Sarjakuvalla huono vuosi Ruotsissa

[Michael Riddle]

Kuka voi vielä väittää, että ruotsalaisella sarjakuvalla menee huonosti, jos arkikin on tällaista?

Tai hyvä on, "hyvin meneminen" voi olla suhteellista.

On heillä jännempi elämä kuin minulla. 

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tuli mieleen (ehkä hölmöltä kuulostava...) ajatus, että vaikuttaakos tämä sitten jotenkin Suomeen? Siis onhan Ruotsissakin Egmont. Mitä tapahtuu itse Egmontille, jos yksi yhteistyö maa vajoaa ns. "konkkaan"?

Eihän tässä vielä todennäköisesti hätiä ole, mutta entäs jos tässä käy niin? Tulisiko muille maille enemmän päätösvaltaa siitä, mitä julkaistaan, vai mitä?

Niin kuin Joe edellä jo vastasi, niin Ruotsi ja Norja tekevät Marvel-sarjoissa yhteistyötä keskenään Schibstedillä. Nykyään näissä sarjoissa vain Tanska ja Suomi ovat yhteistyössä Egmontilla.

Schibstedin kärsivällisyys Marvel-lehtien kanssa ei siis kestänyt kahta vuotta kauempaa, vaikka se tuntui olevan tosissaan parantamalla painolaatua. Pelkästään tässä ei ollut kyse Marvel-lehtien (Spider-Man ja Marvel Special) lopettamisesta, vaan myös yhtiön muun sarjakuvatoiminnan vähentämisestä.

Hämähäkkimies seikkailee -lehti siis jatkuu vielä Norjassa ja Ruotsissa. Onkohan tämä osoitus siitä, että lelulehti menestyy parhaiten? Joitakin yksittäisiä Marvel-spessuja julkaistaan.

Täällä on ruotsalaisen fanin analyysi: neljä syytä, miksi Schibstedin lehdet epäonnistuivat:

http://schremserspopkultur.wordpress.com/2009/05/06/svenska-spider-man-gar-i-graven/

[Michael Riddle]

Täällä on ruotsalaisen fanin analyysi: neljä syytä, miksi Schibstedin lehdet epäonnistuivat:
http://schremserspopkultur.wordpress.com/2009/05/06/svenska-spider-man-gar-i-graven/

Ja saisiko saman vielä suomeksi? Eli osaako joku suomentaa nuo meille Ruotsia huonommin osaavalle sukupolvelle. 

[Jiksi]

Ja saisiko saman vielä suomeksi?

Siinä valitettiin ensin Egmontin vahvaa asemaa markkinoilla, toiseksi materiaalin heikkoa tasoa, kolmanteen ei kielitaito riittänyt ja viimeisenä sitä kuinka alkuperäisiä jenkkilehtiä saa nykyisin helposti käsiinsä.

[Timo Ronkainen]

Kuukkeli kääntää ruotsiakin aika kivasti kolmannelle kotimaiselle:

1. Publishing and distribution mono / oligopoly.
In Sweden, it is in principle only Egmont who can afford to give out series. Norwegian Schibsted has tried to settle in to the Swedish market, but now looks to have failed. This is because Tidsam basically has a monopoly on the American magazine distribution, and thus the freedom of pricing. Tidsam takes out today that high fees that, in principle, only the giant corporations that Egmont afford to pay them. Schibsted has been difficult to do so, and small publishers Epix (yes, they are still) do not have a chance. And without distribution is, of course, no customers.

2. Declining quality of the series.
I gave up American Marvel Publishing sometime in the late 1990s. This was largely due to the Marvel series, with very few exceptions, simply was too bad. When I resumed reading Marvel again was the American editions in force. Why? Jo:

3. Poor commitment of the Swedish editors.
In the Swedish superhjälteutgivningens golden age, in the late 80s, it was out 3 Marvel titles and 2-3 DC titles, all of Satellite publisher. Although Satellite Förlaget was part of Semic (who would later become Egmont) so did not prevent it to those who gave out the papers on fire for their series. Original publication in the U.S. always stated, the editor hints on what was going on in the Series-USA and what they would publish in future and in the newspaper letters pages were sometimes quite informed debates on the series. In addition, the half irony pseudonyms as Marvel-Cristian, Ola JJ Jameson and Henrik Von Doom. They managed to simply enthuse his audience and received by at me wanting to read more, more, more. Daily Marvel Publisher feels more like a halvhjälrtat attempt to make money on superhero boom.

4. Increased availability of American comics.
When I was little was The Phantom in black and white, there were two television channels and the Disney film was in principle only on Christmas Eve. Moreover, the effort they had to spend on to get the U.S. original series compare favorably with what is now required to seek U.S. jobs visa. Today, it is not so. Most large Swedish series stores subscription service from the U.S., and you do not want to commit to purchase a certain number of titles per month this is the choice of album immense, not least on the network, which is a few simple keystroke can order home the last American albums, but slightly higher cost premium. Because most 15-year-olds can be such good English that they can easily follow with a Marvel magazine, why should they wait 2-3 years (as was the "gap" between the Swedish and American Publisher Marvel when I followed it) to read a , sometimes quite bad, translated version?

I think that any of these explanations is the reason the American superhero issue now goes to the grave. Me personally, do nothing. But it is a shame, not least because of the oh so important regrowth.

[Jukka Laine]

Eli se kolmas kohta kertoo että ruotsalainen toimitus on heikosti kiinnostunut tai omistautunut sille mitä julkaisee. Toisin oli 80-luvulla. Tosin sekin johtunee materiaalin heikenneestä tasosta.

Vanhaahan voisi tietysti julkaista, mutta se luokitellaan sitten vanhanaikaiseksi.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Olisin itse vastannut Dianalle vain, että ruotsi ei ole rakettifysiikkaa ja että tekstistä saa selvää, kun vähän yrittää ja vilkaisee sanakirjaa. Mielestäni jopa norjasta ja tanskasta saa tolkkua, jos on keskiasteen opintoja takana ja tajuaa esim. verbien ja passiivin muodostuksen ruotsiksi.

Hämmästyttävän hyvin Google kääntää. Kolmoskohdan lopussa se ei ole ymmärtänyt ”puolisydäminen”-sanaa kirjoitusvirheen (ylimääräinen ”l”) vuoksi.

Kolmas syy on ruotsiksi ”Dåligt engagemang hos den svenska redaktionen”. ”Engagemang”-sanan (sitoutuminen) voi arvata englannin ”engagement”-sanan avulla.

Ruotsalaisilla ja norjalaisilla foorumeilla valitettiin sitä, kun Schibsted ei taustoittanut tarinoita yhteenvedoilla niin kuin Egmont teki ja kun se ei aluksi tajunnut alkuperäisnumeroiden ilmoittamisen tärkeyttä. Egmontilla oli lehtien toimittamisessa pitkä hyvä perinne takanaan, mutta ilmeisesti ote heikkeni Ruotsissa ja Norjassa loppuaikoina (ennen vuotta 2007).

[Michael Riddle]

Olisin itse vastannut Dianalle vain, että ruotsi ei ole rakettifysiikkaa ja että tekstistä saa selvää, kun vähän yrittää ja vilkaisee sanakirjaa. Mielestäni jopa norjasta ja tanskasta saa tolkkua, jos on keskiasteen opintoja takana ja tajuaa esim. verbien ja passiivin muodostuksen ruotsiksi.

Ymmärrän Ruotsinkielistä puhetta, mutta en tekstiä. En hahmota tuota jostain syystä millään.
Norjaa osaan, koska siellä on sserrkujani, ja noilta noilta olen kaikki törkeydet ja vähän päälle oppinut. Ruotsi on kuitenkin liian korkeaa matematiikkaa minulle. Mutta sanakirjallahan tuo olisi voinut ratketa...

Hämmästyttävän hyvin Google kääntää. Kolmoskohdan lopussa se ei ole ymmärtänyt ”puolisydäminen”-sanaa kirjoitusvirheen (ylimääräinen ”l”) vuoksi.

Tämä menee vähän off-topiciksi, mutta kyllä google huolimatta melko pienestä sanakirjastaan melko hyvin mielestäni suomeksikin kääntää. Tekstin ainakin ymmärtää. Englannin kielen slangisanat tuottavat ehkä ainoina vaikeuksia, mutta tuolloin google ei yleensä edes yritä kääntää noita...

Egmontilla oli lehtien toimittamisessa pitkä hyvä perinne takanaan, mutta ilmeisesti ote heikkeni Ruotsissa ja Norjassa loppuaikoina (ennen vuotta 2007).

Tässä tapauksessa täytyy siis sanoa, että noista neljästäkin ainoa jonkun toisen syy koko hommaan voisi olla se 4.
Toisaalta, se neljäs voi joskus tuottaa ongelmia Suomessakin (Tämä ei ollut uhkaus, tämä oli varoitus, Egmontin pojat! Pitäkää huolta siitä, että käännöstyö ja kaikki muu pysyy kunnossa!)

[Jukka Laine]

Googlen käännösohjelma on tehty sellaiseksi, että se parantaa itse itseään samalla kun käyttäjät esittävät korjausehdotuksia. Olen huomannut sen saksan ja ranskan käännöksissä suomeksi.

Mutta takaisin aiheeseen.