Artikkelit | Teksti: Salla Brunou | Julkaistu: 02.10.2007 klo 20:09:28 | Luettu: 3094 kertaa

Blain ja merirosvojen historia

Christophe Blain jutteli sarjakuvataiteestaan Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 15.9.2007.

Maalari ja merirosvo -sarja vakuuttaa lukijansa uskottavuudellaan. Näin siitä huolimatta, että sarjaa ei ole sijoitettu mihinkään tarkkaan historialliseen aikaan ja Blain ei edes pyri fotorealismiin piirroksissaan. Minkä verran teet historiallista taustatutkimusta, Christophe Blain?

Kuva: Jukka Virtanen
Kuva: Jukka Virtanen
- Merirosvokiinnostukseni sai alkunsa vuosia sitten, kun luin Daniel Defoen merirosvoaiheista Kapteeni Singleton -kirjaa. Yritin tämän jälkeen etsiä tutkimustietoa merirosvoista, mutta se osoittautui haastavaksi. Fiktiota merirosvoista löytyy runsaasti, mutta olen löytänyt vain vähän merirosvoaiheista tutkimusta. Toisaalta, en enää jaksa välittää yhtä paljon siitä, ovatko sarjakuvani kaikilta osin historiallisesti uskottavia. Taustatutkimus on vain lähtökohta minulle mielikuvitukseni käyttämiseen. Minun merirosvoni ovat "teatteripiraatteja", jo senkin takia että viimeiset ranskalaiset merirosvot ajoittuvat 1700-luvun alkuun, ja Maalari ja merirosvo sijoittuu noin 1700-luvun puoliväliin. Samoin sarjan ihmissuhteet on tehty täysin nykyaikaisiksi, niissä en ole edes yrittänyt olla historiallinen.

- Ympäristönkuvaus on toinen asia, jossa myös teen jonkun verran taustatutkimusta. Olen kierrellyt Pariisin kirjastoja etsimässä autenttisia tuon ajan katunäkymiä maalaustaiteesta. Ei niitäkään kyllä paljon ole löytynyt, niinpä käytän vapaasti mielikuvitustani niissäkin. Muuten ympäristönkuvauksessa panostan niihin paikkoihin, joissa olen itse käynyt. Asun Pariisissa, sen tunnen parhaiten. Mutta olen käynyt myös Karibianmerellä ja Antarktiksella, joihin olen Isaacinkin vienyt. Sarjassani merirosvot seilaavat pari kuukautta Antarktiksella, ja olen ihan varma että todellisuudessa he olisivat kuolleet kaikki reissulleen. Haluan tältäkin osin laittaa omaa persoonallisuuttani sarjaan piirtämällä paikkoja, joissa olen itse ollut. Ja onhan se silloin hieman helpompaakin.

Sehän on hyvän taiteen merkki, jos lukija haluaa uskoa taideteoksen asiat tosiksi, vaikka näkeekin niissä virheellisyyksiä. Suomalaisista esimerkiksi kirjailija Hannu Raittila tekee aivan samaa: hänet tunnetaan "insinöörikirjailijana", mutta hän on sanonut kirjoittavansa kaikki tekniset yksityiskohdat puhtaasti omasta päästään. Onko sinulla ollut jotakin esikuvaa Isaacin hahmolle?

- Onpa hyvinkin, esimerkiksi taidemaalari Gustave Doré. Minua kiinnostavat 1700- ja 1800-lukujen taiteilijat. Doré ei kylläkään ollut mikään seikkailija, hän pysyi taiteilijan roolissa.

Isaac ei suinkaan ole aina mikään mukava ihminen. Hän pettää Alicea ja joskus ystäviensäkin kanssa epäluotettava. Miksi näin?

Signeerausta Helsingin sarjakuvafestivaaleilla
Signeerausta Helsingin sarjakuvafestivaaleilla
- Hän on inhimillinen ihminen ja pidän siitä. Aion kyllä jatkaa samalla lailla sarjan loppuosissakin, jatkan sarjaa ehkä noin seitsemänosaiseksi. Ja eihän Alicekaan ole uskollinen. Uskoisin tämän johtuvan siitä, että he ovat tunteneet toisensa hyvin nuoresta asti eikä kummallakaan ollut muita suhteita. Nyt he haluavat hieman hankkia kokemuksia. Olen joskus kuullut palautteena, että Isaac olisi jotenkin heikompi kuin Alice. Minun mielestäni näin ei kuitenkaan ole.

Suomessa ajatellaan vielä laajalti, että sarjakuvat ovat lasten juttuja. Käsittääkseni Ranskassa sarjakuvan arvostus on ihan toisella tasolla. Millaisessa asemassa olet siellä?

- Niin, Ranskassakin sarjakuvan arvostus alkoi nousta nykyiselle tasolleen vasta kymmenkunta vuotta sitten. Vaikka sarjakuvat sitä ennenkin olivat suosittuja ja luettuja, niitä pidettiin samalla lailla sielläkin lastenkulttuurina. Kymmenisen vuotta sitten muutama taiteilija perusti kustantamon, joka alkoi saavuttaa laajemminkin mielenkiintoa mm. omaelämäkerrallisilla sarjakuvilla, ja aikuisten sarjakuva alkoi nousta undergroundista mainstreamiksi. Näitä ensimmäisiä nousijoita olivat mm. Marjane Satrapi ja Lewis Trondheim. Minut voi laskea mukaan muutamaa vuotta myöhemmin, saatuani parhaan sarjakuva-albumin palkinnon Maalarista ja merirosvosta Angoulêmessa vuonna 2002.

- Kuitenkin sarjakuvan arvostus Ranskassa riippuu melko pitkälti siitä, millaisia aiheita käsittelee. Jotta sarjakuva olisi "yhtä hyvää" kuin kirjallisuus, pitäisi käsitellä vain vakavia aiheita Marjane Satrapin tapaan. Hän on muutenkin melkoinen tienraivaaja, sillä hän on valtavan suosittu. Hänen teoksiaan on myyty yli miljoona kappaletta ja hän on päässyt kiertueille Yhdysvaltoja myöten. Minun seikkailusarjakuvani eivät ole samalla lailla vakavasti otettavia kriitikoiden mielestä eivätkä sitä kautta yhtä arvostettujakaan.

Tunnetko suomalaista sarjakuvaa?

- En, mutta tunnen huonosti ranskalaistakaan. En lue sarjakuvia juuri ollenkaan. Kaverien tekemät sarjakuvat nyt sentään täytyy lukea. Mutta kun oma työ on sitä, että on yksin kynän ja paperin kanssa ja vuodattaa omaa persoonaansa paperille, haluaa vapaa-ajallaan tehdä jotain muuta kuin työhön liittyviä juttuja. Kirjoja luen ja elokuvia katson kyllä mielelläni. Mutta en halua jutella muiden sarjakuvantekijöiden kanssa, en ainakaan sarjakuvista.

Ohhoh! Miten sarjakuva sitten valikoitui taiteesi muodoksi?

- Koska rakastan piirtämistä, enkä osaa piirtää ilman että alkaisin samalla kertoa tarinaa. Ja toisinpäin: tarinoiden kertominen on minulle kaikkein tärkeintä, ja minulle on luonteenomaista piirtää tarinani kuviksi. Ennen ensimmäisen sarjakuvani julkaisemista tein kuvituksia lastenkirjoihin, ja se helpotti kustannussopimuksen saamista, kun oli jo hieman nimeä ja tunnettavuutta. Sinänsä olisi kyllä mielenkiintoista päästä tekemään vaikka elokuvan käsikirjoitusta, jos joku sellaisen minulta tilaisi. Niin, ja pidän yksin työskentelystä, joten sarjakuvan tekemisessä nämä kaikki asiat yhdistyvät.

Mitä lastenkirjoja sitten olet kuvittanut? Suosittele jotain niistä suomennettavaksi.

- No ne ovat minulle tätä nykyä vähän sellaisia vanhoja juttuja. Eivät ne ole samalla tavalla henkilökohtaisia kuin sarjakuvani, ja piirrostyylin puolesta ne ovat ihan erilaisia. Enpä siis suosittele niistä käännettäväksi mitään. Sarjakuvani teen täydestä sydämestä, kuvitukset olivat enemmänkin tilaustöitä..


Keskustele Blainista ja Maalarista ja merirosvosta.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali