Arvostelut | Teksti: Anne Muhonen | Julkaistu: 05.04.2006 klo 15:04:33 | Luettu: 2589 kertaa

Seurana virkaintoinen omatunto

Hannele Richert: Suurta filosofiaa, sarjakuvia syöverin reunalta

Omakustanne 2005

Niittiselkä, A5, mv

20 s.


Hannele Richertin ensimmäisessä omakustanteessa liikutaan mielen pimeillä alueilla; siellä, missä oma itse on jokaisen pahin vihollinen ja jatkuva häpeä, painava omatunto sekä alati paisuva itseinhon tunne ovat jokapäiväisiä vieraita. Onneksi itseironiakin pistäytyy kylässä silloin tällöin.


20-sivuinen vihko koostuu sivun tai kahden pituisista pohdinnoista, joissa päähenkilötyttö vajoaa omien ja muiden (kuviteltujen) vaatimusten, pyyntöjen ja toiveiden syövereihin. Sovittelu omien ja muiden tarpeiden, sekä omien voimavarojen kesken ei ole helppoa. Ja teet niin tai näin, väsymätön omatunto on aina äänessä.


Richertin piirrosjälki on miellyttävän selkeää ja siistiä. Kuvat pysyvät tasalaatuisina

kautta koko vihon. Tummat tunnelmat on kuvattu hyvinkin ahdistavasti ja staattisesti, ja vastapainoksi vihon (harvat) onnellisemmat kertomukset taas ovat kepeän eläväisiä. Myös tekstaus on useimmiten linjassa kuvien tarkkuuden kanssa.


Lyhyitä tarinoita on toki helppo ja nopea lukea, mutta toisaalta ne on juuri myös helppo lukea – ja ohittaa - nopeasti. Richertin mietiskelyjä ja viivatyöskentelyä olisikin kenties mukava nähdä hieman pidemmissäkin yhtäjaksoisissa kokonaisuuksissa.


Tilaa lehti tekijältä.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

keijjo kommentoi 06.04.2006 klo 07:28:28 seuraavaa:
Tuon kuvituksen tekstiä ei näe näillä 600 euron laseilla. Ehkä tuplasti isompana? Juu, tietty klikkasin.

Kaunis kuva sinänsä.

Hande kommentoi 06.04.2006 klo 12:43:13 seuraavaa:
ennen pitkää eteen sattuu jotain mihin tarttua
Ja vaikka sattuisi putoamaan,
ennen pitkää jalkojen alle
osuisi kiinteää maata

Jaska kommentoi 07.04.2006 klo 21:15:22 seuraavaa:
Emmää ymmärrä tätä ideaa.
Keijjon kanssa samaa mieltä.

Hande kommentoi 08.04.2006 klo 11:58:23 seuraavaa:
Siis toi on vaan yks ruutu, ei siitä kannata yrittääkään mitään ymmärtää noin yksittäisenä

Petteri Oja kommentoi 08.04.2006 klo 16:03:17 seuraavaa:
Pidin tästä lehdykästä. Harvinaisen paljon samaistuttavaa asiaa 20 sivussa. En itse kokenut tarinoita kovin ahdistaviksi, ennemminkin kannustaviksi.

roju kommentoi 12.04.2006 klo 17:01:49 seuraavaa:
Näin näitä Araliksen näyttelyssä ja jotain aiempia NettiNartussa. Vaikeasta aiheesta viisasta ja, kröh, uutta sanottavaa. Suosittelen.

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali