DAADA LOPETTAA!

[Curtvile]

Ei nyt sentään keijo.
tehdä voi mutta kustantaa?
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi varsinkin julkaisusta joskin se toimituskunnan oma maku ei ole ainoa kriteeri eikä saakaan olla.
Niissä sarjakuvantekemiseen liittyissä toimitusjutuissa on otettava välillä sekin kanta, ainakin Tursan antologioiden suhteen että vaikka ei omaan makuun olisi jos taso ja laatu, tekemisen into, näkemys tai tekniikka piisaa niin= antologiaan.

Ei, Muësliin aivan sama ei päde, paitsi laadun osalta.Siinä olet ihan oikeassa.

Aina tulee tähdätä objektiivisuuteen. Vaikka näin marginaalin marginaalisssa kustannustoiminnassa omakohtaisuus korostuu.
Henkilökohtaistuu.

Petterillä on terve linjaus: pois marginaalista. Vaatii aikaa ja paljon hartiapankista.
Vaatii uhrauksia, eikä vain rahallisia ja omasta hedonismista karsimista.
Jaksamista.

Tällä asenteella sen sijaan:

Univajeiset valvojat ovat yöllä näköjään saaneet valvojanaivoihinsa ajatuksen että aiempi saman otsikon aihetta käsittelevä ketju on syytä lyödä lukkoon, koska siinä kirjoitellaan vallan perättömiä "sisäpiirin huumoripläjäyksiä". Sisäpiirin huumoria saa viljellä silloin kun valvojat ovat juonessa mukana (esim. Mikko Komun tapaus) mutta ei muulloin. Näinhän se menee.

Valittu tyylilaji oli ehkä väärä mutta perimmäinen sisältö kuitenkin piti paikkansa eli Daada lopettaa kustannustoimintansa. Avaanpa tämän toisen ketjun jossa voi aihetta puida asiallisesti. Huumoria on syytä välttää, sillä se johtaa tämänkin ketjun sulkemiseen.

Kustantamon kannattamattomuus tuli tuskin uutisena kenellekään. Marko Turusen visioima Daada julkaisi huolella suunniteltuja taidesarjakuvakirjoja, joiden kerronta ja toteutus olivat lähes poikkeuksetta liian haastavia helppoa viihdesarjakuvaa alelaareista ostamaan tottuneille alan harrastajille. Daada kärräsi pitkälti omalla kustannuksellaan Suomeen ulkomaiset artistinsa, järjesti näyttelyitä ja puuhasi monenlaista muuta virkistävää tänne pohjoiseen.

ei päästä marginaalista pois eikä saada kuin vihamiehiä.
Asenne "suuri yleisö on tyhmä" on varmasti tosi raju kaveripiirissä ja antaa uskottavuutta.

Ja ihan tiedoksi asiallisuudesta: Mikko Komu on kulunut vitsi joka ei naurattanut alunalkaenkaan vaikka taustalla olevan "huumorin" ymmärsin.
Mikko Komu on yhtä hauskaa kuin kustantamon lopettaminen.
Huumori ja tragedia ovat kovin lähellä toisiaan.
Mutta olen väärä henkilö.
Sallin sen että joku nauraa rasistisille vitseille ja vammaisillekin, mutta minun ei ole pakko nauraa kaikelle mitä huumorina pidetään tai hyväksyä siinä olevia arvoja.

[tomu]

Sen sijaan Kreegah Bundololta tuli taas paketti (Rubber Blanket ja Canicola) jossa oli kiehtovaa ulukolaista härökamaa josta on kiva tyrkyttää vaikutteita omille opiskelijoille. Mutta tiedän että samantasoista tehdään Suomessakin, ei vaan pääse julki edes näiden "vaihtoehtokustantajien" kautta.

Hmm. Eli jossain Suomessa on piilossa Canicolan tasolla olevia tekijöitä? Jos näin on, vinkkaa lähettämään materiaalia.

[Petteri Oja]

Asenne "suuri yleisö on tyhmä" on varmasti tosi raju kaveripiirissä ja antaa uskottavuutta.

Hassua, minä luin Hansin viestin ihan toisin: faktana. Osa Daadan julkaisuista on liian vaikeaa luettavaa minullekin, joka sentään pyrin lukemaan kaikkea mahdollista sarjakuvaa. Lisäksi lainauksessa puhuttiin alan harrastajista eikä suuresta yleisöstä.

Ei niitä edes kiinnosta. Niillä on niin oma makunsa. Siks kai pitää jokaisen perustaa oma kustantamo murheekseen.

Perussyy sille, mikseivät pienkustantajat yhdisty yhdeksi isommaksi on kai just tämä. Kun kustannustoimintaa tehdään omilla rahoilla, joiden takaisinsaamisesta ei ole takeita, tietysti jokainen haluaa julkaista just sitä sarjakuvaa minkä itselleen kokee läheiseksi. Mutta en kyllä jaksa uskoa, että Suomesta löytyisi huippulahjakkaita tekijöitä, jotka eivät pääsisi esiin mitään kautta.

[keijoahlqvist]

Mutta en kyllä jaksa uskoa, että Suomesta löytyisi huippulahjakkaita tekijöitä, jotka eivät pääsisi esiin mitään kautta.

On kymmenkunta todella hyvää tekijää, jotka tekee ikäluokkansa mielestä mielenkiintoisempaa sarjakuvaa kuin yksikään tämän hetken ammattilainen. Jokainen on eri tavalla hyvä. Jokainen haluaisi kaikin mokomin julkaista. Mitä tehdä? Tekijä selaa Glömpiä, plaraa Aseman juttuja, katsoo Zum Teufelin tuotantoa, katsoo Daada-kamaa - mutta oma ei tunnu istuvan yhteenkään näistä. Jos yrittää esitellä tekeleitään festareilla, ei kiinnosta ketään siinä tulvassa ja krapulassa.

Neuvotaan lähettämään "rohkeesti vaa". Mutta valmiina on vain jotain, mistä itse ja kaverit tykkää, joten pitäisi tehdä semmoista, joka varta vasten kelpaisi olemassaoleville julkaisijoille. Mitä tehdä Musturille? Mitä tehdä Ojalle? Mitä tehdä Turuselle (ei nyt enää mitään)? Mitä tehdä Ranta-Lietzenille? Ei niille mikään kelpaa, niitten oma maku on niin rajoittunut ääritaiteelliseen ylihenkevään tahallisrujouteen, ettei heidän tuotoksiaan ostakaan kuin noin 30 asianharrastajaa Suomessa + kirjastot + ne jotka teeskentelee tykkäävänsä semmoisesta.

Ei Limingan sarjakuvaa rakastavat tyypit noita lue, vaikka Turunen ja Ranta arvostettuja ovatkin. Ei ne myöskään valtavirtahuttua ostele, mutta itselleen suunnattua raikasta todellisuudenmakuista kivaa iloittelevaa kekseliästä mielikuvituksekasta sarjakuvaa he kaipaavat. Ja sanoppa mulle kuka semmoista suostuu kustantamaan? Ei vittu ainakaan Egmont (isojen kustantamojen tyypit ei tajua kentän kysynnästä yhtikäs mitään kun eivät koskaan ole vaivautuneet ottamaan selvää) eikä Musturi (joka on hyvä ihiminen ja arvokas sarjakuvakulttuurin edistäjä mutta ei nousevan polven sarjakuvannälän ruokkija).

Siis pitää perustaa taas uus kustantamo. Paitsi ettei semmoista viitsi perustaa kuin joku niin tyhmä ettei se semmoista osaisi hoidella.

[Tertsi]

On kymmenkunta todella hyvää tekijää,

Curtvilelle vaan lähettämään työnäytettä. Hänen sekametelilehteensä sopinee aika erilaisia sarjakuvia. Uskoisin.

Mehän ei siis kylläkään makseta tekijöille mitään. Vielä.

Ehkä ei koskaan.  

[Aura]

On kymmenkunta todella hyvää tekijää, jotka tekee ikäluokkansa mielestä mielenkiintoisempaa sarjakuvaa kuin yksikään tämän hetken ammattilainen. Jokainen on eri tavalla hyvä. Jokainen haluaisi kaikin mokomin julkaista. Mitä tehdä?

Varmaan nettisarjista? Tosin niillä on paha tapa hukkua massaan, joten varmemmin esille pääsee albumilla. No sitten omakustanne, jos on rahaa. Kaikilla ei ole.

Luulisin silti, että hyville tekijöille löytyisi joka tapauksessa joku julkaisukanava, ainakin omakustanteiden puolelta. Tai no, et maininnut tekevätkö mangatyylistä. Jos tekevät, saattaa julkaisukanavan löytyminen olla vaikeampaa.

[J. Suominen]

No voe rähmä! Juurikin olen askartelemassa Daadan tuotoksia hehkuttavia juttuja kokoon. No toivottavasti ohjaavat edes muutaman potentiaalisen asiakkaan joulualetta hyödyntämään.

Keijon mielipide Egmontin sarjakuvatoimituksen lumiukkoilusta on kyllä hysteerisen hauska!

[Curtvile]

Neuvotaan lähettämään "rohkeesti vaa". Mutta valmiina on vain jotain, mistä itse ja kaverit tykkää, joten pitäisi tehdä semmoista, joka varta vasten kelpaisi olemassaoleville julkaisijoille. Mitä tehdä Musturille? Mitä tehdä Ojalle? Mitä tehdä Turuselle (ei nyt enää mitään)? Mitä tehdä Ranta-Lietzenille? Ei niille mikään kelpaa, niitten oma maku on niin rajoittunut ääritaiteelliseen ylihenkevään tahallisrujouteen, ettei heidän tuotoksiaan ostakaan kuin noin 30 asianharrastajaa Suomessa + kirjastot + ne jotka teeskentelee tykkäävänsä semmoisesta.

jaa.
Tiedän että kärjistät mutta mitä jos koettaisi tehdä sellaista joka kelpaisi siihen tekijän omaan makuun?
Ja lähettäisi sitä sitten Musturista ja Ojasta aina Egmontiin Jalavaan Arktiseen ja miksi jäädä siihen jos voi tarjota Otava WSOYlle tai Oni press, SLG, Marvel, Dargaud, Ghibli linjallekin?

[tomu]

Mitä tehdä Musturille? Mitä tehdä Ojalle? Mitä tehdä Turuselle (ei nyt enää mitään)? Mitä tehdä Ranta-Lietzenille? Ei niille mikään kelpaa, niitten oma maku on niin rajoittunut ääritaiteelliseen ylihenkevään tahallisrujouteen, ettei heidän tuotoksiaan ostakaan kuin noin 30 asianharrastajaa Suomessa + kirjastot + ne jotka teeskentelee tykkäävänsä semmoisesta.

Niin. Eikö ole hienoa, että meillä on oikeus julkaista sellaista sarjakuvaa, josta itse pidämme?

Kyllä Suomessa hyvä sarjakuva julkaisijan löytää. Kukaan kustantaja tuskin tekee julkaisupäätöstään muutaman sivun perusteella. Pitää ensin nähdä kokonaisuuksia.

Enkä ihan ymmärrä sitä, että jonkun nuoren lahjakkaan tekijän pitäisi heti ensimmäisenä alkaa tehdä pitkää albumia. Toivottavasti tämä ei ole sitä, mitä opetat Limingassa. Sarjakuvantekijäksi kasvetaan ajan kanssa. 5-10 vuotta kypsytellä on ihan sopiva aika. Turha kiirehtiä, parempi tehdä pienimuotoisempia kokeiluja ja julkaista eri yhteyksissä. Se oma julkaisukanavakin löytyy siinä samalla, ja paljon terveemmällä tavalla.

Listaa Keke nää tekijät, joista puhut.

[Mikko A]

Hassua, minä luin Hansin viestin ihan toisin: faktana. Osa Daadan julkaisuista on liian vaikeaa luettavaa minullekin, joka sentään pyrin lukemaan kaikkea mahdollista sarjakuvaa. Lisäksi lainauksessa puhuttiin alan harrastajista eikä suuresta yleisöstä.

On huomattava että Hans sensuroi aika nopsaan viestinsä johon esim. itse vastasin. Jättäen sen minun viestin hölmösti kommentoivan olemattomaan viestiin. Mieshän ihan kiertelemättä ja suorasanaisesti sanoi että sarjakuvanharrastajat ja sarjakuvaväki ei kiinnosta ja tavoiteltu kohderyhmä on ihan muualla. Joka tuntuu aika härskiltä, jos sen sanoo sarjakuvia myyvä sarjakuvajulkaisija, sarjakuvan kuluttajille & fanaatikoille tarkoitetulla foorumilla. Mutta toisaalta ymmärrän toki, että monelle materiaalille perinteinen sarjakuvayleisö on yhtä kaukainen kohderyhmä kuin mikä tahansa muukin -> tunkeutuminen vaikka runouden ystävien ostoskasseihin jopa realistisempi kuin kuvitella sitä aku ankan taskukirjan ostajalle. Tai moni Daada kirja varmasti uppoaisi enemmän niille jotka selaa esim. kiasman ja akateemisen taidekirja hyllyjä - ei suinkaan sarjakuvaosastoa. Mutta lieneekö sielläKÄÄN ihan hullu kuhina. Omasta kokemuksesta ostajana, merkittävä osa kirjoista seisoo kuukausi tai vuositolkulla, aina hieman nuhraantuneempana. Vain pieni osa ja halvat tarjousdiilit pinot liikkuu. Isoprofiilinen jakelu hallussa, hyvin näkyvillä, mutta ostajia vaan ei ole enempää. Itse väittäisin että jos nyt lähden kaupungille kirjakauppoihin, törmään varsin kattavasti sarjakuvaan, myös suomalaiseen. Sen sijaan jos lähden etsimään oikein kunnollista sarjakuvaan erikoistunutta liikettä, niin sellaista ei oikein ole. Ei mitenkään epäluottamuksena jo olemassa oleville liikkeille (UG Ullakko, Pitkämies, Katti,..) mutta jokainen niistä edustaa vain tavallaan pientä murto-osaa. Joka varmasti ihan todellisuuden sanelema juttu. Ei ole mahdollista pitää oikeasti kattavaa sarjakuvaliikettä jonne voit kävellä sisään ja odottaa löytäväsi ns. mitä tahansa. Mutta SE olisi mielestäni hieno tilanne, hienompi kuin rajattu määrä suurta yleisöä kosiskelevaa tavaraa.

Mutta siinä olen samaa mieltä että jos tavoite on marginaalista ulos pääseminen, tuskin auttaa taitelijoille ominainen selkäänpuukotus tyyppinen menetelmä, jossa oma pesä sotketaan vaikka mahdollisuudet sieltä pois pääsyyn on melkeimpä tuurista kiinni. Jää mieleen vaan tilanne missä ns. taiteilijat kavereineen istuu gallerian avajaisissa haukkumassa muita taiteilijoita ja taideskeneä ja "oikeita gallerioita" ja "oikeita julkaisijoita", toivoen että ehkä joku arvokkaasta profiilia nostavasta lehtiartikkelista innostunut ulkopuolinen sattuisi tulemaan paikalle, mutta ainoa saavutus on sisäpiiri bileet ja merkintä CV:n hännille.

[keijoahlqvist]

Enkä ihan ymmärrä sitä, että jonkun nuoren lahjakkaan tekijän pitäisi heti ensimmäisenä alkaa tehdä pitkää albumia. Toivottavasti tämä ei ole sitä, mitä opetat Limingassa.

Tänne tullaan toiseksi vuodeksi tekemään just pitkä tarina. Kun lukijoitakaan ei kiinnosta pätkät.

Lisäys:
Antologioissa ongelma näkyy: pätkät voi olla kivoja käsialanäytteitä mutta ei ne paljasta että tyypit pystyy myös rakentamaan maailman ja saa tarinan kestämään.

Mitä listaan tulee, kyllä noista osa löytyy jo 7 veljeksestä, Draamatusta ja Maailmanhistoriasta, ihan oma mau mukkaa. Muutama 24 tunnin sarjakuvatapahtuman tuotoksista. Eli pitää olla kustantamo esitelläkseen lupaavien tekijöiden töitä kustantajille.

[Mikko A]

Selkeät nimet olis siistiä. Ettei jää tunne että rehvasteltiin tekijöillä mitä ei oikeasti ole ja valitettiin julkaisijoiden nihkeästä politiikasta ilman että oli edes syytä.

Itse julkaisisin matskua helposti, jos se miellyttäisi. Tosin tekijä ei tätä kautta juuri mainetta tai mammonaa saa. Itse olen promona saanut Loka Kustannukseen yhden täyspitkän albumin, jonka hylkäsin aika lailla suoralta kädeltä. Eroottista naissarjakuvaa vampyyri/romantiikka/gootti hengessä, mutta kaikilla kliseillä ja ilman että mikään oikeuttaisi julkaisua. Ei tarpeeksi rivo ollakseen pornosarjakuvaa. Ei tarpeeksi hyvää tarinaa että toimisi ihan perinteisenä sarjakuvatarinana. Pystyi arvostamaan että oli jaksettu duunata ihan 40-50 sivuinen veto loppuun, mutta ei muuten.

[J. Suominen]

Mitä listaan tulee, kyllä noista osa löytyy jo 7 veljeksestä, Draamatusta ja Maailmanhistoriasta, ihan oma mau mukkaa.

Keijo lupaa, vaan ei anna.

Se valtaisa ruohonjuuritason kysyntä on kyllä hauska visio. Osaavia tekijöitä ja kiinnostuneita lukijoita on vaikka kuinka, mutta tekijät eivät tee ja lukijat eivät osta sarjakuvia. Ja kustantajat koosta riippumatta ovat tilanteelle sokeita. Miksiköhän?

[Lurker]

Onhan Egmont on kotimaisista julkaissut ainakin Jii Roikosta ja Pauli Kalliota. Eiköhän sinnekin kannata siis tarjota töitään, kun kerran ovat jo aikaisemminkin hyvän päälle ymmärtäneet. Anne Muhosen omakustanteenkin ottivat julkaisuohjelmaansa ja toivat markkinoille.

Ja Egmont on yhtenä harvoista julkaissut myös fennomaanimangaa.

[Jiksi]

Daadan kustannustoiminnan lakkaaminen Ufoja Lahdessa -sarjan jälkeen on kyllä vuoden murheellisin sarjakuvauutinen.

Toivottavasti Turunen jaksaa myös tämänkin jälkeen tehdä sarjakuviaan.

---

Mitä muuhun keskusteluun tulee, sarjakuvaa tulisi nimenomaan tehdä työtahdilla pitkiä tarinoita. Vasta rutiini näyttäisi antavan lahjakkaillekin tekijöille mahdollisuuden kehittyä tyylillisesti ym.