brittielokuva Cul-de-sac vuodelta 1966 tulee Teemalta 4.10. aamupäivällä. Suomeksi nimi on Umpikuja.

Cul-de-sacin "Pellonreuna"-nimi oli tosiaan jo Ilta-Sanomissa annettuna, eikä se olekaan mikään "Paavo ja Elvis". Laitatin opuksen kansiotsakkeeksi "Umpitien päässä", koska jostain löysin tuon suomennoksen umpikujaa vähemmän urbaanille cul-de-sacille.
Ja totta: käännöksessä vältettiin samalla tietoisesti sekä Polanskin surrealistisen ahdistavan elokuvan että ranskasta lainatun sivistyssanan liian suora viite ja sävy.

[Jaana S.]

"A cul-de-sac or dead end, close, or court (American and Australian English) is a dead-end street with only one inlet/outlet." 

Täytyy kyllä kehua käännöstä: "Globaalit niuhotilastot päivittyvät joka tunti." "Kärrypaimen." "Tämä kyltti on untelo." "Rahaa tulee housuista." "Se on rotta ohrarievässä".  "Voi luoja, taas niin tätä." On hra A. Alanen kyllä mestaroinut. Hihii.

[Petteri Oja]

Liityn kehujien kuoroon. Käännös on riemukasta ja sarja erinomainen. Pitkästä aikaa sai lukea kunnon satsin loistavaa strippisarjakuvaa kun ahmin viikonloppuna ensin Rockyn ja sitten Pellonreunan.

[puro]

Aika äkkiä kerkesi tämä alelaareihin. Hinta taisi olla 18 tai 20 euroa vielä sarjisfestareilla, nyt näytti olevan kirjamessuilla 9 eur. Meneekö noin huonosti kaupaksi vai mikä mättää?

Minulla on ihan kusetettu olo.

[Asko AA]

Näytti olevan kirjamessuilla 9 eur. Meneekö noin huonosti kaupaksi vai mikä mättää?

Sekaannus Lassin ja Leevin minialbarin hinnoittelun suuntaan.
Tahatonta alennustilaa.
Ei tule toistumaan.
So sorry.