Onnea etsimässä

En ole nähnyt yhtään juttua tai arvostelua loppuvuodesta 2003 ilmestyneestä Onnea etsimässä -sarjakuvasta. Hankittuani albumin Lukulaarista 3 eurolla, pääsin itse toteamaan millainen teos on.

Onnea etsimässä
Perso-kustannus 2003
Käsikirjoitus: Jukka Kuusela
Kuvitus: Petri Seppä
ISBN 952 99244-0-2
40 s. mustavalkoinen, Hinta: 6,5 euroa (Helsingin Akateeminen)

Takakansitekstin mukaan sarjakuva syntyi vuonna 1999 tamperelaisen teatteriravintola Telakan ilmapiirissä. Minulla on hämärä mielikuva, että se on ilmestynyt siellä seinälehtenä (toinen vaihtoehto on omakustannemonisteet). Joka tapauksessa tekijät kokosivat 36 sarjakuvasivua albumiksi, jolla on professionaalin näköiset kannet.

Piirroksista

Onnea etsimässä koostuu muutaman sivun episodeista ja piirrostyyli hakee uomaansa ensimmäiset 12 sivua. Noiden sivujen mittaan esitellään päähenkilöt. Keskivaiheilta lähtien Sepän tussikynäily on jo varsin sujuvaa. Alussa piirrostyyli on hiotumpaan jälkeen tottuneen mielestä ärsyttävää. Esittelytekstin sanat “makaaberi” ja “underground” kuvaavat hyvin Onnea etsimässä -sarjakuvaa. Eläinhahmoisen sarjan ulkoasu on eri maailmasta kuin sen elämän makuinen sisältö. Tämä on tekijöiden tietoisesti luoma ristiriita. Kyse on ehkä makuasioista, mutta pidän tätä ratkaisua tekotaiteellisena kikkana muuten rehellisen oloisessa työssä. Se mikä onnistui Robert Crumbilta (Fritz -kissa), ei välttämättä onnistu nuorehkolta tamperelaiselta mainospiirtäjältä.

Käsikirjoituksesta

Koska käsikirjoittaja toimii näyttelijän, käsikirjoittajan ja ohjaajan ammatissa, hänellä on keskivertosarjakuvaharrastajaa parempi käsitys draamasta ja siitä miten tarinat tikittävät. Katsellessani kirjaa nyt muutama viikko ensilukemisen jälkeen minulla on hyvä tytinä. Se pitää lukea uudelleen ja katsoa miten symboliikka aukeaisi. Sarjakuvassa on selvästi paljon symbolisia elementtejä ja (seksi)kohtauksia.

Tämä parisuhde- ja toimistosarja ei muistuta tippaakaan B. Virtasta tai Dilberttiä. Kotimaisista tekijöistä kaukaiseksi hengenheimolaiseksi voisi ehkä ajatella Harri Pystystä.
Sarjan päähenkilö, hännätön ja lähes kärsätön norsu(?), on toimiston johtaja. Tarinan teemoina kulkevat mm. pettäminen parisuhteessa, impotenssi, prostituutio ja työpaikan valtarakenteet.
Albumi on sisällöltään selkeästi aikuisten sarjakuvaa, sanan positiivisessakin merkityksessä. Joskus kymmenen vuotta sitten tällainen sarjakuva olisi todennäköisesti herättänyt huomattavasti enemmän kiinnostusta. Nyt se ansioistaan huolimatta tuskin yltää vuoden top10 -albumilistalle.

www.perso-kustannus.com on näköjään suljettu, mutta sähköpostiosoite: perso[miuku]iki.fi saattaa olla vielä toiminnassa. Aikaisemmin sivustolla oli myyntipuheiden lisäksi mm. kuvia albumin julkkareista. Mainittu www-osoite vie Petri Sepän uudelle kotisivulle. Tekijät on esitelty lyhyesti myös kirjan sisäsivuilla.