Daan Jippesin Havank

[Jukka Laine]

Matkivatko Hergéä mm. Jacobs, Martin, de Moor, Chaland, Swarte ja lukuisat muut?

Eivät.

[Petteri Oja]

Ja kuinka moni matkiikaan Barksia.

[Jukka Laine]

Meinasin laittaa muita esimerkkejä kuin Hergén, mutta aattelin että tämä on eurooppalaisen sarjakuvan ketju. Mutta Jippeshän tosiaan matkii Barksiakin.

[hannu lipponen]

Franquinit on luettu sataan kertaan ja ulkoa opittu.
Mukavaa saada samalla tyylillä tehtyä uutta kamaa.

Tuolla "Franquin"-tyylillä piirsi 50-70-luvulla varmaan kymmenkunta Spirou-lehden taiteilijaa (tod.näk. enemmänkin).
Nimekkäimpiä lienevät: Peyo, Tillieux, Gos, Berck
Joten Jippes ei matki Franquinia, vaan tiettyä tyylisuuntaa.

Minusta olennaista ei ole omaperäisyys, vaan se että homma toimii.
Vaikkapa esim. Tillieuxilla on erittäin hyviä Gil Jourdan-seikkailuja, vaikka Franquinin vaikutus näkyy selvästi.

ÖÖh. Eh. Olen tästä tasan eri mieltä. Vaikutus saa näkyä, mutta Jippes on matkinut Franquinia joka helvetin siveltimen vetoa myöten. Se on kopiointia se. Jippes on kopiokone. Sitäpaitsi, mulle riittä Franquinin opukset, en kaipaa simulaatioita. Kaipaan lisää, uusia, omaperäisiä vanhoista ammentavia.

Lisättäköön, että Jippesin kopiointitaituurus kyllä hämmentää. Erinomaista plagiointa. Omaperäisyys - zero points. Ammattitaito - 10 points.

[VesaK]

Sitten taas Franquin matki Jijéä sekä amerikkalaista mainospiirräntää. Barks matki Disneyn animaattoreita ja mm. Al Taliaferroa. Joka helkutin siveltimen vetoa myöten.
Mutta sekä Franquin että Barks ovat viime vuosina julkaisseet aika vähän eivätkä vastaa sähköposteihinsa.
Pääasia että tulos on kokonaisuutena toimivaa sarjakuvaa - tai no, Havankin ykkösalbumin kohdalla päästään lähelle.
Kuka piirsi Will Eisnerin Spiritin ruutujen reunaviivat? Kuka Leonardo da Vincin oppilas sutaisi Mona Lisan taustamaiseman? Onko Alfred Hitchcock oikeasti elokuvanero kun hän ei keksinyt elokuvaamista, värielokuvaa, tai äänielokuvaa eikä edes yksin kuvannut, kirjoittanut ja näytellyt elokuviaan?
Mutta siitä vaan selittelemään kukin omasta pikku lokerostaan, kyllä pöpinää maailmaan mahtuu.

[Tertsi]

Oishan täällä aikaa tylsää jos jokainen olis lokerossaan ihan hiljaa.

Ymmärrän oikein hyvin Lipposen kannan kopiointisydeemiin.
Omalla kohdallanikin on kopioinnin ärsyttävyys/ärsyttämättömyys veteen piirretty viiva. Havankin tyyli ei vain jostain syystä ärsytä. Colin Wilsonin Blueberry taas ärsyttää.

[Tertsi]

Sitten taas Franquin matki Jijéä sekä amerikkalaista mainospiirräntää.

Franquin ei  jäänyt kauaa ihmettelemään Jijén viivoja, vaan kehitti nopsaan oman tyylinsä.

Jijén studiossa muut piirsivät terällä ja frankkua jurppi ääni, joka lähtee kun terä raapii paperia. Siksi hän piirsi ens'alkuun siveltimellä.

[Antti Vainio]

n. Odotan taiteilijalta jonkinlaista omaperäisyyttä. Miksi lukisin Jippesiä, kun alkuperäinen Franquin on kuitenkin parempi?

Tylsää ja mielikuvituksetonta. Insinööritaidetta.

Sinun mielipiteet on tylsää ja mielikuvituksetonta insinööritrollismia. Edesmennyt Yves Chaland ja Jippes on hauskoja  ihmisiä jotka saa sinuntapaiset pilkunnussijat niinsanotusti hämmennyksiin.

[Tertsi]

Antti, katoppas Lipposen tyylinäytteitä Kvaak-galleriassa ennen kuin innostut enemmän.

Ei mikään turha trollailija, väittäisin.   

[hannu lipponen]

 Nohoh, Antti, älä nyt leikistä suutu.

Missäs vaiheessa Yves Chaland sotkettiin mukaan? Rakastan sen hepun jälkeä, tunnistan sen vaikka sadan kloonin joukosta. No, ehkä Jippes osaisi matkia niin hyvin, että erehtyisin.

Älkää olko niin tosissaan, eikös tämä ollut keskustelupalsta?

[Tertsi]

Aika ajoin tämä on Pakko olla samaa mieltä -palsta.

[hannu lipponen]

Olen samaa mieltä!

[Antti Vainio]

Nohoh, Antti, älä nyt leikistä suutu.

Joo, anteeksi. Isonenähuumorisarjat on asia jossa en näe mitään aihetta nauruun, kuolemanvakavaa puuhaa.

[Crosby]

Luettua tuli ja Jippes nousi entistäkin korkeammalle. Aivan loistava piirtäjä erityisesti. Olihan tuo melko tiivistä tykitystä, ei ole tuollaiseen tottunut aiemmin sarjakuvien tai kirjojen parissa, mutta ei se häirinnyt liiemmin. Eniten ihmetytti miksi nimiä oli väännelty niin paljon. Olisi mukavampaa ja selkeämpää, kun olisi ihan Roomat sun muut niin kuin oikeastikin.

Niin ja onko jatkoa luvassa jossain vaiheessa?

[Reima Mäkinen]

Lisättäköön, että Jippesin kopiointitaituurus kyllä hämmentää. Erinomaista plagiointa. Omaperäisyys - zero points. Ammattitaito - 10 points.

Jippes on lainannut tai plagioinut tyyliä, mutta ei kyllä ole mielestäni sitä omaksunut sen enempää kuin useimmat amerikkalaiset tai suomalaiset ovat kyenneet omaksumaan manga/animetyyliä. Eroa on reippaasti esimerkiksi taustojen käsittelyssä ja ruutujen sommittelussa. Tarkistamatta asiaa, näyttäisi myös siltä että, Jippes tekee tärkeät vaatteiden laskokset eri tavalla kuin Franquin. Havankin pää on hauska synteesi Sieninevan kreivistä ja Fantasiosta. Jippesin viiva on kaunista ja lennokasta, myös autot on piirretty ihailtavan joustavasti, mutta uskottavasti.

Jippesin ratkaisuissa hämää eniten suuret silmät, eli huomattavasti leveämmät pupillit kuin esimerkiksi Franquinilla. Verta oli tungettu mukaan pariinkin kohtaan enemmän kuin lasten/nuorten klassisen sarjan tyyliin kuuluisi. Vaikka Jippesin sivujen taittoa voisi moittia hieman tylsäksi hän tuntuu hallitsevan monet jutut (jatkumo/flow, liikkeen kuvauksen, äänitehosteet, "klaffivirheiden" välttäminen) paremmin kuin Conrad, jonka Valkoinen tiikeri taitaa olla vasta pääsemässä vauhtiin. Tai no. Conradin hahmojen tyylittely on varmempaa kuin Jippesillä. Onhan Havankin hahmotkin ihan originaaleja mutta tässä kirjassa Ann Wakefieldin terävä nenä näyttää useimmiten tosi typerältä noin terällä piirrettynä.

Juoni oli kieltämättä monipolvinen, mutta siinä kuitenkin toteutui hyvin piirrosten kanssa synkassa oleva retrohenki. Hyvää oli myös tapahtumisen paljous eli vauhdikkuus. Täyteenahdettujen ruutujen vuoksi lukeminen on joka tapauksessa sellaista hidasta tarpomista. Sitä vaan en tajunnut että minkä oivalluksen Havank sai sivulla 33 potkaistessaan rypistettyä tupakkiaskia?

Paikannimien vääntely häiritsi vähän alussa, mutta kun teos oli muuten huolella toimitettu, niin mikäs siinä. Takakannen selostus der Kallenin salanimesta olisi voinut olla jossain vähän vähemmän tärkeässä kohdassa. Se teki takakannen informaatiosta yhtä kiharaisen kuin mitä albumin juoni on.