SPIDERMAN 3/2005

Hämähäkkimies saa vieraakseen Kapteeni Amerikan, ja niin kuin yleensäkin, pahuuden voimat yrittävät jälleen aiheuttaa viattomille kansalaisille hengen ja terveyden vaaraa ja mittavia omaisuusvahinkoja. Mitä maailman Amerikkalaisimmalla kapteenilla ja kulmakunnan suulaimmalla trikootyypillä on tähän sanottavaa?

Ostin tämän Hämiksen vain koska Kapteeni Amerikka oli kannessa ( ja tietysti pikaisella selauksella myös lehden sisäsivuilla). Myönnän oitis olevani Kapun fani. Kapua on viimeksi nähty Megan sivuilla Kurt Busiekin Kostajissa, ja Ultimate versiona viime vuonnakin, mutta edellinen Kapteeni Amerikan oma lehti on Marvel 10/92. Tässä Hämiksessä Hämähäkkimies ja Kapteeni Amerikka taistelevat yhdessä Hämiksen oman lehden sivuilla uutta pahista vastaan, ja tarina jatkuu myös jossakin Suomessa julkaisemattomassa Kostajat tarinassa, mikä kuitenkaan ei haittaa, sillä tarina on sellaisenaan luettavissa hyvänä Hämistarinana jossa Demi Mooren näköinen pahis yökerhoasussaan viettelee ihmisiä päättömyyksiin.

“Hämähäkkivaistoni poukkoilee aivan hulluna, MJ. Siis ikinä aiemmin ei ole tuntunut tältä.” sanoo Peter Parker alias Hämähäkkimies, eli jotakin todella ennennäkemättömän vaarallista on siis luvassa. Myös Kapteeni Amerikka tähyilee huolestuneena kaupunkia. Kaupunkia uhkaava vaara saapuu tummalla limusiinilla, ilman superrikollistrikoita, mutta kuitenkin vähän vaatetta päällään.

Poikkeuksellisesti Jenkins oli kirjoittanut varsin mukaansatempaavan tarinan, jossa sekä tarina että kuvitus etenivät elokuvamaisesti. Poissa olivat tyypilliset “minua puri radioaktiivinen ötökkä ” jaaritukset, eikä tarinan konnakaan heti ensimmäisenä selittele motiivejaan tai kykyjään puhki. Eli annetaan lukijan kiinnostua. Arvostin myös tapaa kuvittaa Kuningattaren, tarinan pahiksen kykyjä: vaikka tämä otti ihmisten mieliä valtaansa ja heitteli ajatuksen voimalla ajoneuvoja ja muita esineitä, poissa olivat hehkuvat säteet ja muut halvat efektit. Kuvitus kaikkineen sopi tarinaan.

Mietin lukiessani Kapteeni Amerikan roolia sarjakuvassa nykyään: Amerikan valtiona ajautuessa kohti diktatuuria, mitä edustaa mies joka pukeutuu (kohta entisen) vapauden valtakunnan väreihin? Jo nimi Kapteeni Amerikka tuo monille mieleen yhdysvaltain nykyisen hallinnon huseeraamisen maailmanpoliisina ilman muiden suostumusta. Tuskin kukaan Marvelin sankareista on epäamerikkalainen, Kapussa se vain näkyy hahmon melkein ainoana ominaisuutena. Vieraillessaan toisten sarjakuvahahmojen sarjoissa Kapteeni Amerikalla on yleensä ollut tietty auktoriteetin leima, kuten Daredevilin Kiirastuli-tarinassa (Marvel 4/88). Kapun rooli on usein, kuten tässäkin Hämiksessä, se pakollinen tosikko joka joutuu kuuntelemaan Hämiksen tai muun rennon sankarin leukailua. Monesti Kapteeni Amerikan omat seikkailut ovatkin hiukan ilmeettömiä, hahmohan on kuin Tintti; mies ilman vikoja, mies ilman syvyyttä.

Onkin sanottu että Kapteeni Amerikka edustaa kaikkia niitä arvoja mitä (amerikkalainen) isä lapselleen koittaa opettaa. Kuinka Kapteeni Amerikan sarjakuvasta sitten saadaan suosittu suurelle yleisölle, koska harva sarjakuvaa lukeva teini pitää isäänsä ja tämän ajatusmaailmaa coolina?

SPIDERMAN 3/2005,52 s (josta 5 s mainoksia), 3,80 euroa
Egmont kustannus (Spectacular Spiderman 15 & 16)
tarina: Paul Jenkins
kuvitus: Michael Ryan
väritys: studio F
suomennos: Rami Rautkorpi
toimitus: Rmäki
kansi: Steve Epting

KVAAKissa keskustellaan Hämiksestä täällä http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=2508.0

ja edellisen kerran Hämistä on arvostellut Reima http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=210

Jokin iljettävä. Ja se ryömii ihoni alle.” Peter Parker kun kauniin naisen näki.