Arvostelut | Teksti: Jukka Laine | Julkaistu: 21.02.2007 klo 14:56:26 | Luettu: 15279 kertaa

Suomalainen sarjakuvailmiö

Milla Paloniemi (s. 1983) teki ensimmäiset Kiroilevat siilit syksyllä 2003. Ärräpäitä päästelevä hyönteissyöjien lahkoon kuuluva otus oli heti pienten piirien suosikki, mutta muutamassa vuodessa se on noussut suurten kirjakauppaketjujen myydyimpien tuotteiden joukkoon.

Eikä syyttä.

Kiroileva siili
Teksti, kuvitus, ulkoasu ja taitto: Milla Paloniemi
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2007
Paino: Otavan kirjapaino, Keuruu, 2007
Sid. 80 s., kovakantinen, mv
ovh. 14,90 €
ISBN 978-952-483-045-4

Varhainen siilistrippi...
Varhainen siilistrippi...

Lopullisesti läpi Kiroileva siili löi Iltasanomien tammikuun kotimaisena sarjakuvana. Ja Kvaakin jäsenet äänestivät Paloniemen heti ensimmäisessä Pätkä-äänestyksessä voittajaksi.

Siili saattaa tuntua yhden idean vitsiltä ja hetkelliseltä muoti-ilmiöltä. Mutta ei Karvisessakaan tämän enempää ideoita ole käytetty. Suuret menestykset pohjautuvat yllättävän suppeaan muottiin. Siksi kriitikot inhoavat Karvista, mutta suuri yleisö tykkää. Erona Karvisella ja Siilillä on tietysti, että kriitikotkin ovat Siilin edessä lääpällään. Ainakin toistaiseksi.

...ja tuoreempi siilistrippi
...ja tuoreempi siilistrippi
Nimittäin pelkkä kiroilu ja ärhentely ei toimi pidemmän päälle, jonka Millakin on hokannut. Albumin alkupuoli menee kiroillessa söpön afrikkalaisen kääpiösiilin, äitimuorin ja tyttöystävän kanssa. Mutta suurimman osan Siili kiroilee ihan yksikseen. Puolivälissä pohojalaanen siili kohtaa city-siilin. Ehkäpä kohtaaminen kertoo tekijän omasta elämästä. Jalasjärveeltä Vantahalle muuttaminen voi olla kulttuurishokki. Joka tapauksessa tässä vaiheessa sarja alkaa selvästi hakea laajentumista. Takaisin seikkailultaan Siili palaa ennen albumin päättymistä. Ja taas kiroillaan kotokulmilla.

Sankarimme tapaa citysiilin
Sankarimme tapaa citysiilin

Pohjalaista murretta Siili siis puhuu, mutta ei tämä mikään murrealbumi varsinaisesti ole. Mutta Timo Mäkelän mainion Häjyjen tapaista pohjalaista uhoamista Siilin käytöksessä on silloinkin, kun se ei kiroilekaan.

Graafikoksi valmistuvalla Paloniemellä on graafista silmää, tämä on hänen lopputyönsä. Taustoja sarjassa ei juuri ole, eikä niitä tämänluonteisessa sarjassa pahemmin tarvitakaan. Keskipiste on hahmoissa ja tapahtumissa. Laajentamisen kanssa on jatkossa oltava tarkkana, ellei sorruta liikaan söpöilyyn. Mutta on se lutunen.

Siilin kotopaikka selviää
Siilin kotopaikka selviää

Albumi on näyttävän näköinen, laadukkaalle kiiltävälle paperille painettu, sidottu kovakantinen. Osa sarjoista on ilmestynyt jo omakustanteena, mutta uuttakin herkkua on mukana.

Jatkoa odotellaan, tekijä sanoo että toiseen, jopa kolmanteenkin albumiin on jo materiaali valmiina. Kiroilevan siilin kotisivuilla voi tutustua osittain ennakkoon siihen.

Mutta seuraavaa odotellessa, käykää hakemassa omanne, jotta tiedätte mistä puhutaan.

www.kiroilevasiili.fi
Lisää Milla Paloniemen sarjakuvia
Anne Muhosen arvio omakustannesiilistä Kvaakissa
Anne Muhosen arvio saman tekijän Tassutellen-omakustanteesta Kvaakissa
Keskustelua Kiroilevasta Siilistä Kvaakissa

Klikkaa kuvaa (© Milla Paloniemi 2007) niin näet sen suurempana.

Ensimmäiset siilisarjat eivät löydy albumista
Ensimmäiset siilisarjat eivät löydy albumista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

kommentoi 21.02.2007 klo 17:30:58 seuraavaa:
inhoan tätä jotenkin tulee ärsyttävä olo--sori

Angelfish kommentoi 22.02.2007 klo 11:01:41 seuraavaa:
Mielestäni kiroileva siili on tylsä ja yliarvostettu. Voimasanoja viljelevät pikkueläimet ovat vanha vitsi jo ennestään.

Joni Ahonen kommentoi 23.02.2007 klo 08:07:51 seuraavaa:
En nyt ihan noin sanoisi. Graafinen ulkoasu on yksinkertaisesti hyvän näköinen ja hahmot ovat sen myötä tunnistettavat. Jokaisella meillä on omat tyylimme.

tolppis kommentoi 23.02.2007 klo 11:18:06 seuraavaa:
Hmmm...ettei vaan olisi kateellisten panettelua täällä...

Noh, miten vaan. Minusta Siili on aika aitoa kamaa, Suomen Nemi heh.

Onnittelut vaan tekijälle!

litti kemppainen kommentoi 23.02.2007 klo 21:34:50 seuraavaa:
Vanhan kierrätystä ja rahastusta. Sopii tosin suomalaisille. Yksinkertaisuuden ylistys.

terhie kommentoi 24.02.2007 klo 01:25:37 seuraavaa:
"Kiroilu on suomalaisten smalltalkkia", jotain siihen suuntaan luki Nyt-liitteessä jossain lainauksessa tänään.

Supersiili kommentoi 24.02.2007 klo 20:01:19 seuraavaa:
Siilit on parhaita! ja kiroileva siili paras sarjakuva! <3

Isä Urkuri kommentoi 25.02.2007 klo 12:40:31 seuraavaa:
No Nytillä nyt on muutenkin taipumuksia haukkua joka suunnassa Suomea. Itsekritiikki on ihan ymmärrettävää, mutta Nytissä ei ole sitäkään.

Mitä siihen varsinaiseen aiheeseen tulee... Alpasta löytyy monta lutuista kohtaa, joissa kiroilu yksinkertaisesti pätee tai kusee.

mä tässä kommentoi 25.02.2007 klo 21:48:50 seuraavaa:
Ehkei kummempaa, mutta piristävää :)

Jenska kommentoi 08.03.2007 klo 18:18:12 seuraavaa:
Törmäsin tähän ekaa kertaa eilen... ei voi mitää. Osu ja uppos!

hile* kommentoi 10.03.2007 klo 15:31:52 seuraavaa:
ihastuin kiroilevaan siiliin jo kaksi vuotta sitten ja ostin seinäkalenterin. tammikuussa oli iloinen yllätys kun luki iltasanomia. aivan mahtava sarjakuva. pitääpä käydä ostamassa albumi :D

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali