Uutiset | Teksti: Vesa Kataisto | Julkaistu: 15.04.2005 klo 16:37:02 | Luettu: 3562 kertaa

Puupäähattu 2005 Jii Roikoselle

Suomen sarjakuvaseura antoi Puupäähattu-palkinnon tänä vuonna Juha ”Jii” Roikoselle. Hänen tunnetuin luomuksensa on Jasso-kissa, veikeä sanan säilän ja puhuvan hännän heiluttaja.

Sopiihan se!
Sopiihan se!
Valinta hatun saajaksi tuli yllätyksenä Roikoselle, joka oli aiemmin mieltänyt Puupäähatun saajat Mauri Kunnaksen ja Tove Janssonin kaltaisiksi kokeneiksi ja kansallisesti tunnustetuiksi konkareiksi. Puupäähattu kokoa 59 kuitenkin lämmittää nyt Oulussa asuvan multigraafikon päätä ja mieltä. "Mikäs tässä, kyllä tämä hattu varmaan vielä huomennakin sopii päähän, riippuu siitä miten paljon se kutistuu saunassa tänään", virnuilee Jii. Luonnossa tavattuna Roikonen ei ole yhtä sanavalmis verbaalivirtuoosi kuin Jiin tunnetuin hahmo Jasso-kissa (ja sen häntä). "Kysy multa sellaisia kysymyksiä mihin voi vastata "Joo" tai "Ei", niitä on vielä varastossa, muut sanat on loppu."
Nuoruuden lähteitä ja originaaleja.
Nuoruuden lähteitä ja originaaleja.
Sarjakuvien teon Jii aloitti jo ennen kouluikää, kuviin ilmestyi puhekuplia ja vauhtiviivoja, asetelmien maalaaminen ei silloinkaan kiinnostanut. Inspiraation lähteitä on nähtävillä Suomen Kansalliskirjaston kahvilassa olevassa vitriinissä. John Carter-lehti, Alix-albumi, Tenavat, Rosvo Rudolf-kuvakirja, Hopeanuoli, Asterix ja Hämähäkkimies. "Varmaan John Romita on eniten minua kiinnostava Hämähäkkimiehen piirtäjä, mutta nykyään luen mieluummin Dragonballia. Suosikkisarjakuvista Tex Willer on ylitse muiden. Uusia Tex Willereitä odottaa malttamattomana, sekä lehtiä että erikoisalbumeita. Eikös seuraavan jätti-Texin pitänyt jo ilmestyä?", Jii ihmettelee. Asuinpaikkaansa Oulua Jii kehuu, koska siellä on sopivan rauhallista eikä häntä suotta pyydellä lähtemään mihinkään.

Joskus vähän väsyttää

Ammattinimikkeiltään Jii on vapaa kuvittaja ja sarjakuvantekijä... "Ja koti-isä. En minä oikein kotoa pystyiskään lähtemään muualle tekemään töitä, saattaisi koti-ikävä iskeä. Asuinpaikka on työni kannalta sinänsä ihan sama. Kotona ovat vaimo ja kolme lasta, eli työskentelen oikeastaan vain öisin. Se huono puoli siinä on, että alkaa väsyttää aina välillä." Isän työ ja harrastukset vaikuttavat myös jälkikasvun aktiviteetteihin. "Lapsilla on omat juttunsa, vanhin poika on piirtänyt jo kolme Tex Willer-lehteä. Isänpäiväkorttikin oli Willer-aiheinen." "Sarjakuvantekijäksi olen oppinut itse, vaikka Lahden Muotoilu-instituutissa olin pari vuotta olemassa. Siellä opin käyttämään tietokonetta, tuskin muuten olisi sellaista tullut hankittua. Lahti oli kyllä inspiroiva paikka, kun vuotta ylemmällä vuosikurssilla oli Sami Toivonen ja alemmalla Christer Nuutinen, molemmat aktiivisia tekijöitä 90-luvulla."

Harkitusti latistaen

Kaikenlaista ja monenmoista ehtii piirtäjä eläissään.
Kaikenlaista ja monenmoista ehtii piirtäjä eläissään.
Suomessa vain sarjakuvien tekemisellä elävät henkilöt voi laskea sirkkelisahurin sormilla. Tämä pätee myös Jiin toimintaan. "Kuvituksilla elää, hyötysuhde on niissä parempi. Tietysti sarjakuvistakin saa kunnolla rahaa, mikäli mainostoimisto on tilaajana. Muuten lehtiin tehtyjä sarjoja pitäisi kierrättää useammassa julkaisussa, että niillä tienaisi." Lopputyökseen Lahteen Jii suunnitteli monenlaisia Jasso-tuotteita tyynyliinoista limsapulloihin. Tavaramarkkinoille hän ei kuitenkaan haikaile, ja uusia Jasso-animaatioitakaan ei ole luvassa lähiaikoina. "Kaikenlaista tavaraa on maailmassa liikkeellä niin paljon. Animaation tekoprosessi taas on niin takkuista, ettei sitä jaksa. Täytyisi tehdä huima sopimus, jonka avulla asioista saisi oikeasti päättää ja rahaakin tulisi ihan sikana. Sarjakuvissa pystyy aina revittämään enemmän kuin animaatiossa. Se on sellainen harkittu latistus."

Perusteltu valinta

Jasso astuu kuvaan ja yksiöön. Häntä seuraa perässä.
Jasso astuu kuvaan ja yksiöön. Häntä seuraa perässä.
Perustelut vuoden 2005 Puupäähatun myöntämiselle (koonnut ja kirjoittanut Ville Hänninen): Juvalla syntynyt Roikonen (s. 1970) nousi Suomen sarjakuvakartalle 1990-luvun alun pienlehtiaallon myötä. Parissa vuodessa hän teki kolme kiiteltyä omakustannejulkaisua – Therapyn (1990), Mutapohjan (1992) ja Riddlen (1992). Niissä olivat jo oraalla Roikosen tuotannon ominaisimmat piirteet: sähäkät juonenkäänteet ja kielen veikeä vääntely.
Jii hatuttaa Jassoa.
Jii hatuttaa Jassoa.
Riddlessä nähtiin ensi kerran Jasso-kissa ja sen puhuva häntä. Roikonen alkoi muokata Jassosta sanomalehtisarjakuvan hahmoa. Sarja ilmestyi Helsingin Sanomissa 1993–1995. Sen jälkeen sitä on nähty useissa eri lehdissä. Jasso-albumeita on ilmestynyt kymmenen. Jassosta on tehty myös animaatiosarja vuonna 1997, jossa kissan ja hännän äänenä toimi Heikki Määttänen. Animaation toteuttivat Teija Nykänen ja Ulla Bergström.
Gunnia ja menestys on rasgas taagga!
Gunnia ja menestys on rasgas taagga!

Muotoilunkin vuoksi

Roikosen sarjakuvat edustavat eräänlaista aisoissa pidettyä surrealismia. Niissä voi tapahtua mitä tahansa; leivänpaahtimet puhuvat ja Mururoan atolli osoittautuukin ystävällisesti rupattelevaksi aamiaismuroksi. Roikonen pitää kuitenkin luovuuden purskahdukset aisoissa, eikä anna niiden viedä liiaksi mukanaan. Roikosen sarjakuvista löytyy vaikutteita muun muassa italialaisen Benito Jacovittin reikäpäisistä Cocco Billeistä, Jukka Tilsan kiperistä sanaleikeistä ja Joakim Pirisen villeistä lähiövisioista. Hän löysi kuitenkin oman, tunnistettavan tyylinsä lähes välittömästi.
Jii-näyttely jatkuu Helsingin yliopiston kirjastossa, Kansalliskirjaston kahvilassa toukokuun loppuun asti. Sinne!
Jii-näyttely jatkuu Helsingin yliopiston kirjastossa, Kansalliskirjaston kahvilassa toukokuun loppuun asti. Sinne!
Sanoma- ja aikakauslehtien sarjakuvasivut tuntuvat usein kovin yksiniittisiltä ja vivahteettomilta. Ilmaisussa ja tarinoissa ei ole riittävästi varianssia. Roikonen on omalta osaltaan kaventanut kuilua ns. valtavirtasarjakuvan ja ns. vaihtoehtosarjakuvan välillä. Hänen sarjakuvissaan on sellaista energisyyttä ja luovaa hulluutta, jota maailma kaipaisi enemmän. Roikosen sarjakuvien käymisaineina ovat positiivisuus, hyväntuulisuus ja elämänmyönteisyys. Sapekkuutta tai pahansuopuutta niistä ei löydä. Roikosen sarjakuvat korostavat leikillisyyden merkitystä elämässä. Elo ilman iloa on raskasta kantaa.
Itsensä näköinen Jii
Itsensä näköinen Jii
Muotoilun vuoden vuoksi todettakoon myös, että Roikonen on tuotteistanut sarjakuvansa varsin ainutlaatuisella tavalla. Hän on suunnitellut vuosien mittaan koko joukon Jasso-oheistuotteita, tyynyliinoista limonadiin. Kaupallisen potentiaalin ulosmittauksen sijaan on ollut kyse silkasta hauskanpidosta, niin kuin noin 200 hengen kokoisen Jasso-glubin pyörittämisessäkin. Laskelmoivana ja jättimäisiin yksikköihin uskovana aikana on ilo törmätä taiteilijaan, joka uskoo muotoiluun sen itsensä tähden.

Valokuvat Vesa Kataisto. Jasso netissä: http://www.jasso.net

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Asko AA kommentoi 16.04.2005 klo 00:02:39 seuraavaa:
Onnea Jii!
Pistämätön piirtämisen taito, erottuva omaperäisyys, estoton huumori ja pitkälle kantavat killeri-ideat on syytäkin palkita!

täysin henkilökohtaisin painotuksin:
Asko A

ja sitten muodollisempi edustuspuheenvuoro:
Omakotitalon tonttia ei ole tempaista tähän saumaan, mutta mitä jätti-Texeihin tulee, sekä maxi, suuralbumi että kronikka ovat eri painovaiheissa ja tulet saamaan ne haluamaasi osoitteeseen niin pian kuin mahdollista parin kuukauden sisällä!
Con mucho gusto!
Tex-toimitus

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali