Rolf Gohs poistui keskuudestamme

Gohsin myöhäinen Mustanaamio-kansi vuodelta 2010.
Gohsin myöhäinen Mustanaamio-kansi vuodelta 2010.

Ruotsalainen sarjakuvantekijä ja kuvittaja Rolf Gohs kuoli 23. elokuuta 86-vuotiaana. Hänet tiedetään Pohjoismaissa etenkin sarjakuvalehtien lukuisista kansikuvista. Gohs maalasi mm. ruotsalaisiin Fantomen-julkaisuihin runsaan 50 vuoden aikana yli 900 kansikuvaa, joista monta sataa on nähty myös suomalaisissa Mustanaamioissa. Useita satoja muita kansia hän maalasi mm. Seriemagasinet-lehteen (ilmestynyt Suomessa nimellä Sarjakuvalehti). Gohsin sarjakuvatuotanto edustaa realistista suuntausta.

Gohsin lapsuus oli rikkonainen. Hän syntyi Tallinnassa, Virossa 26. lokakuuta 1933 baltiansaksalaiseen perheeseen. Toisen maailmansodan alussa saksalaiset pakkosiirsivät Gohsin perheen Virosta Puolaan Neuvostoliiton miehitystä pakoon. Kun Neuvostoliitto alkoi vallata Puolaa pois Saksalta 1945, Gohsin perheen jäsenet pakenivat Saksaan. He viettivät raunioiksi pommitetussa Hampurissa yli vuoden ennen kuin pääsivät Ruotsiin pakolaisina 1946. Rolf opetteli ruotsin kielen ja omaksui ruotsalaiset arvot. Rauhan, vapauden ja toisista välittämisen ihanteet sekä omakohtainen muukalaisuuden kokemus näkyivät aikuisena hänen omien sarjakuviensa aiheissa.
Gohsin omakuva sarjakuvien alkuvinjettinä 1970-luvulta.
Gohsin omakuva sarjakuvien alkuvinjettinä 1970-luvulta.

Nuori Rolf innostui sarjakuvista törmättyään ruotsalaisessa viikkolehdessä Burne Hogarthin Drago-sarjakuvaan ja ryhtyi piirtämään niitä. Hänestä tuli Press & Publicity -kustantamon (myöhempi Centerförlaget) kuvittaja ja piirtäjä vain 17-vuotiaana. Hän mm. piirsi Kilroy-sarjalle (Amok) tarinoita kun Italiasta ei enää saatu sille aineistoa.

Sivu Mystiska 2:anin tarinasta Källarmysteriet (1972).
Sivu Mystiska 2:anin tarinasta Källarmysteriet (1972).

Rolf Gohsin piirrostyyli oli äärirealistinen ja valolla ja varjoilla leikittelevä. Tunnetuin Gohsin oma sarjakuva on vuosina 1970–85 ilmestynyt Mystiska 2:an (Salaperäinen kaksikko), jota on julkaistu hivenen suomeksi Mustanaamiossa nimellä Salaperäiset kaverukset. Se kertoo kahden tukholmalaisen teinipojan, vaalean Stefanin ja tumman Sachon, jännittävistä seikkailuista samalla kun se kuvaa aikansa yhteiskunnallisia epäkohtia. Gohs lopetti Mystiska 2:anin tekemisen kun sen viimeisestä jaksosta Comet-lehdessä vuonna 1985 syntyi pedofiliasyytöksiä. Samalla hän kohusta tympääntyneenä lopetti ylipäätään sarjakuvien tekemisen.

Fantomenin toimitus kuitenkin suostutteli 1990-luvun lopulla Gohsin viimeistelemään yhden hänen kesken jääneen pitkän sarjansa. Dom oskyldiga (Viattomat) julkaistiin sitten Fantomen- ja Mustanaamio-lehdissä jatkokertomuksena vuonna 2002. Tätä keskiajalle sijoitettua, albumin mittaista tarinaa pidetään Gohsin kunnianhimoisimpana ja kuvallisesti vaikuttavimpana työnä. Se on myöhemmin koottu ruotsiksi yksiin kansiin nimellä Barnkorståget (Lasten ristiretki).
Piirtämisen lisäksi Gohs harrasti valokuvausta ja dokumenttifilmien tekemistä ja hän myös opetti sarjakuvien piirtämistä. Ruotsin sarjakuvapiirit palkitsivat hänet Adamson-patsaalla, joka vastaa suomalaista Puupäähattua vuonna 1972.

Aiheesta enemmän:
Rolf Gohs – Ett tecknarliv (Cobolt 2017)
Ruotsinkielinen Wikipedia-sivu Rolf Gohsista