Uutiset | Teksti: Timo Ronkainen | Julkaistu: 22.01.2007 klo 14:45:29 | Luettu: 3175 kertaa

Herra Koipeliinin paluu

Herra Koipeliini
Herra Koipeliini
Pian tulee kuluneeksi 150 vuotta Suomen ensimmäisen sarjakuvan julkaisemisesta. Rodolphe Töpfferin kirja Herra Koipeliini julkaistaan helmikuussa 2007.

"Merkilliset matkat ja eriskummalliset kohtalot maalla ja merellä hänen jälkeenjättämiensä papereiden mukaan kerrotut ja 199 kauniilla kuvalla valaistut"

Rodolphe Töpffer oli maailman ensimmäinen täysiverinen sarjakuvapiirtäjä. Töpfferin Monsieur Cryptogame -sarjakuva ilmestyi Ranskassa vuonna 1845, ja Suomessa osa tarinasta julkaistiin 1857 Sanomia Turusta -lehden jatkosarjana, Suomen ensimmäisenä sarjakuvana.

Herra Töpffer itse
Herra Töpffer itse

Juhlavuoden kunniaksi alkuperäisestä Monsieur Cryptogame -sarjakuvasta on nyt valmistunut suomenkielinen näköispainos Herra Koipeliini. Suomen aikaisemmat viisi Koipeliinipainosta vuosilta 1859, 1871, 1923, 1934 ja 1972 olivat pahoin lyhennettyjä ja ladottu virheellisesti kirjamuotoon, jonka johdosta koko teos, sen alkuperä ja merkitys ovat lähes tyystin unohtuneet. Herra Koipeliini on sarjakuva-albumien uranuurtaja ja teos, jonka historiaa ei ole Suomessa juuri aikaisemmin tunnettu eikä sen todellista arvoa sarjakuvana ymmärretty.

Rodolphe Töpfferiä pidetään sarjakuvan isänä. Hän loi kokonaan uuden kirjallisen genren vuosikymmeniä ennen kuin se tuli tunnetuksi esimerkiksi Amerikassa, jota virheellisesti on pidetty sarjakuvan synnyinmaana. Albumin on suomentanut mm. Tintti-kirjojen suomentajana tunnettu Heikki Kaukoranta.

Minerva-kustannus

Lisää: Töpffer Wikipediassa

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Wade kommentoi 22.01.2007 klo 15:10:35 seuraavaa:
Hieno homma.
Minerva laajentaa alaa koko ajan.

Jari Lehtinen kommentoi 24.01.2007 klo 13:57:33 seuraavaa:
Suuria uutisia.
...vaan voisikohan noille kommenttien mainoslitanioille tehdä jotakin...

Reima Mäkinen kommentoi 25.01.2007 klo 15:10:59 seuraavaa:
Onko lause: "Hän loi kokonaan uuden kirjallisen genren vuosikymmeniä ennen kuin se tuli tunnetuksi esimerkiksi Amerikassa, jota virheellisesti on pidetty sarjakuvan synnyinmaana. "
Jostain lehdistötiedotteesta tai mainoksesta?

Voisin kyseenalaistaa ainakin sen että Töpffer loi genren, aika yksinhän hän oli. Sarjakuva on (tiettyjen kriteerien perusteella) SOVITTU syntyneeksi jenkeissä. Jos tätä sopimusta kyseenalaistetaan tai näitä kriteerejä lähdetään muuttamaan, niin kyllä siinä Töpfferin pallikin heiluu.

Vastauksena Jarin kysymykseen: Roskakommenteista. Niitä ei voi estää. Ylläpito on ollut kiusallisen tietoinen tästä ongelmasta jo pitkään. Kommentointimahdollisuuden poistamista on kyllä tästä syystä harkittu vakavasti.

mik-kiss kommentoi 05.02.2007 klo 13:33:52 seuraavaa:
Tuo genre-ilmaus on peräisin tästä Töpfferin Koipeliinityöstä ja on tosiaan jonkun verran vanhempi kuin vuodelta 2007 =). Nimittäin Töpfferin teoksen julkaisija Dubochet kirjoitti heinäkuun ensimmäinen päivä vuonna 1845 uuden genren (ransk. genre = laatu, laji, suku, genre artistique = taidelaji) synnystä Töpfferille:
"Vous avez crée le g e n r e et vous n'avez pas encore vu le dernier de vos imitateurs." Olet [Rodolphe Töpffer] luonut uuden genren, etkä vielä tiedäkään uusinta imitoijaasi." Viitaten mm. Töpfferiä mukailleen Benjamin Roubaudin uuteen sarjakuvaan. Jo 1800-luvun puolivälin tienoilla Töpfferin sarjakuva oli levinnyt mm. Sveitsiin, Ranskaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Ja siis Suomeenkin jo 150 vuotta sitten vuonna 1857.

Karl Erik Widemark kommentoi 10.02.2007 klo 10:14:23 seuraavaa:
Hra Koipeliini/sarjakuvat

Olen sarjakuvien vannoutunut ystävä ja olen aina puolustanut niitä arvokkaana genrenä siinä missä hienohelmat rypistävät kulmiaan.

Olen kasvanut Aku Ankan, Mikki Hiiren, Tex Willerin, Pecos Billin, Mustanaamion, Ressun, Pulterin, MAD-lehden, Asterixin ja Tintin maailmoissa ja saanut niistä uskomattoman paljon.

Ehdoton lempparini on Pulteri (englanniksi) sen anakronistisen ja itseironisen hengen vuoksi.

Tintti ja Asterix ovat erikoisia koska niissä on niin paljon todellista tietoa. Niissä eivät faktat ole vääristeltyjä. Esim. Asterixissa on uskomaton määrä exaktia tietoa arkkitehtuurista, taideviittauksia (esim. Davidin Meduusan lautta-taulun, alunperin vlta 1827 kai, hauska versio!

Lisäksi Asterixissa on kymmeniä lausahduksia latinaksi suurimmilta klassisilta runoilijoilta (Horatius jne).
Siten olen oppinut paljon yleissivistävää latinaa!

HERRA KOIPELIINI on uusi tuttavuus, mutta lienee ainakin "yhden messun arvoinen"! :)

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali