Mangan mestarit esittelyssä

Jari Lehtisen, Janne Kempin ja Outi Vanamon teos Mangan mestarit on ensimmäinen kotimainen tietokirja, joka esittelee parhaat japanilaiset sarjakuvapiirtäjät ja heidän tuotantonsa.

Mangaa luetaan ja julkaistaan Suomessa yhä enemmän, mutta mangaa luovat taiteilijat tunnetaan kovin huonosti. Mangan mestarit on upeasti kuvitettu hakuteos, josta on runsaasti iloa jokaiselle sarjakuvan ystävälle. Se auttaa myös opettajia, vanhempia ja kirjastoalan ammattilaisia ymmärtämään mangaa ja sen tekijöitä.

Jari Lehtinen – Janne Kemppi – Outi Vanamo: Mangan mestarit
Kustantaja BTJ-kustannus Oy, Helsinki 2007
Painopaikka Kirjapaino Gummerus Oy, Jyväskylä 2007
Ulkoasu: Tarja Kettunen
Kannen kuva: rama
ISBN 978-951-692-674-5
Kovakantinen, sid., 176 sivua, 34 X 34 cm, osittain nelivärinen

Ihan oikeassahan tuo ote ylempänä kustantajan tiedotteesta on, Mangan mestarit esittelee 24 japanilaista mangakaa eli sarjakuvataiteilijaa ja yhden taiteilijaryhmän. En ensi silmäyksellä osannut yhdistää puoliakaan nimiä oikeisiin luomuksiin. Eli huonosti tunnen mangan mestarit. Esittelyyn pääsevät on valittu kirjoittajakolmikon yhteisellä konsensuksella. Mukaan päässeet eivät ole välttämättä juuri niitä, joita Suomen ostava mangayleisö ahmii, joskin pari niistäkin on mukana. Kieltämättä tulee tarve tutustua ennen tuntemattomiin. Kustantajat, tästä valitaan sitten tulevia suomalaisia julkaisuja.

Artikkelit ovat seuraavista nimistä, luettelo ikäjärjestyksessä vanhimmasta alkaen:

  • Osamu Tezuka

  • Shigeru Mizuki

  • Yoshihiro Tatsumi

  • Takao Saito

  • Yoshiharu Tsuge

  • Leiji Matsumoto

  • Hayao Miyazaki

    Ranma 1/2 on Suomessa tuttu...
    Ranma 1/2 on Suomessa tuttu…
  • Riyoko Ikeda

  • Jiro Taniguchi

  • Moto Hagio

  • Mitsuru Adachi

  • Suehiro Maruo

  • Rumiko Takahashi

  • Naoki Urasawa

  • Masamune Shirow

  • Kia Asamiya

    ...kuten myös Salapoliisi Conan
    …kuten myös Salapoliisi Conan
  • Hitoshi Ashinano

  • Gosho Aoyama

  • Erica Sakurazawa

  • Ai Yazawa

  • Takehiko Inoue

  • Nekojiru

  • Junko Mizuno

  • CLAMP-ryhmä (alunperin 12 naisen ryhmä)

  • Kondom (Teruo Kakuta)

Aiheina on joka tapauksessa sekä pojille, tytöille että aikuisille, erikseen miehille ja naisille, suunnattujen sarjojen tekemiseen erikoistuneita nimiä. Scifi-, fantasia-, urheilu- ja ihmissuhdeaiheet ovat hyvin esillä. Eräs olellinen osa-alue puuttuu, historia. Sen keskeisistä tekijöistä olisi ehkä kannattanut ottaa mukaan kaksikko Kazuo Koike ja Goseki Kojima, johtuen upeasta historiallisesta samuraieepoksestaan joka tunnetaan meilläkin parhaiten englanninkielisellä nimellä Lone Wolf and Cub. Tai videona levinneestä silvotusta elokuvaversiostaan Shogun Assassin. Mutta tästäkään puutteesta huolimatta ei kirjaa pääse syyttämään yksipuolisuudesta.

Eittämättä tälle kirjalle onkin tarkoitus tehdä jatkoa. Uskon että tulee, koska kaikki mangaan liittyvä tuntuu menevän kaupaksi hyvin meillä Suomessakin.

Shigeru Mizukin hirviöt ovat vaikuttavia
Shigeru Mizukin hirviöt ovat vaikuttavia

Kirjoittajat ovat japanilaisen sarjakuvan eturivin tuntijoita, ja kaikissa tapauksissa aiheeseen on perehdytty huolella. Valtaosa artikkeleista on laadittu kukin yhden kirjoittajan toimesta, mutta joukossa on myös yhteistyössä tehtyjä. Kemppi on kirjoittanut kahta muuta kirjoittajaa huomattavasti vähemmän, joten valtaosa on Lehtisen ja Vanamon tuotosta. Ehkä sitten ensi kerralla.

Artikkelien lomaan on kirjoitettu myös useita tietoiskuja alan termeistä. Shonen-ait ja shojot selvitetään näissä kuin ohimennen. Sisällysluetteloon näitä ei ole kelpuutettu. Termin merkitys on ilmeisesti jätetty nettihaulla tutkittavaksi. Näinhän se nykyisin menee. Sisänsä sisällysluettelo on tämänkaltaisille kirjoille tyypillinen. Vain tekijöiden ja heidän tuotoksiensa verran. Myös länsimaiset vastaavat joihin tehdään vertailua.

Hayao Miyazaki on tunnetumpi elokuvistaan, Nausicaa oli kuitenkin arvostettu sarjakuva jo aikaisemmin
Hayao Miyazaki on tunnetumpi elokuvistaan, Nausicaa oli kuitenkin arvostettu sarjakuva jo aikaisemmin

Näytteitä sarjakuvista olisi voinut olla enemmänkin. Käsittääkseni japanilaisilla tekijöillä on harvoin niin lyhyitä sarjakuvia, jotta tämäntyyppiseen julkaisuun saisi näytteeksi mielekkäitä kokonaisia mininovelleja. Näytteiden dialogi on monella kielellä. Suomentaminen olisi voinut olla mielekästä.

Lievää snobistista näkemystä paikoin ei voi olla havaitsematta, eikä sellainen välttämättä innosta kovin nuorta lukijaa tutustumaan tarkemmin taiteilijan työhön. Kustantaja on tunnettu erityisesti kirjastoväelle tarkoitettujen opusten julkaisemisesta, joten se tässäkin ilmeisesti on takana. Ja jossen tietäisi, että tekijät tuntevat hyvin myös länsimaistakin sarjakuvaa, voisin muistuttaa että urheiluaiheisia sarjakuvia on länsimaissakin laadittu pilvin pimein. Busterin lisäksi urheilua on käsitelty ihan perussarjakuvissa Aku Ankasta Tenaviin. Muussakin amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa sarjakuvassa on aiheita pilvin pimein. Suomeksi ei montaa ole nähty, tai siitä on jo aikaa, mutta tässä sivistyslaatikko on väärässä.

Japanilaiset nimet tunnutaan nykyään kirjoitettavan englannin kielen pohjalta tehdyn translitteroinnin mukaan. Ennen suomenkielisessä tekstissä Tezuka olisi ollut Tetsuka. Eihän suomeksi kaupunki Jokohamaakaan kirjoiteta Yokohama. Englantia puhuvien maiden kauttahan manga on Suomeen tullut, joten kai tähän on tyytyminen.

CLAMP on myyvä nimi myös Ranskassa
CLAMP on myyvä nimi myös Ranskassa

Tekijöiden esittelyt ovat perusteellisempia kuin esim. Vuonna 2005 suomennetussa Paul Gravettin kirjassa Manga – 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa, ja muutenkin tekijäkeskeinen lähestymistapa puolustaa paikkaansa, koska aiheesta on suomeksi julkaistu jo historiikki. Tätä ja tulevia jatko-osia onkin pidettävä täydentävänä tietoteoksena. Yksinään tätä ei voi sanoa kattavaksi hakuteokseksi, sitten vasta kun sarja laajenee. Kokoelma laadukkaita artikkeleita taiteilijoista, joilla ei ole muuta yhteistä nimittäjää kuin sarjakuva ja japanilaisuus. Ehkä Jari Lehtisen esipuheessaan mainitsema genreihin perustuva jako olisikin ollut parempi idea.

Mangan pioneerin Osamu Tezukan omakuva
Mangan pioneerin Osamu Tezukan omakuva

Japanilaisen sarjakuvan monimuotoisuus tulee hyvin selville, kun artikkeleihin tutustuu. Manga ei ole pelkkää söpöilyä ja suuria silmiä. On se toki sitäkin, mutta myös paljon muuta. Mutta kuten sanottu, tämä vaikuttaa olevan ennemmin aikuisille sarjakuvanharrastajille suunnattu. En menisi suosittelemaan bondage-keijuja luettavaksi 12-vuotiaalle mangaharrastajalle. Tosin hentaita on paha mennä sivuuttamaan kerrottaessa japanilaisesta sarjakuvasta. Liikaa joillekin voi myös olla shonen-ai, jossa kiltti androgyyninen poikarakkaussarjakuva on aiheena. Näitä kuulemma japanilaiset naiset ovat käytännössä kaikki lukeneet.

raman kansikuvan näet isompana klikkaamalla
raman kansikuvan näet isompana klikkaamalla

Painotyö ja ulkoasu ovat oikein laadukkaita. En ehkä olisi valinnut kanteen hahmoa, joka tähtää asellaan lukijaa, vaikka kyseessä onkin perinteinen scifimangan arkkityyppi, ja kuva itsessään hieno.

Mangan mestarit julkistetaan Turun kirjamessuilla 5. – 7.10.2007, joten kaupoista ei tätä ennen sitä ehkä löydy.

Keskustele kirjasta Kvaakissa.