Hernandezien hämyilyt

[Janne Kuusinen]

 Kertokaapa, viisaat, mitä Hernandezien veljesten sarjakuvista "pitäisi" ajatella? Hyvin kiehtovaa, ristiriitaista, kaunista, mutta väliin jotenkin risovaa satsia ovat nuo "Beto"-sarjakuvat. Löytyisikö joltakin kaikenkattavaa Hernandez-linkkiä?
 
 Ilmeisesti ovat raapustaneet "muutaman" sivun uransa aikana, albumeita on kertynyt. Kahlasin läpi Birdlandin, joka oli varmasti pimein koskaan lukemani sarjakuva-albumi, viimeksi tarvoin Love and Rockets-kokoelman "Fear for Comics", jolla oli nerokkaatkin hetkensä. Frida Kahloa, leijuvia lapsi-gremlineitä taivaalla, polvesta kloonautuvia ihmisiä jne jne.

 Mutta "where's the beef?" Mieleen tuli se yleinen harhaluulo, että kännissä jokaisesta tulee hauskoja seuramiehiä ja pilvessä Beatles-muusikoiden kaltaisia neroja. Välillä kävi kovin rasittavaksi se ufoilu, jota vissiin "kokeilevuuden" nimellä kaupitellaan.

 Onko noissa jokin punainen lanka, jonka olen missannut?

[roju]

Niitä kannattaa lukea PALJON. Fear of comics on surrealistisuudessaan aika erilainen kuin Beton muut sarjat ja Birdland on pornosarja tai ainakin sellaiseksi tehty, mikä siis asettaa tiettyjä reunaehtoja tarinankuljetukselle. Aika toisenlaista saagaa ovat vaikka Palomarin veri (Beton) tai Death of Speedy (Jaimen).

Niin monet jaksoivat vouhottaa niistä aikoinaan että otin asiakseni tutustua. Mulla kesti aikanaan muutaman opuksen sitkeän tavaamisen verran hullaantua mutta sitten jäinkin koukkuun ja kunnolla. Kyllä.

Muistaakseni Hgin kaupunginkirjastosta löytyy ihan hyvä kokoelma albbuja (Kaapeli tai Itis, en muista) elleivät sitten oo jo luetut kannettomiksi. Jotkut kirjat on enemmän kokonaisuuksia kuin toiset. Beto minusta menee jossain puolenvälin paikkeilla Jaimesta ohi tai sitten se johtui siitä kun itse vanheni ja eri asiat alkoi kiinnostaa. Mutta Maggie ja Hopey on niinkuin jotain parhaita kavereita, pakkohan se on aina aika ajoin tsekata mitä niille nyt kuuluu.  

[tolppis]

roju sen sanoi. Nuff said.

[KH]

Totta tosiaan, hassua jos ensikosketuksiksi ovat sattuneet kymmenistä albumeista juuri Fear Of Comics ja Birdland, jotka kertovat tekijänsä olennaisimmista piirteistä vähiten.  Varmimpia klassikoita ovat juuri nuo  Palomarin veri ja Death Of Speedy - mutta nekin taitavat antaa vielä enemmän, jos lukija on jo valmiiksi sisällä saagoissa?

Toisaalta, mistäpä muualtakaan aloittaa? Jaimen tarinoita kokeiltiin suomeksikin jo v. -90 Rakkautta ja raketteja -albumilla (löytyy kirjastoista), mutta menekki ei houkutellut Jalavaa jatkamaan. Osa ongelmaa taisi olla siinä, että vaikka episodit oli valikoitu sopivasti alkuvuosilta, ne eivät olleet kehittyneet vielä siinä vaiheessa aivan tulevien vuosien maineen veroisiksi.

Eli Hernandezien maailmaan kannattaa tosiaankin upottautua useampien albumien voimalla. Vanhana Love & Rockets -lehden kestotilaajana en oikein osaa edes suhtautua asiaan yksittäisinä kokooma-albumeina, sillä kaikki on yhtä suurta (addiktoivaa) kehitystarinaa.

Tässä vielä kaiken varalta alkuorientoitumista helpottava peruslinkki:
www.fantagraphics.com/artist/lr/losbros/losbros.html

[KH]

No niin, Janne (ja muutkin). Nyt on ollut monta kuukautta aikaa tutustua tarkemmin -- joko ollaan koukussa?

Tuli nimittäin asia heti mieleen, kun sain eilen käteeni L&R-lehtien toisen kierroksen (eli Vol.2:n) kymppinumeron, jossa kiedotaan mm. Jaimen Maggie-niminen pitkä tarina loppuunsa. Ja saipa taas kymmenen numeron ja kolmen vuoden aikana äimistellä, miten jotkut asiat voivatkin pysyä ja jopa parantua. Varsinkin Jaime, jonka tarinankerronta on saanut uusiakin sävyjä (en voi kertoa tarkemmin spoilailematta) samalla kun piirrosjälki loistaa kirkkaampana kuin koskaan. Beto on ehkä hieman jämähtänyt vanhalle tasolleen - eli jotakuinkin huipulle. Paitsi että kolmannen veljeksen Marion käsikirjoittama seikkailutarina olisi ehkä kannattanut jättää omaksi lehdekseen. Ja nyt pelottaakin, kun ovat päästämässä Mariota  jopa piirtämään itse seuraavan tarinansa.

Älytön osoitus lähes 20 vuoden mukana kasvamisen voimasta, muuten: kun uudessa maagis-realistisessa Maggie-tarinassa näytetään yhtäkkiä flashback kaverusten punk-aikojen hengaamisesta, kostui tämän lukijan silmäkulma heti ensimmäisen ruudun aikana...

[Canard]

On Hernandezeja suomennettu johonkin muuhunkin, jonkinlaiseen antologiaan, näytteeksi muutama sivu kummaltakin, Sarjakuva rakastettuni?

[KH]

Juu toki, ja lisäksi ilmestyi useampia lyhyitä tarinoita Alpha-lehdissä 90-luvun alussa. Tiedä sitten, pääsikö niihin sisälle noin irrallisina maistiaisina?

[h00k00]

Ostamalla kovakantiset kokooma-albumit Palomar: The Heartbreak Soup Stories (500 sivua) ja Locas: A Love and Rockets Book (780 sivua) saa Hernandezien tuotoksia kohtuuhintaan (n.20 puntaa albumi Amazon.uk:ssa).  Ja pääsee ehkä paremmin sisälle heidän maailmaansa kuin yksittäisiä lehtiä lukemalla.
Toivottavasti suomalaiset kirjastotkin hankkisivat nämä opukset.

[Janne Kuusinen]

Hyvin vähän Hernandez-maailmaa edelleen raapaisseena tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Jaimen työt ovat helpommin lähestyttäviä. Hankkimani "Dicks and Deedees" oli sangen verratonta satsia, mutta hankala tuohon maailmaan silti on päästä sisälle. Ehkä sitä vaan pitää enemmän lyhyistä kokonaisuuksista tai jotain. Siis tuo erittäin kohtuuhintainen 780-sivuinen raamattu menee hankintaan ilman muuta, jo on kumma, jos ei sen kautta aukene (edes vähän).

Eniten Hernandezien, lähinnä Jaimen, työt ovat antaneet teknisessä mielessä. Jessus: miten joku voi pystyä tekemään niin upeaa, pelkistettyydessään ilmeikästä viivaa!

Ja sika-sivuhuomautuksena vielä, että Jaimehan pyyhkii Manaralla lattioita 6-0. Kukaan ei piirrä niin ihania ja epätäydellisyydessään söpöjä naishahmoja kuin Jaime.

[KH]

Jokikinenhän meistä on palanut halusta tietää, mitä veljeksille kuuluu Love & Rocketsin paluun myötä:
www.theonionavclub.com/feature/index.php?issue=4103

Ja herranen aika, 500-sivuista Palomar-kokoelmaa saa näköjään Pitkämieheltä parikytä euroa halvemmalla kuin kaupoista... www.pitkamies.net/mailorder.htm

[pitkä mies]

http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2429.0

[roju]

Minun hyllyssä on nyt sekä Palomar että Locas! Locas on vielä kesken. Niin että Kuusinen, joko oot lukenu? Valkeniko?

[Janne Kuusinen]

Olen nyt edelleen kiinni siinä piirrosjäljessä. Manarat on viety kaniin jo aikoja sitten. En tiedä, pitäisikö olla pahoillaan tai jotain.

Jaime avautuu paremmin, ansiot ovat havaittavissa, kyllä. Pitkää, kärsivällistä kerrontaa, arkipäivän estetiikkaa, ei ADHD-tapauksille. Locas'n luku on vielä kesken. Suurimmaksi ongelmaksi näyttää muodostuvan hahmojen kulttuurinen ympäristö, joka on vieras, jopa vieraannuttava. Hernandez tuntuu olevan sarjakuvassa samaa, mitä Isaac Bashejevits Singer kirjallisuudessa.

Mutta lopulliset johtopäätökset siis myöhemmin.

[juhaveltti]

Hmm. Laitoin juuri toiseen threadiin kysymyksen Lov & Rocketsin nykytilasta, mutta menneestä sen verran, että Love & Rockets osoittaa TODELLA paljon sarjakuvan hienouksia ja mahdollisuuksia, ja päähenkilöiden elämänkaaren kuvaus vuosien varrella, tekijöiden itse kasvaessa, tekee siitä ainutlaatuisen fiktiivisen "kronikan". Mitenkä sitten kuinka luontevasti ja soljuvasti se aika/ kehitys kulkee Locasissa, siinä kokoelmassa? 

Minä olen lukenut varmaan suurimman osan vol.1 Love & Rocketseista, mutta kirjastosta aikoinaan lainannut kokooma-albumeja aika satunnaisessa järjestyksessä, että sai aina miettiä missä mentiin. Loppupään osat luin alkuperäislehdistä, ja Wig Wam Bammista pidinkin kovasti, Gilbertin sarjat on vähän semmoista mitä nykyisin ei oikein enää jaksa lukea, vaikka joskus pitäisikin varmaan lukea ne kaikki uusiksi läpi. Jos vaikka johonkin kirjastoon ilmaantuisi nuo uudet kokoomat.

Osaako joku asettaa noita Jaimen juttuja aikahaitariin, eli montako vuotta suunnilleen on kulunut alkuajoista? Minkä ikäinen Maggie nykyisin on?

[KH]

Osaako joku asettaa noita Jaimen juttuja aikahaitariin?

Tuolla olisi eräänlainen kronologiatulkinta: www.zompist.com/loveroc1.html