Paras oma tuotos?

[JJ Naas]

Kuullostaako kenellekään sarjakuvia ammattimaisesti tai harrastuksekseen väsäävälle tutulta: Työ, joka on omasta mielestäsi paras ja hienoin ja ansioikkain ja taiteellisin ja omaperäisin mitä olet tähän asti tehnyt, saa muilta vain pikaisen kulmakarvojen kohotuksen, kun taas joku vanha, onneton, huonosti piirretty, puolittain joltain toiselta tekijältä ripattu, kliseistä huumoria viljelevä räpellys saa kehuja?  

Onko tämä oikein? Ei ole.  

[Hazart]

Hehehe! Kuulostaa tutulta.

8)

[O.K.]

Vitsi on siinä, että yleensä juuri se uusin tuotos näyttää omaan silmään parhaimmalta, hienoimmalta, ansiokkaimmalta, taiteellisimmalta ja omaperäisimmältä - kuten kaikki aikaisemmatkin työt silloin kun ne olivat vastavalmistuneita...
 

[Hege]

Tuttuahan tuo on, kaikenlaisen kuvataiteen osalta. On se ihme, että kun kerran on käsistään laskenut kelvollisen teoksen (kuulun tuuritaitelijoihin), niin hetikohta ollaan kyselemässä josko piirtäisin sitä ja tätä.  

Ja kun viimeaikoina on harvoin piirtänyt mitään vaativaa, niin sitä jälkeä ei todellakaan synny. Tässä käärmeenpesässä pyörii myös henkilökohtainen taiteellinen kunnianhimo. Sitten kun on jotain saanut paperille aikaiseksi, niin tilaaja tulee "Ai kun on hieno, miten sä osaat...", vaikka itte tunkisin sen työn ja kynät perässä saunan uuniin.

Varsinkin jos niitä piirroksia pyydetään lahjaksi niin alkaa stressitasot nousemaan. Itse en kyllä millään haluaisi tuputtaa töitäni lahjaksi kenellekään. Makuja on niin monia, jos lahjan saaja valitsisi mielensensä itse onnistuneiksi katsomistani töistä olisi kaikki hyvin. Tällä tuottavuustasolla se vain on mahdottomuus. Onneksi sukuun ei ole tullut yhtäkään henkilöä joka olisi päättänyt säästää jo vuosia lahjakuluissa antamalla lahjaksi omia taideteoksiaan, seinällehän ne pitäisi kuitenkin laittaa ihan kohteliaisuussyistä.  

Kaikesta tästä huolimatta minun pitäisi tehdä kolme kpl ylioppilaskortteja (2 erilaista mallia) ja jotain tauluksi käyvää kummitädille 50v-lahjaksi. Aikaa on 2 viikkoa. Ja meinasin vielä tehdä sen sarjiksen kvaakkiin.  

Noissa korteissa olen viimevuosina lähtenyt kuvituksissa reippaasti kohti vapaa-assosiaatio + terveisiä Absurdistanista tyyliä. Siten voi helpommin löytää innostuksen sen kuvan tekemiseen, sen idean kehittäminen sitten on taas tuskallisempaa. AARGH!

[Tuukka]

Tuttuahan tuo. Tähtivaeltaja julkaisi ansiokkaasti lähettämästäni piirrosliudasta juuri sen minun mielestäni paskimman   Eihän siinä mitään. Luotan toisten asiantuntemukseen. Kai se sitten oli hyvä  

Toki tuo toimii myös toisinpäin. Kun viimeksi tein omasta mielestäni pirun onnistuneen piirroksen, oli kommentit luokkaa "ihan jees" tai "nojoo".

En ymmärrä  

[Tuuk42]

Ohos, täällähän näkyy olevan kaima!

No kyllähän tuo välillä vähän noin on, että se omasta mielestä paras jää aina vähimmälle huomiolle. Itse tosin suhtaudun välillä töihini erittäin skitsofrenisesti, esim kun on saanut jonkun työn valmiiksi joka ensiksi tuntuu aivan mestariteokselta, niin sitten sitä tulee hetken päästä katsomaan kuvaa uudestaan ja kiroilee miten on tuollaista roskaa tuottanutkaan. Ota nyt siitä selvää..


Tämä on muuten syy siihen miksi tuo kotisivujen galleria osuus on ainakin minulla aina työn alla. Ikinä ei ole varma pitäisikö sen ja sen olla siellä vai ei.

8)

[Aura]

En muista koskaan tehneeni mitään, mikä olisi mielestäni ollut paras ja ansioikkain ja omaperäisin jne työ, mutta yleensä kuvapäivikseen tehdyt nopeat sotkut saavat enemmän arvostusta kuin ne kuvat, joiden eteen olen nähnyt vaivaa.

Kotisivujen kuvagalleriakin tuntuu koko ajan olevan harvennusta vailla. Tekisi jo nyt mieli poistaa puolet töistä.

[fitchet]

Tuossahan tuo minun avatar lymyilee; "F.U.!"

[Veli Loponen]

Joskus, mutta ei aina.

Vitsi on siinä, että yleensä juuri se uusin tuotos näyttää omaan silmään parhaimmalta, hienoimmalta, ansiokkaimmalta, taiteellisimmalta ja omaperäisimmältä - kuten kaikki aikaisemmatkin työt silloin kun ne olivat vastavalmistuneita...
 

Mulla tämä on päinvastoin. Yleensä, kun saan jonkun jutun valmiiksi, olen siihen niin kyllästynyt, että ei näytä sivu(t) yhtään hyvältä. Mutta vanhempia töitä on paljon mukavampi katella ja usein tuleekin mieleen, että miten mä joskus osasin tehdä noin hyvin...

[Tero Mäntylä]

Welzun kanssa samoilla linjoilla ollaan. Yleensä jos saa jotain valmista niin tuntuu että tulipa siitä taas täyttä roskaa. Eteenkin silloin kun on ollut paljon isommat visiota kuin mihin oikeasti on rahkeita. Toinen vaihtoehto on sitten se, että tulipa tehtyä tusitavaraa mikä ei itsessä aiheuta minkäänlaista tunnereaktiota. Teen siis omasta mielestäni täyttä roskaa (jos pistän siihen kaikkeni) tai keskinkertaista tauhkaa.

Joskus myöhemmin sitten kun löytää jotain vanhaa niin tulee sellainen olo että olinpa tuolloin hyvä.

Se miten muut ihmiset reakoivat tekeleisiini vaihtelee aika paljon. Yleensä kyllä myöhemmin ymmärtää miksi enemmistö piti tuosta ja olla jopa samaa mieltä, mutta omalta kohdaltani tuntuu siltä, että tarvitaan hieman aikaa tuotoksen tekemisen jälkeen että siihen voi suhtautua mitenkään objektiivisesti.

Noita tarinoita kyllä liikkuu paljon jossa on lähetetty jonnekin monia vaihtoehtoja ja niistä on valittu se omasta mielestä huonoin. Itselleni ei ole näin käynyt, mutta eräs muusikkoystäväni lähetti aikoinaan musiikkia yhteen pikku peliin ja kas kummaa niistä valittii se, minkä hän oli sitten viimeisenä iltana kyhännyt leikkiessään musiikinteko ohjelmalla. Omasta mielestä aivan amatöörikamaa mutta oli kuitenkin jostain syystä sen pistänyt mukaan. Tästä hän oppi sen, että ei kannata lähettää kaikkea tauhkaa. Ei pidä antaa valinnanmahdollisuuksia.

[Ville]

Täytyy myöntää että tuo on totta, mutta yleensä minä pidän töitäni hyvinä ensimmäisen tunnin ajan...

Ja sitten kun katson muiden tekemiä töitä tuntuu oma työ jo todella huonolta, mutta taas ne jotka piirtävät minua huonommin (en kyllä tunne montaa) sanovat töitäni hyviksi ja pitävät minua hyvänä piirtäjänä.  

[mikko jylhä]

Tuttuahan tuo. Tähtivaeltaja julkaisi ansiokkaasti lähettämästäni piirrosliudasta juuri sen minun mielestäni paskimman   Eihän siinä mitään. Luotan toisten asiantuntemukseen. Kai se sitten oli hyvä  

Joo, Jerman valitsee aina ne missä on tissejä, oli taiteelliset ansiot mitä hyvänsä. ...Lukijan kannalta tietysti ihan kiva juttu.

[[kivi]]

Riippuu ilmeisesti siitä, kenen mielipiteitä kuuntelee. Ei kuulosta tutulta:-)

Kaltsu tietää kertoa, että uusimmat sarjani ovat aina parhaita, ja samaa mieltä olen myös itse. Tämän vuoksi Kaltsun mielipiteet ovat arvossaan meilläpäin.

Ilmarannan Vesku taas on sitä mieltä, että kaikki kokoussuttaukset ja pöytäliinaanpiirtelyt ovat aina parempia kuin yksikään "oikea" sarjani. Hösh, sanon minä. Mitä sekin taiteilija mistään tietää?
:-)

[Rami Selin]

Lyijykynäluonnostelun jälkeen ajattelen ylensä, että tulipa "taas" kerran hieno piirros. Tussauksen jälkeen sen haluaisi heti heittää roskiin, mutta kunhan viikko vierähtää, jaksaa siitäkin töherryksestä olla ylpeä.

[Leo Loikkanen]

Hienonin:

Darkdude "Hellraisers and hard drives" sarjakuva, missä itse olen sivuroolissa. Oli aika jännää piirtää 5 sivuinen sarjakuva pelkästään tietokoneella ja piirtopöydällä. Olen onnellinen.

Huonoin:

Tähänastiset WEird lil comics stripit. Eka vitsi oli hyvä, mutta hahmosuunnittelu oli aivan takapoulesta. Onneksi Tim näyttää nykyään paremmalta....