Uutiset | Teksti: Vesa Kataisto | Julkaistu: 18.05.2006 klo 18:58:30 | Luettu: 4480 kertaa

Kovanen kovalla teellä

Sea Horse-ravintola on nähnyt monenlaista vuoden 1934 avajaistensa jälkeen.
Sea Horse-ravintola on nähnyt monenlaista vuoden 1934 avajaistensa jälkeen.
Kun leikattiin vuosi 1930, Suomessa elettiin kieltolain aikaa. Hämärämmistä kuppiloista sai sentään "kovaa teetä" tai "avattua Pommacia". Varsovan laulu raikasi syrjäkujilla ja metallikuoriset varpuset lentelivät taskusta toiseen. Etsivän keskuspoliisin mies Urho Kekkonen oli valppaana, mutta hänkään ei ehtinyt kaikkialle. Algoth Niskan kaltaisista yksityisyrittäjistä tuli kansan mielessä sankareita, mutta pirtutrokarien maailmassa henki oli halvempi kuin kiiltäväkylkiset taskumatit. Kun tilanne kävi ahtaaksi, tilattiin paikalle ammattimies – Viipurissa syntynyt, Amerikassa laakereita ja gangstereita niittänyt Kovanen.

Muumien maailmasta kieltolain aikaan vaihtaneet rautaiset ammattilaiset, sarjakuvantekijä Jari Rasi ja kirjailija Tapani Bagge pistivät Kovasen karut kuviot kansiin Asko Alasen toimitustuella.

"Tavallista korkkaria en olisi niinkään kiinnostunut tekemään, semmoinen ratta-tat-achtung-meininki kun ei minua kiinnosta. Lännen korkeajännityksen olisin voinut tehdä, vaan perhana kun se homma meni jo Petri Hiltuselle", kuvailee Rasi projektin alkutaipaletta.

Käyttökirjallisuuden taituri Tapani Bagge puolestaan ilmoittaa olleensa kiinnostunut kieltolakiajan rempseästä meiningistä jo hyvin pitkään. "Koulussa piti kirjoittaa asia-aineita, joten jo yhdeksännellä luokalla ollessani kirjoitin Yhdysvaltain kieltolaista ja Al Caponen toiminnasta", Bagge kertoo. "Ensimmäisen version Kovasen tarinasta kirjoitin jo vuonna 1988 objektiivisella rikostyylillä, esikuvinani mm. Dashell Hammett. Toimittaja Seppo Tuisku osti tarinan RikosPalat –lehteen, joka valitettavasti ehti kuolla ennne kuin novelliani julkaistiin. Kirjoitin tarinan uusiksi Pikkujuttu-dekkariantologiaan, jossa se ilmestyi vuonna 2005."

Kovanen on jo naamastaan valmiiksi kirveellä veistetty.
Kovanen on jo naamastaan valmiiksi kirveellä veistetty.

Bagge, Alanen ja Rasi kävivät sorvaamaan osin tosipohjaista amerikansuomalaisen gangsteri Kovasen tarinaa sarjakuvaversioksi. Bagge laati alustavan ruutujaon, jota käytiin muovaamaan korkkariformaattiin sopivaksi. Alkukohtaus, jossa Ruotsin kuningas Kustaa V saapuu presidentti Relanderin vieraaksi ja Kovanen palaa vanhaan kotimaahansa siinä ohella, pistettiin ensimmäisenä uusiksi.

"Suosin Richard Stark (eli Donald E. Westlake) –tyylin avauksia, joissa toiminta alkaa heti. Starkin Parker-kirjoissa lähdetään aina iskevästi liikkeelle: "Puhelin soi juuri kun Parker oli autotallissa tappamassa miestä", toteaa Alanen.

"En ole mikään hiljainen puhuja, joten varmaan hämeenlinnalaisessa ravintolassa muut asiakkaat katsoivat meitä pitkään, kun totesin "sitä vois vetää kirveellä päähän". Populaaritarinassa aloituksen iskevyys on aina tärkeintä, muuten lukija menettää mielenkiintonsa, kuvailee Rasi kieltolain korkkarin avauskohtauksen hahmottelua.

"Bagge oli myönteinen muutoksille, ja Alanen käytti toimitustyössään lempeää väkivaltaa uhkailemalla pistävänsä luonnokseni kirjaan sellaisinaan, ellen muokkaa niitä hänen esitystensä mukaan."

Jari Rasi, Asko Alanen ja Tapani Bagge odottelevat kovaa teetä pöytään.
Jari Rasi, Asko Alanen ja Tapani Bagge odottelevat kovaa teetä pöytään.

"Kieltolain korkeajännitys on fiktiivista 1930-lukua kuvituksensa puolesta, on niin paljon yksityiskohtia joita oli mahdoton selvittää. En millään löytänyt esimerkiksi kuvaa tuon ajan Kekkosesta, ennen kuin vasta sitten kun teos oli jo painossa. Hänellä oli vielä silloin runsaasti niskatukkaa, joten sekin on sarjassa kuvattu väärin, mutta mitäs siitä. Tuskin kenenkään lukukokemus kärsii, vaikka pikkuseikat eivät vastaa täsmälleen silloista todellisuutta", Rasi tuumii.

"Tämä oli ensimmäinen kerta kun yritän piirtää realistisesti sitten AMOK-lehden aikojen, jossa ilmestyneiden sarjojeni naturaan en oikein ole tyytyväinen. Tätä tarinaa tehdessäni innoittajani toimi espanjalainen Sanchez Abdulin ja Jordi Bernetin sarja Torpedo 1936. Jos tämä olisi tehty 1980-luvun korkkarien kaksi ruutua per sivu –kuvajaolla, työtä olisi ollut vähemmän, mutta käsikirjoitus vaati jopa enemmän kuin neljä ruutua per sivu. Mustien pintojen teossa otin Hiltuselta mallia, kun kuulin että hän käyttää huopakynää, heitin hankalat siveltimet roskiin. Sarjakuvafanit voivat bongata Kovasen taustalta mm. Corto Maltesen ja Nuuskamuikkusen", valistaa Muumipiirrännällä itsensä viime vuodet työllistänyt Rasi.

Kovasen valomerkki.
Kovasen valomerkki.

"Naisia on hankala piirtää, varsinkin 1930-luvun naisia, joiden vaatteet kätkivät muodot. Regina Linnanheimo oli eräänkin Kieltolain korkkarin naishahmon esikuva, mutta nyt hahmo näyttää vain parissa ruudussa Linnanheimolta, muuten ihan toiselta. Ihailen Uderzon ja Torpedo 1936 -tekijöiden tapaa kuvata naisia. He osaavat.

Tex Willer on oma suosikkisarjani, minulla on valmiina pöytälaatikossa 80 sivua Tex-seikkailua. Siinä ei näy lainkaan hevosia, kun en niitä osaa kunnolla piirtää enkä siksi halua sarjassani käyttää. Saa nähdä mitä Bonelli Editore tykkää, irtoaisiko lupa, syntyisikö niistä ensimmäinen pohjoismaisen tekijän laatima Willer-seikkailu..."

"Kuivin suinko tässä, ei suinkaan", tuumaa Bagge ja etsiskelee taskumattiaan.

Kovasen seikkkailuille ei ole varmuudella luvassa jatkoa, kotimaiselle Korkkarisarjalle kyllä. Koska sekä Rasilla että Baggella on Muumi-taustaa, miten olisi Muumien korkeajännitys? "Noh, tuota, Lars Jansson totesi aikanaan, että juopottelusta ei syndikaatti tykkää, muumeilla ei taasen ole näkyviä sukupuolielimiä, eli seksi on pois laskuista, ja niin on myös tappaminen," Rasi arvelee. "Jos tuota esitettäisiin, Moomin productionsin vastaus olisi varmaan sama mitä Lars Jansson totesi käsikirjoitusehdotuksia lukiessaan: "Tämä ei ole tovemainen eikä kovin hauskakaan idea", Alanen naurahtaa. "No, Muumien talvisota voisi olla toimiva juttu. Muumit voisivat liikuskella valkoisina haamuina linjojen takana herättämässä kauhua vihollisissa", Rasi virnistää.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Hohhoijaa kommentoi 19.05.2006 klo 10:02:41 seuraavaa:
Hyvä Rasi vihdoinkin sarjakuvaa eikä Muumeja!

Jukka Laine kommentoi 19.05.2006 klo 16:06:24 seuraavaa:
Tämä on loistava. Eipä olisi uskonut, näitä lisää. Kovanen on tuotava takaisin.

Kovanen kommentoi 30.05.2006 klo 13:36:38 seuraavaa:
Onko Kovanen sama äijä joka seikkaili
Somermäki-Mannonen kirjoissa.Kasvot on veistetty samalla tavalla.

VesaK kommentoi 15.06.2006 klo 12:38:28 seuraavaa:
Niin, Rullatuolimurhassa jne. Eipä ole sama. Samaa karua komeutta kuin hakkuupölkyssä on kyllä molemmissa.

Miihkali kommentoi 01.07.2006 klo 16:23:46 seuraavaa:
Upea! Kyllä tämä varmaan paras lukemani korkkari oli! Samaa rataa jatkakaa!

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali