Uutiset | Teksti: Reima Mäkinen | Julkaistu: 30.04.2004 klo 15:01:43 | Luettu: 2464 kertaa

Viime viikolla sarjakuvissa #2


Keskustelu kirjastojen resurssien heikkenemisestä jatkui HS:ssa vilkkaana koko
viikon. Kirjoittelu sai alkunsa tutkimustuloksista joiden perusteella kirjastojen kappalemääräiset kirjahankinnat ovat supistuneet rajusti 1990 luvun alun määriin verrattuna. Viime vuonna kirjastot ostivat niteitä enää yhteensä noin 1,6 miljoonaa kappaletta kun vajaa 15 vuotta sitten määrä liikkui vielä 2,3 miljoonan tietämissä. Aiheesta kirjoitettiin Kvaakissa jo viikko sitten 22.04

Sunnuntaina ja maanantaina asiasta kertoivat HS:ssa ajatuksiaan Jorma Berghlolm, ja Claes Andersson, sekä toimittajat Jukka Petäjä ja Anne-Riitta Isohella. Tiistaina Kulttuuriministeri Tanja Karpela käänsi omassa puheenvuorossaan supistuksista syyttävän sormen kohti kuntia. Karpelan mukaan valtion kuttuurimäärärahat on tämän vuoden budjetissa palautettu (indeksikorotuksineen) lamaa edeltävälle tasolle. Lisäksi vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukea (toim. huom. Kyllä, tämä on sitä rahaa, josta on päässyt osalliseksi aikanaan mm. Harry Potter #1) on korotettu huomattavasti viime vuodesta. Noin 1/4 sivun kirjoituksensa päätteeksi Karpela toteaa että keskustelun painopiste tulisi siirtää pois (kulttuurin)toimialan sisäisestä rahojenjakokinastelusta. Hänen mukaansa yhteiskunnan toimijatahot tulisi saada havahtumaan kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkityksestä hyvinvoinnin, työllisyyden ja talouden vahvistajana.
Eilen torstaina, viikon mittaan sivukaupalla lehdestä tilaa saanut, kirjoitussarja jatkui kun Irma Stenbäck haastatteli runoilija Risto Ahtia ja Kirjailijaliiton puheenjohtajaa Kari Levolaa. Levola masentui saadessaan selville, että Tony Halmeen "Tuomiopäivä" oli hankittu 11 kirjastoon siinä missä Runeberg -palkitun Ahdin "Vain tahallaan voi rakastaa" löytyi vain kolmesta kirjastosta. "Kun aloittelin runoilijana -80 luvulla, yhtä runokirjaa saatettiin hankkia kirjastoihin tuhatkunta kappaletta, nyt yhtä runoteosta ostetaan koko maahan 30 kirjaa", sanoo Levola. (toim. huom. Sarjakuvahankinnat ovat monessa tapauksessa myös samassa ajassa pudonneet kymmenenteen osaan kirjastojen parhaista päivistä.)

Ahti puolestaan räimii jutussa täydeltä laidalta kirjastolaitosta ja tietoyhteiskuntahankkeita. Hän toteaa mm. että "Suomen kielestä on tullut vieraiden kielien oppimisen apukieli." ja että "kirjastoväki myötäilee asiakkaiden viihdehaluja" vähälevikkisen laatukirjallisuuden kustannuksella.

Ja lopulta kupletin koko juoni alkaa paljastua. Kirjastoapurahajärjestelmä luotiin Suomessa 1960 -luvulla korvaamaan kirjailijoille ja kääntäjille sitä että heidän teoksensa ovat vapaasti luettavissa kirjastojen kautta. Apurahan määrä on tällä hetkellä noin 2 558 000 euroa ja se on sidottu kirjastojen vuosittaisiin kirjahankintoihin. Yksittäisten apurahojen suuruus on 500-12 000 euroa ja tänä vuonna apurahaa sai 876 kirjailijaa (449 jäi ilman). Kirjastoapuraha lienee merkittävin avustus-tyyppinen kirjailijoiden tulonlähde, ja viime vuosina sarjakuvantekijätkin ovat päässeet sen piiriin. Kirjastohankintojen väheneminen polttaa siis kirjailijoiden kynttilää molemmista päistä. Samalla kun ostot ja lukijamäärät pienenevät pienenee myös apurahatili.


HS:n pikku-uutisia

HS jatkaa muutenkin sarjakuvan huomioimista. Tiistaina lehti kertoi Aku Ankan 70-vuotisjuhlaäänestyksen tuloksista ja keskiviikkona puolikkaan kulttuurisivua valloitti Jussi Karjalaisen arvostelu Heikki Jokisen "Sata sarjakuvaa" -kirjasta sekä Harri Römpötin arviot Lewis Trondheimin uusimmasta ja Delporten Lucky Luke esittelystä "Morrisin jäljillä".
Torstaina puolestaan saatiin lukea HS:n taloussivuilta uutinen, jonka mukaan Comcast luopuu hankkeestaan vallata Disney. Aihetta on seurattu Kvaakin uutisissa ja kolumnissa. Uutisen johdosta Comcastin osakkeen arvo on nousi ja Disneyn laski, mikä taas saattaa johtaa...


Kevään merkittävin eurofestari Sveitsissä

Vuotuiset Luzernin sarjakuvafestivaalit alkavat tänään yhteisen illanvieton merkeissä Sveitsissä. Luzernin tapahtuma on profiloitunut vuosien varrella yhä enemmän ns. uuteen taidesarjakuvaan. Tänä vuonna festari ylpeänä esittää tuttuja nimiä historiansa varrelta. Fonduemaan oma poika M.S. Bastian (s.1963) vastaa tänä vuonna tapahtuman markkinointi-ilmeestä (kuva). Iso osa nyt esillä olevista tekijöistä vaikuttaa Bastianin tapaan enemmän kuvataiteilijoilta kuin sarjakuvakertojilta.

Italiasta mukana on loistava Lorenzo Mattotti - Fumeton tähtiä jo 10 vuoden takaa. Mattotilta on julkaistu suomeksi mm. teos Mies ikkunassa. Ranskasta naapurimaassa vierailevat tänä vuonna mm. Assojen Marjane Satrapi ja David B.. Muita eurooppalaisia huippunimiä ovat Freon/Fremok ryhmän jäsenet Dominique Goblet ja Caroline Sury sekä Xavier Robel ja Helge Reumann (s. 1966).

Festivaaliviikon aikana Luzernin keskustan kartta täplittyy noin 15 sarjakuvanäyttelyn ja muiden oheistapahtumien alle. Symppiksen tapahtumaan ehtii vielä mukaan, sillä taidenäyttelyiden avajaisia on pitkin viikkoa ja Fumetto-ohjelma jatkuu sunnuntaihin 9.5. asti. Osa näyttelyistä on auki pidempäänkin.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Errata kommentoi 30.04.2004 klo 15:26:25 seuraavaa:
Caroline Sury taitaa kyllä olla ihan omassa ryhmässään (Le Dernier Cri).

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali