Arvostelut | Teksti: Jukka Laine | Julkaistu: 29.09.2006 klo 08:30:33 | Luettu: 2934 kertaa

Me olemme supersankareita! Meidän velvollisuutemme on pitää kaupunki turvallisena!

P.A. Mannisen luoma Kapteeni Kuolio on jo toistakymmentä vuotta seikkaillut suomalainen supersankari. Alun perin kyseessä oli selkeästi parodia, mutta hahmo on liukunut myöhemmin vakavampaan suuntaan, erityisesti pidemmissä tarinoissa. Edellinen albumi Kapteeni Kuolio ja Tamperkele ilmestyi vuonna 2002, ja Tampereen Sarjakuvaseuran Sarjari-lehdessä Kuolio on kohdannut Tamperetta uhkaavia vaaroja lyhyemmissä tarinoissa jo vuodesta 1990 alkaen.

"Hahmo syntyi Sarjarin supersankareihin keskittyneen teemanumeron ansiosta. Halusin kehittää supersankarin, josta ei tiedä onko se skitsofreenikko vai oikea supersankari.", Manninen muistelee.

Kapteeni Kuolio on salaiselta henkilöllisyydeltään Veikko Eloranta, sairaseläkeläinen. Kapteeni Kuolio on okkulttien voimien suurmestari, useiden henkiolentojen tuttava, mystisten manausten taitaja ja ammattikiroaja.

Kaikki Amurin supersankarit asuvat samassa kerrostalorapussa. Heistä Kapteeni Kuolio on ollut mielisairaalassa hoidettavana vain kerran, mutta se johtui Kuolion päähän asettuneista avaruusmuukalaisista. Tässä albumissa Kuolion apuna seikkailee hänen naapurinsa Kapteeni Kökkö, jonka superkykyihin kuuluvat huippuälykkyys ja vastaansanomaton tarmo.

Pispalan vampyyrit -albumissa aluksi Tampereella on tehty kolme vampyyrien tekemään murhaa. Tutkimukset alkavat Tampereen tuomiokirkolta. Albumi onkin kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja se perustuu tositapahtumiin (takakannen esittelytekstistä). Sehän tarkoittaa sitä, että Manninen on kerännyt muutamia vanhoja suomalaisia selittämättömiä tapauksia, ja luonut niiden ympärille tarinan, ja tietenkin vampyyrit. Vastaavia tapauksia käytettiin edellisessä Tamperkele-albumissakin. Tampereen yksityiskohtia Manninen kuvaa huolella.

"Vuosien varrella Tampere on tullut Kuolioihin mukaan tärkeänä elementtinä. Alussa ihan vahingossa, mutta varsinkin pitkissä albumeissa hyvinkin korostuneesti. Aidot tapahtumapaikat on huolella haettu ja kuvattu."

Tuomiokirkolta sankarimme löytävät näkymättömiä esineitä, ja eiköhän hetikohta vampyyrikin hyökkää heidän kimppuunsa

Näsinneulan lähettyvillä leikkipuistossa. Kuolio noutaa Amurin alikulkutunnelin dimensioportin kautta tummiin pukeutuneen naisen. Tämä on Ajattara, suomalaisen mytologian metsänhaltia ja kuoleman personifikaatio.

Ajattara kertoo kapteeneille tarinoita vampyyrien aikaisemmista teoista. Sitten kolmikko lähtee Pispalaan kohtaamaan satojen vampyyrien hyökkäyksen...

Tarina on erinomainen. Vanhat hurjat tositarinat ja urbaanilegendat on hiukan jäykästi liitetty mukaan, mutta toimien kuitenkin. Suomalaisen mytologian variointi on onnistunut ja sitä toivoisi näkevän enemmänkin sarjakuvissa. Hahmot ovat aivan loistavia: Ajattara on uskottavan tuntuinen Pimentolan valtiatar. Päähenkilösupersankarit ovat rakastettavia sekopäitä. Vampyyrit ovat pelottavia.

Ihmisten piirtäminen on mannismaisesti kankeaa, mutta siihen tottuu enemmän miehen töitä luettuaan. Tamperelaisuus on albumissa tärkeä elementti. Tapahtumapaikat on kuvattu realistisesti tai ainakin realistisen tuntuisesti: Pispalassa kun en ole käynyt koskaan. Mutta uskokaamme Mannista.

Ja seuraavaksi tarvitaankin kokoelma-albumi tai kaksi Kapteeni Kuolion lyhyistä seikkailuista.

Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit, 2006, 1. painos
Kirjoittanut ja piirtänyt P.A. Manninen
Taustavalokuvaus ja tekstaus Hannele Kivilahti
ISBN 952-99699-0-2
Hinta 8 euroa + postikulut 2,- Zum Teufelilta tilattuna.
Nidottu, 68 sivua, mustavalkoinen, Zum Teufel Kustannus
Painopaikka Juvenes Print, Tampere, 2006
Takakannen valokuva Jouko Ruokosenmäki
Taitto Veli Loponen

Keskustelua Kapteeni Kuoliosta Kvaakissa
P.A. Manninen kertoo Kapteeni Kuoliosta, haastattelijana Janne Suominen (Aviisi 10/2006)

Kokonaan kursivoidut kappaleet lainattu haastattelusta.

Kiitokset avusta Kuolio-tuntijoille Kvaakissa: Curtvile, Petteri Oja sekä J. Suominen.

Kuvan saat klikkaamalla näkyviin suuremmassa koossa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali