Daan Jippesin Havank

[Petteri Oja]

Tuosta se varmaan johtuu, vanhentuneesta hollantilaisesta huumorista. Olen lukenut viime aikoina Armas J. Pullan Ryhmyä ja Romppaista, ja siinä vasta hollantilaiselle ihmettelemistä olisikin. Mutta Suomessa voisi vaikka mennä läpi, jos tuosta joku tekisi pottunokkasarjakuvan!

Mä kustannan, jos Ronkainen tekee. Mut ensin se Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen -albumi, pliis!

[Jukka Laine]

Olisihan tuokin valmiiksi Suomen kansan mieleinen parivaljakko.
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9282.0.html

[Janne]

Sähköpostissa Jippes muuten kertoi, että Havankin kakkososa on selvästi parempi kuin ykkösosa. Ainakin tarinan puolesta.

[Reima Mäkinen]

Aika jännä tapaus. Reima Mäkiselle terveisiä että isonenäsarjakuva ei taida olla reliikki viimevuosisadalta vaan ihan dynaaminen genre.

Kiitos terveisistä. Viimeksi luettuna Tempon jälkeen Piko&Fantasio Kultainen naamio. Vielä hankkimatta/lukematta tämä Havank. Mutta ei kauaa, sillä piirrosjälki tosiaan on mannaa. 

Mangapuolella ei sensijaan  kukaan ole viitsinyt keksiä yhtään uutta ideaa aikoihin.

Jos välttämättä haluat esitellä huonoa japsisarjakuvan tuntemustasi, niin oikeampi osoite sille voisi olla Kvaakin manga-osasto.

[Mara]

Kaikkeen se Jippeskin kerkeää. Mies osaa piirtää näemmä lähes kaikkien mestaripiirtäjien tyyleillä.  Ainakin näytteiden perusteella albumi on lukemisen ellei jopa ostamisenkin arvoinen albumi. Pitääkin katsella josko tämä ilmestyisi paikkakunnan kirjastoon/kirjakauppaan.

[Jukka Laine]

Ryhmyn ja Romppaisen seikkailun Nicaraguassa (Jees, hapankaalia, señor, sanoi vääpeli Ryhmy, 1944) kuvittelin pottunokkien seikkailuna. Sehän toimii.

"Onko kissanne Mörökölli señor, señor? Hyvä. Carmen on señorita, saamme sotakissan poikasia."

[Antti Vainio]

Jos välttämättä haluat esitellä huonoa japsisarjakuvan tuntemustasi, niin oikeampi osoite sille voisi olla Kvaakin manga-osasto.

Sitähän tuo on, en vaan malttanut olla heittämättä jotain kelvotonta sinun melko tunnetusta japanifiksaatiosta.

[Crosby]

Tämähän olisi varmaankin tutustumisen arvoinen sarjakuva. Jippes on suurimpia suosikkeja ankkapuolelta, mitä enimmäkseen onkin tullut ja tulee luettua. P&F taas suosikki ei-ankkasarjiksista ja Havank vaikuttaa muutenkin kiinnostavalta, joten eihän tässä mitään syytä keksi miksen tutustuisi.

Akateeminen ilmeisesti olisi paras vaihtoehto minne suunnata, kun sellaiseen kaupunkiin taas joskus osuu mistä Akateeminen löytyy, kun Havankia lähtee metsästämään?

[Czaba]

Akateeminen ilmeisesti olisi paras vaihtoehto minne suunnata, kun sellaiseen kaupunkiin taas joskus osuu mistä Akateeminen löytyy, kun Havankia lähtee metsästämään?

Kirjakaupat kaikkialla kyllä tilaavat asiakkaalle, jos vain uskaltaa kysyä. Itse olen käyttänyt myös nettikauppoja, hyviä on esim. Zum Teufel ja Adlibris joita molempia voi hyvin suositella. Havankia pitäisi löytymän!

[pappa-sami]

Lomalla poikkesin täällä Kvaakissa ja huomasin ettei Havank ole mennyt kaikilla jakeluun ekan lukukerran jälkeen. Itse olen hieman jäävi tuota tarinan monimutkaisuutta kommentoimaan, kun olen lukenut tarinan noin 20 kertaa kolmella eri kielellä.

Kyseessähän on palapelidekkari ja johtolankoja on ripoteltu matkan varrelle. Ranskannos oli tuossa suhteessa yllättävän huono. Siinä ei kääntäjä ollut kaikkia nyansseja tajunnut vaan jaaritteli omiaan ja muutamassa kohdassa lukija jopa johdatettiin vahingossa pahasti väärille jäljille.

Jippes itse on todennut, että hänen täytyi lisätä tarinaan juoni, koska Havankin vahvuudet eivät olleet sillä alueella vaan pikemminkin sanoilla leikittelyssä. Jippes pyrki säilyttämään alkuperäisen kielen ja kertoi hollantilaisten lukijoiden valittaneen asiasta. Kyllä se hollanninkielisen tekstin ymmärtäminen olikin paikoin melko tuskaista.

Itseä vaivasi ekalla lukukerralla eniten kaksi asiaa: kaikki nimet oli mankeloitu (miksi?) ja albumi sisälsi pahoja anakronismeja (sen pitäisi tapahtua vuoden 1939 keväällä). Jippes itse sitten kertoi tuosta aikaharppauksesta ja rinnakkaistodellisuudesta.

Ei Jippesin juonessa minun mielestäni mitään varsinaisia lapsuksia ole. Esim. monet mlietzenin ihmettelemät asiat varmasti selviävät jo toisella lukukerralla. Laitan kuitenkin pari kommenttia spoilerien sisään tosi pikaisesti kun kohta pitäisi jo jatkaa matkaa.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

Sivulla 1 se murhattu polonialainen oli virkailija ja siis töissä virastossa.

Sivulla 14 Havank ei intoilee vaan hämmystyy kun kyseessä on svedialainen passi (lihavoitu tekstissä). Hän oli aikaisemmin epäillyt Epin valehtelevan kun tämä mainitsi olevansa svedu.

Sivulla 45 puhutaan sotasuunnitelmista eli Germanian aikomuksista hankkia Lebensraumia idästä. Hakusessa ovat kirjalliset todisteet siitä, että edellisenä vuonna tapahtunut Germanian ja Austrian yhdistyminen olikin Germanian ylijohdon masinoima coup.

[Reima Mäkinen]

Nonni. Yritin tuota vähän väsyneenä aloitella, mutta aika rakashan se on. Tuhdisti kuvaa ja tekstiä. Pienet yksityiskohdat ovat herkullisia. Kovaa yritystä varsinkin nokkeluudessa. Saa nähdä mihin tuo kääntyy. Ainakin Timo ja Anssi ovat tehneet kovan työn lokalisoinnissa.

[hannu lipponen]

Eikö ketään vaivaa tuollainen pedantti tyylillinen kopiointi? Siis osaako Daan Jippes piirtää itse ollenkaan, vai onko se mies erikoistunut pelkkään plagiointiin? Ei tule multa pinnoja tästä. Franquin on Franquin, mutta missä on Daan Jippes? En näe mitään järkeä tälläisessä apinoinnissa. HIenosti plagioitu, mutta MIKSI?

[Tertsi]

Eikö ketään vaivaa tuollainen pedantti tyylillinen kopiointi?

Minua "kopiointi" ei vaivaa. Jippes tekee sen riittävän hyvin.
Kopiointia voisi kutsua myös perinteen jatkamiseksi.
Kuvien/sivujen sommittelijana Jippes kylläkin häviää Tillieuxille ja Franquinille 100-0. 
Paikoitellen todella kökköä. Paikoitellen oikeinkin Jees.
Ainakin tässä albumissa.

Tarina oli liian vaikea meikäläisen hoksottimille.

Kuitenkin:
Jatkoa odotellaan malttamattomana.

[hannu lipponen]

Se, että tekee sen "riittävän hyvin", ei vakuuta mua. Vaikutteiden ottaminen ja niiden suodattaminen omiin töihin on eri asia kuin orjallinen kopioiminen/formuloiminen. Odotan taiteilijalta jonkinlaista omaperäisyyttä. Miksi lukisin Jippesiä, kun alkuperäinen Franquin on kuitenkin parempi?

Tylsää ja mielikuvituksetonta. Insinööritaidetta.

[Tertsi]

Miksi lukisin Jippesiä, kun alkuperäinen Franquin on kuitenkin parempi?

Franquinit on luettu sataan kertaan ja ulkoa opittu.
Mukavaa saada samalla tyylillä tehtyä uutta kamaa.

Tuolla "Franquin"-tyylillä piirsi 50-70-luvulla varmaan kymmenkunta Spirou-lehden taiteilijaa (tod.näk. enemmänkin).
Nimekkäimpiä lienevät: Peyo, Tillieux, Gos, Berck
Joten Jippes ei matki Franquinia, vaan tiettyä tyylisuuntaa.

Minusta olennaista ei ole omaperäisyys, vaan se että homma toimii.
Vaikkapa esim. Tillieuxilla on erittäin hyviä Gil Jourdan-seikkailuja, vaikka Franquinin vaikutus näkyy selvästi.