Guy Delisle

[Timo Ronkainen]

Tämä Delislen nettisketsipiirrossarja toimii hienosti: Zoltan. Klikatkaa oikealle osoittaa nuolta. Animaatiota, melkein.

Pengeles. Onkohan se Jaska Jokunen vanhana (huom paita)? Jos sarja olisi värillinen, naisen hiukset olisivat taatusti punaiset.

Timo

[Hebbu99]

Minun mielestä Pjongjang on ihan ok matkakertomus mutta ei juuri muuta. Ajatustyötä Delisle ei kirjassa harrasta. Pohdiskelu ja etenkin ymmärtämisen halu ovat poissa. Ja mikäpäs siinä, ehkä näin oli tarkoituskin.

Delisle kuvaa tapaamiaan pohjoiskorealaisia ivallisesti, jopa halveksuvasti. Jäi tunne, että tylsistynyt ja koti-ikävää poteva mies purkaa kiukkuaan päiväkirjassaan paikallisiin. Samassa hengessä paikallista kulttuuria (esim. musiikki ja museot) kuvataan ja kommentoidaan häiritsevän epähienosti. Jos tämän oli tarkoitus olla huumoria, minuun se ei uponnut. Koin tekijn asenteen kautta linjan ylimielisenä ja ärtyneenä.

Kouluarvosana 7+

t.Mikko, 33

[Lurker]

Delisle kuvaa tapaamiaan pohjoiskorealaisia ivallisesti, jopa halveksuvasti.

Olisihan se kiva, jos kirjailija olisi moraaliltaan ja asenteiltaan moitteeton (siis lukijan asenteisiin verrattuna). Onneksi on kuitenkin rehellinen. Näin sarjakuvantekijä kertoo itse.

Delisle: "Pidän yhä yhteyttä joihinkin burmalaisiin, mutta Pohjois-Koreassa sellainen on mahdotonta – olisi vaarallista heille jos edes yrittäisin ottaa yhteyttä Internetillä tai postilla. Kun sieltä lähtee, tuntuu kuin jättäisi heidät heitteille omaan maahansa. Se on hyvin surullinen tunne, koska kahden kuukauden kuluessa solmii aitoja ystävyyssuhteita. Olin todella pahoillani heidän puolestaan. Kirjassa [Pjongjang] halusin välittää tuon tunteen. Alussa he olivat jotensakin ärsyttäviä, koska heistä oli kaikenlaista vaivaa, mutta kahden kuukauden kuluttua osasta heistä tuli ystäviä. Halusin sen mukaan kirjaan."

[Lurker]

Se Jerusalemin kirja on työn alla!

"Delisle is working on a new book about Jerusalem, after living there for a year. 'While my wife was working in Gaza, I was with my children and had the opportunity to meet journalists, and talk to foreigners from NGOs and the people from Jerusalem.'" Global Times

Japani ja Peru kuulemma kiinnostaisivat miestä, kertoo hän, ihan edellä linkitetyn jutun lopussa.

[Lurker]

Ennakkotietojen mukaan Shenzhenin piti ilmestyä eilen (Bookplus). Ei ole kaiketi vielä kaupoissa näkynyt.

WSOY:n sivuilta ei taaskaan (kuten ei koskaan) löydy ensimmäistäkään tiedonjyvää tästäkään sarjakuvasta. [Marmatusta.]

[VesaK]

Ensi viikolla Delisle on Suomessa jälleen: http://www.kemi.fi/sarjis/

Shenzen-kirja plus Delislen näyttelyn avajaiset Kemissä lauantaina 15.5.

Klo 11.00 Shenzen – Pjongjang – Burma- näyttelyn avajaiset
Pohjolan Sanomien näyttelytila
Guy Delislen sarjakuvaoriginaalinäyttelyn avaavat Jussi Korhonen ja Guy Delisle.

Klo 13.00 Guy Delisle
Lempi-galleria (Kemin kulttuurikeskus)
Delislen Shenzhen-albumi julkistetaan. Kunniavieras Guy Delisleä haastattelee Ville Hänninen.

[Lurker]

Tattis, Vesa, tietotäsmäiskusta! Tämä tuli tarpeeseen...

[Lönkka]

Onko Suomessa aiemmin käymättömlä sarjakuvaimmeisiä niin vaikea löytää/saada vaivautumaan tänne pohjan perukoille vai miksi niin usein tapahtumissa on kunniavieraina Suomessa jo aiemmin käyneitä henkilöitä?

[VesaK]

Onko Suomessa aiemmin käymättömlä sarjakuvaimmeisiä niin vaikea löytää/saada vaivautumaan tänne pohjan perukoille vai miksi niin usein tapahtumissa on kunniavieraina Suomessa jo aiemmin käyneitä henkilöitä?

Vähän sekä että. Suurempia kansalaisryhmiä kiinnostavia sarjakuvahenkilöitä on suhteellisen vähän, heilläkin monilla riittää vientiä - ja pitäisi niitä sarjakuviakin tehdä. Johonkin Angoulemeen tai keskisempään Eurooppaan yleensä on helpompi tulla. Tapahtumia osuu päällekäin ja tajuan varsin hyvin miksi joku menee mieluummin Barcelonan festareille kuin tulee Suomeen... Jotkut eivät käy missään tapahtumissa ja sillä hyvä.

Osa on liian vanhoja matkustaakseen, entistä useammat värkkäävät elokuvia tai ovat mukana vastaavissa aikaavievissä produktioissa, on perhettä pienten lasten kera jne. Visiitille pitää löytyä myös rahoittaja ja mediahuomiota sekä myyntiä saada aikaan.

Mutta ei Delisleä suinkaan ole niin tyhjiin pumpattu kuin vaikka DonRosaa. Hän on myös kiinnostavampi kuin joku Smurffien värittäjä. Ennen muuta, hänen tuotantoaan suomennetaan, ja sekin on kova kynnys jo sinällään.

[Petteri Oja]

Shenzhen rantautui just painosta.

http://www.sarjakuvakauppa.com/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2292

En oo vielä kerinnyt lukemaan, odotukset ovat ristiriitaisia kun muissa suomennetuissa kirjoissa olen tykännyt jostain jutuista mutta arrogantista yleistyylistä en. No, ehkä Kemissä voin kertoa tämän Delislelle itselleenkin.

[Reijo]

Joitakin kuvia miehestä ja originaalinäyttelystä laitoin blogiin:

Guy Delisle Kemissä

[Lurker]

Lohdutonta seutua.... Hyvää blogipohdintaa viimeksi julkaistusta Delislestä, ja ajankohtaistakin seutukunnan ikävien itsemurhauutisten takia.

[Tonagi]

Delislen työt ovat opettavaa luettavaa. Itseänikin on houkuttanut tehdä vastaavanlaisia matkareportaaseja, tavalla tai toisella.

Sarjakuvaa, mutta...

[Jiksi]

Shenzen on kuvituksensa osalta vähemmän huoliteltu kuin Delislen myöhemmät matkapäiväkirjat, mutta tavallaan siinä on myös rehellisyyttä (mm. henkilökohtaisuutta), mitä muissa ei juuri enää ole. Loppupuolella tuo rehellisyys hieman jo karisee, mutta pääosin Delisle on vielä malttanut pysyä enemmän dokumentaristin kuin hauskuuttajan roolissa, johon hän myöhemmin jatkuvasti lipsahtaa.

Minua on aiemmin nyppinyt Delislen tyyli tehdä pilkkaa kohtaamistaan ihmisistä/kulttuureista nostamalla itsensä tarkastelijana tarkasteltaviensa yläpuolelle. Vieraissa kulttuureissa on riittävästi naurettavia ja absurdeja piirteitä, että niitä olisi tarve sormella osoittaa, sen olisi voinut tehdä monesti hienovaraisemmin.

Shenzenin suurin ongelma on vain Delislen myöhemmät työt. Hotellikuolemasta ei oikein millään saa kiinnostavaa, varsinkin kun yksi opus tätä lajia riittäisi jo vallan hyvin.

Sen eräässä jaksossa tämä melkoisen ärsyttävä, tosin viihdyttävä, miekkonen vieraili Pohjois-Koreassa.

Kaveri oli siis Louis Theroux.

[Lurker]

Jassoo, taas pitää taittaa peistä Delislen puolesta...

Shenzen on kuvituksensa osalta vähemmän huoliteltu kuin Delislen myöhemmät matkapäiväkirjat, mutta tavallaan siinä on myös rehellisyyttä (mm. henkilökohtaisuutta), mitä muissa ei juuri enää ole.

Tuosta henkilökohtaisuudesta, mm. takaumista omaan elämäänsä, Delisle ihan tietoisesti pyrki eroon myöhemmissä kirjoissa. Se oli siis valinta, keskittymistä olennaiseen. Kirjojen kerronta parani selvästi. Jokainen kirja on ollut edellistä hiotumpi. Samalla myös viivastakin on jäänyt turha sutiminen pois.

Minua on aiemmin nyppinyt Delislen tyyli tehdä pilkkaa kohtaamistaan ihmisistä/kulttuureista nostamalla itsensä tarkastelijana tarkasteltaviensa yläpuolelle.

Tekeekö hän pilkkaa? No, ei.

Delisle  kertoo ilman sen kummallisempia kommervenkkejä siitä, miltä hänestä tuntuu, mitä hän näkee ja millaista on olla keskellä vierasta kulttuuria. Ilman arvottamista tai tekopyhyyttä. Oikeastaan moinen suorasukaisuus on mielestäni paljon reilumpaa kuin tekopyhä hymistely.

Delisle on virkistävän vapaa liiallisesta kulttuurirelativismista. Ehkä juuri siksi hänen kirjansa ovatkin sellaisia menestyksiä kuin ovat.

Rehellisyys maan perii.