Luciano Gatto&Giulio Chierchini&Massimo de Vita

[pasoleati]

"...että parhaat tarinat ovat keskimäärin taskareissa 170-220..."

Täytyypä olla eri mieltä. Ajatellaanpa esim. Taskareita 37-49. Joukussa ei ole yhtään huonoa yksilöä ja esim. numeroissa 40, 42, 45 olevat Mikki-jutut ovat Mikki-juttujen aatelia (esim. Mikki ja varjovaras). Lisätään siihen kaksi parasta Taikaviitta-taskaria jo monta muuta mestariteosta.

Jukka

[Leo]

170-220 on minun mielipiteeni ja fanipalstoilla  se on aina mukava ilmoittaa, sillä aina joku "suivaantuu" tästä.

Älä siis ota nokkiisi vaikken "taskukirjojasi" arvostakkaan;D

[akuankka1313]

Gatto ja Chierchini ovat huonoja, mutta De Vita on aika hyvä, josta monet ovat ottaneet mallia.

[Flemming Andersen]

Ei Gatton ja Chierchinin tuotanto kokonaan ala-arvoista ole... Scarpamaisella tyylilläkin ovat piirtäneet jossain vaiheessa, ja aivan kelpo tarinoita. Mutta De Vita taitaa olla eri luokkaa. Myös Akun osalta, muuta erityisesti herran Mikki on harvoja kiinnostavia. Paul Murryn räkäsistä tarinoista en perusta... "Torstai tuli taloon" ei jessus... joskus pitäisi vain sanoa kässärille "ei".

[pasoleati]

VOI VOI JA LÄMMIN LEIPÄ! En ole törmännyt yhteenkään huonoon Gatton tai Chierchinin tarinaan. Ja Murryn Mikki on parasta Mikkiä, samoin kuin De Vitan ja Carpin Mikit.

[Flemming Andersen]

Murryn Mikki sopii juuri niille mainostamillesi pikkukakaroille, "joille Ferioli piirtää". On hänelläkin yksi, ellei parikin,  laadukkaampaa tarinaa (mm. Nälkäinen kummitus) mutta nekään eivät mitenkään liian loisteliaita ole.

[pasoleati]

Ferioli piirtää aivovammaisille.

[Curtvile]

Ferioli piirtää aivovammaisille.

korrekti kysymys olisi udella mistä tiedät tämän?
Itse en omaa lihaksia arvostella muiden piirrosjälkeä oli kyseessä sitten ferioli tai de vita. Minusta kun koko kyseinen kausi ei missään määrin sykähdyttävä ole.

[Flemming Andersen]

Pasoleati tuntuu rajaavan arvosteluperusteensa omaan kysenalaiseen makuunsa. Selaapa Feriolia coa.inducks.org niin näet, että ainakin Murryn tasoista työtä löytyy. En minäkään tyypin Mikki-tarinoista pidä, mutta maailmassa on tärkeämpääkin kuin Mikki-tarinoiden ortodoksisuus. Ja jos et tykkää Feriolista, lue jotain muuta. Varmasti löydät parempaakin tekemistä kuin avata ketjuja tyyliin "eikö Ferioli olekin "&¤#& r******i, "##¤""¤%, h**o ja @¤%#?" tai "ei kai täällä ole kellään mitään Murryn tarinoita vastaan" ja odotat antoisaa keskustelua.

[Tarkastaja Tars]

Älköön unohtuko de Vita. Pier Lorenzo nimittäin. En koskaan tuosta nuoremmasta ole juurikaan piitannut mutta P.L. de Vitan piirrostyyli se oli jotain. Aku Ankan klassikoissakin julkaistu Paperino don Chisciotte esimerkillisenä. Pysyköön myös tältä aikakaudelta Angelo Bioletton vähälukuiset mutta sitäkin loistokkaammat tarinat ikuisesti muisteloissamme.

TT

[Voltigern]

Itse rakastan Massiomo De Vitan Mik De Hiir seikkailuja. Omistankin niitä kahdeksan.

[Kahkonen]

170-220 on minun mielipiteeni

Minun 120-170. Juuri sitä ennen ja juuri sen jälkeen oltiin aallonpohjassa.

Gattosta en tykkää. Hikipisarat. Lähes yhtä hämääviä kuin Guido Scalan käsienheiluttelut (pari kuvaa inducksista: 1, 2, 3).

Chierhiniltä taas on yksi ikimuistoisimmista Taskari-tarinoista, Katala varjovaras. On hyvä. De Vitan 80- ja 90-luku oli mahtavaa mutta nykytyyli on jotenkin pehmentynyt. En tykkää. Enkä oikein ole koskaan tykännyt tekijän Ankka-piirroksista.

Muista nyky-Mikeistä en ihan täysin tykkää seuraavista: Ferioli, Miguel, Joaquin, Jose Antonio Gonzalez, Casty, Xavi, Maximino ja Giuseppe Dalla Santa. Varmaan Miguel ja Dalla Santa oikeasti rumat. Muissa vain tökkii jokin, ihan ok noin muuten ja tarinat yleensä heillä hienoja. Mastantuono on hyvä.

Edit:

Taskareissa minuun eivät uppoa pitkät seikkailutarinat joissa Roope *huokaus* etsii jotain typerää aarretta, kuten kyklooppien kolikoita tai luonnon ääniä tulivuorista.

Rodolfo Cimino mainittu.

[Lurker]

Itse rakastan Massiomo De Vitan Mik De Hiir seikkailuja. Omistankin niitä kahdeksan.

Toinen fani ilmoittautuu! Hienoja seikkailuja, kuin vanhoista poikakirjoista konsanaan.

[Kahkonen]

Toinen fani ilmoittautuu! Hienoja seikkailuja, kuin vanhoista poikakirjoista konsanaan.

Kolmas, vaikka en edellisessä faniuttani erikseen maininnutkaan. De Vitan historiaseikkailut Olipa kerran Amerikka, Mik de Hiir ja muut Hiiren suvun tarinat ovat loistavia ja Taskarien ankean ajan valopilkkuja. Lähinnä niiden takia Taskarit jaksoivat kiinnostaa silloin 90-luvun puolivälin jälkeen.

[Tole]

En pidä Gatton piirroksista, liian ankeaa ja tylsännäköistä jälkeä. Hieno ura miehellä on takana, ei siinä mitään.
Chierchinin kierouttaan virnistelevät ankat olivat ennen hienoa katsottavaa, myöhemmän tyylin huonontumisen olen aina laittanut vanhuuden piikkiin. Paras miehen piirtämä sarja on varmaan Aku ja suuri Sarani (AATK 36). De Vita nuorempi on huippu.